Flawless 2/5
Ihan toimiva epookkitrilleri. Vähän tylsä. Mutta eihän kukaan katso tätä juonen takia. Syy katsomiseen on kaikkien sub-pervojen jumalattaren Demi Mooren 50-luku -pukuesitys, 108 min. Naispuolisille toimii siten hyvin opetusfilminä.
All the boys love Mandy Lane 3/5
Sopivan lyhyt teinikauhupätkä. Lisäpointsit tulevat siitä, että Hollywoodissa on alettu tajuamaan koulusurmaajasukupolven psykologiaa, ja sille tämä leffa osittain rakentuu. Nuoria ja heidän motiivejaan ei kaunistella vain siksi, että he ovat nuoria. Etsikää kohtaus, jossa pojalla on päällään paita, jossa lukee "natural selection".
Sinkkuelämää movie 2/5
Olin kovin utelias näkemään tämän, koska sitä on haukuttu niin paljon. Mielestäni leffa oli liian pitkä, ja mukana oli paljon turhaa, mutta siitä olisi leikkauksella saanut ihan hyvän lällyromanttisen pätkän. Tuotesijoittelusta valittajat paljastavat mielestäni sen, että ovat itse pintaliitäjiä, jotka kyttäävät merkkituotteita ja tunnistavat ne sen takia: itse tunnistin vain 2 kohtausta, jossa tyrkytettiin jotain merkkiä.
Elokuva-arvosteluja
The Devil's Backbone (2001)
Eilen tuli katseltua tämä Guillermo "Pan's Labyrinth" del Toron melko pienelle huomiolle jäänyt ohjaustyö, josta on jo kulunut aikaakin. Leffaa on luonnehdittu Pan's Labyrinthin henkiseksi edeltäjäksi, ja siltä tämä tosiaan tuntuukin. Eletään vuotta 1939, nuori vanhempansa sodassa menettänyt poika heivataan sisäoppilaitokseen, jossa elämä ei todellakaan ole ruusuilla tanssimista. Laitoksessa oleillessaan poika alkaa kuulla tarinoita että paikassa kummittelee, ja onnistuukin myös itse havaitsemaan näitä henkimaailman ihmetyksiä.
Leffa oli hyvä, mutta olisi varmasti pitänyt katsoa ennen Pan's Labyrinthia, sillä Devil's Backbone jää melko vaisuksi seuraajansa rinnalla. Teemat kummassakin ovat samantyyppisiä, kummassakin leffassa käsitellään lasten psyykettä ja ympäröivän väkivallan vaikutusta siihen. Päällimmäisenä Devil's Backbonesta jää käteen visuaalinen komeus ja vaikuttava äänimaailma. Kaikinpuolin mukiinmenevä kauhudraama, del Toro on todistanut olevansa yksi tämän vuosituhannen kiinnostavimpia käsikirjoittaja/ohjaajia.
7,5 / 10
Fargo (1996)
Viimein tuli katsottua mistä tässä paljon kehutussa ja arvostetussa Coenin veljesten pätkässä oikein on kyse. Coenin veljesten leffoista sen verran, että No Country for Old Men oli ensimmäinen leffa minkä heiltä näin. No Countrya hypetettiin ja kehuttiin joka puolella ja osottautuikin sitten suureksi pettymykseksi. Sen takia suhtauduin Fargoon varauksella (olin kuitenkin näiden kahden välissä nähnyt veljesten Big Lebowskin, joka oli loistava.)
Fargo olikin sitten vallan mainio pikku rikosleffa. Leffan juonihan siis on, että mies palkkaa alamaailman jehut kidnappaamaan vaimonsa saadakseen vaimon isältä tuntuvat lunnasfyrkat omien taloudellisten ongelmiensa ratkaisemiseen. Homma menee kuitenkin poskelleen ja sivullisia kuolee rutkasti.
Leffan kantava voima ovat mainiot näyttelijät ja herkulliset hahmot. Steve Buscemi ja Peter Stormare ovat loistava rikolliskaksikko, William H. Macy on vakuuttava hermoilija vaimonsa kidnappauttavana automyyjänä ja Frances McDormand on persoonallinen, mutta ammattitaitoinen naispoliisi. Elokuvan dialogit ovat omaperäisiä ja hauskoja eikä leffa pääse pitkästyttämään yksinkertaisesta juonesta huolimatta. Ansainnut maineensa pikkuklassikkona.
8 / 10
Eilen tuli katseltua tämä Guillermo "Pan's Labyrinth" del Toron melko pienelle huomiolle jäänyt ohjaustyö, josta on jo kulunut aikaakin. Leffaa on luonnehdittu Pan's Labyrinthin henkiseksi edeltäjäksi, ja siltä tämä tosiaan tuntuukin. Eletään vuotta 1939, nuori vanhempansa sodassa menettänyt poika heivataan sisäoppilaitokseen, jossa elämä ei todellakaan ole ruusuilla tanssimista. Laitoksessa oleillessaan poika alkaa kuulla tarinoita että paikassa kummittelee, ja onnistuukin myös itse havaitsemaan näitä henkimaailman ihmetyksiä.
Leffa oli hyvä, mutta olisi varmasti pitänyt katsoa ennen Pan's Labyrinthia, sillä Devil's Backbone jää melko vaisuksi seuraajansa rinnalla. Teemat kummassakin ovat samantyyppisiä, kummassakin leffassa käsitellään lasten psyykettä ja ympäröivän väkivallan vaikutusta siihen. Päällimmäisenä Devil's Backbonesta jää käteen visuaalinen komeus ja vaikuttava äänimaailma. Kaikinpuolin mukiinmenevä kauhudraama, del Toro on todistanut olevansa yksi tämän vuosituhannen kiinnostavimpia käsikirjoittaja/ohjaajia.
7,5 / 10
Fargo (1996)
Viimein tuli katsottua mistä tässä paljon kehutussa ja arvostetussa Coenin veljesten pätkässä oikein on kyse. Coenin veljesten leffoista sen verran, että No Country for Old Men oli ensimmäinen leffa minkä heiltä näin. No Countrya hypetettiin ja kehuttiin joka puolella ja osottautuikin sitten suureksi pettymykseksi. Sen takia suhtauduin Fargoon varauksella (olin kuitenkin näiden kahden välissä nähnyt veljesten Big Lebowskin, joka oli loistava.)
Fargo olikin sitten vallan mainio pikku rikosleffa. Leffan juonihan siis on, että mies palkkaa alamaailman jehut kidnappaamaan vaimonsa saadakseen vaimon isältä tuntuvat lunnasfyrkat omien taloudellisten ongelmiensa ratkaisemiseen. Homma menee kuitenkin poskelleen ja sivullisia kuolee rutkasti.
Leffan kantava voima ovat mainiot näyttelijät ja herkulliset hahmot. Steve Buscemi ja Peter Stormare ovat loistava rikolliskaksikko, William H. Macy on vakuuttava hermoilija vaimonsa kidnappauttavana automyyjänä ja Frances McDormand on persoonallinen, mutta ammattitaitoinen naispoliisi. Elokuvan dialogit ovat omaperäisiä ja hauskoja eikä leffa pääse pitkästyttämään yksinkertaisesta juonesta huolimatta. Ansainnut maineensa pikkuklassikkona.
8 / 10
"You can all kiss my ass!" - The last words of John Wayne Gacy.
The Boondock Saints
Vuonna 1999 tehty leffa, johon törmäsin vasta nyt melkein kymmenen vuotta jäljessä. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Leffa kertoo kahdesta veljeksestä, jotka Jumalan nimeen alkavat rangaista kusipäitä (eli niitä jotka luulevat olevansa lain yläpuolella).
Paljon BANG BANG:iä, mahtavia roolisuorituksia (pääosan etsivää lukuunottamatta, en pidä näyttelijästä yhtään), verta ja juonikin oli hyvä. Enempiä spoilaamatta arvosana ehdoton 4/5
Vuonna 1999 tehty leffa, johon törmäsin vasta nyt melkein kymmenen vuotta jäljessä. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Leffa kertoo kahdesta veljeksestä, jotka Jumalan nimeen alkavat rangaista kusipäitä (eli niitä jotka luulevat olevansa lain yläpuolella).
Paljon BANG BANG:iä, mahtavia roolisuorituksia (pääosan etsivää lukuunottamatta, en pidä näyttelijästä yhtään), verta ja juonikin oli hyvä. Enempiä spoilaamatta arvosana ehdoton 4/5
Mitä?? Itse olin leffan nähtyäni sitä mieltä että Dafoe oli juuri se tuon leffan kantava voima. No, ei voi mitään jos ei satu siitä rumiluksesta pitämään, makuasioita.Howler kirjoitti: mahtavia roolisuorituksia (pääosan etsivää lukuunottamatta, en pidä näyttelijästä yhtään)
Omasta mielestäni Dafoen rooli kaistapäisenä FBI-agenttina oli aivan mahtava."You can all kiss my ass!" - The last words of John Wayne Gacy.
Pankkikeikka (The Bank Job)
Tuli viikonloppuna katsottua, oli mielenkiintoinen ja kiinnostava alusta loppuun. Tunnelmaa toki lisäsi se, että leffa perustuu tositapahtumiin.
The Bank job perustuu todelliseen 1971 tapahtuneeseen Baker Streetin pankkiryöstöön, josta ei kerrottu yli 30 vuoteen hallituksen vaitiolovelvollisuuden vuoksi. Kyse on Britannian suurimmista pankkiryöstöistä, josta ketään ei pidätetty eikä rahoja koskaan löydetty. Syyskuussa 1971, varkaat kaivoivat tunnelin Baker Streetin pankin holviin ja ryöstivät tallelokeroista rahaa, arvoesineitä ja jalokiviä yli 3 miljoonan punnan arvosta. Pankkiryöstö oli lehtien otsikoissa muutaman päivän, mutta hävisi pian mediasta hallituksen antaman "D" notice käskyn vuoksi. Elokuva paljastaa mitä todella tapahtui ja skandaalin joka uhkasi kuninkaallista perhettä.
Suosittelen varsinkin niille, joita oldschool murtokeikka elokuvat kiinnostaa.
Tuli viikonloppuna katsottua, oli mielenkiintoinen ja kiinnostava alusta loppuun. Tunnelmaa toki lisäsi se, että leffa perustuu tositapahtumiin.
The Bank job perustuu todelliseen 1971 tapahtuneeseen Baker Streetin pankkiryöstöön, josta ei kerrottu yli 30 vuoteen hallituksen vaitiolovelvollisuuden vuoksi. Kyse on Britannian suurimmista pankkiryöstöistä, josta ketään ei pidätetty eikä rahoja koskaan löydetty. Syyskuussa 1971, varkaat kaivoivat tunnelin Baker Streetin pankin holviin ja ryöstivät tallelokeroista rahaa, arvoesineitä ja jalokiviä yli 3 miljoonan punnan arvosta. Pankkiryöstö oli lehtien otsikoissa muutaman päivän, mutta hävisi pian mediasta hallituksen antaman "D" notice käskyn vuoksi. Elokuva paljastaa mitä todella tapahtui ja skandaalin joka uhkasi kuninkaallista perhettä.
Suosittelen varsinkin niille, joita oldschool murtokeikka elokuvat kiinnostaa.
"Yöperho on koteloitunut"
-
EuroJR
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3332
- Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
- Paikkakunta: Costa del Crime
Tuo pankkikeikka oli ihan ok. Joskin siinä jatkuvasti otti pattiin noiden keikkamiesten tyhmyys. Ei tuollaista tilaisuutta pidä möhliä tuolla lailla!
Katsoin tuossa pitkän empimisen jälkeen elokuvan, jota pidin lähinnä tekotaiteellisena varhaismurkkujen suosikkina. Kuinka väärässä olinkaan.
Pan's Labyrinth 4,5/5 tähteä
Upea on ehkä oikea perussana kuvaamaan tätä. Käsikirjoitus poikkeuksellisen hyvä, mutta kuvaus ja tunnelma ainutlaatuista. Harvoin elokuvassa on jatkuvasti yllä tämänkaltainen tunnelma ja intensiivisyys.
Kestää useampiakin katselukertoja ja suosittelen muillekin. Ainut miinus tulee naiivista asetelmasta pahat fasistit vastaan hyvät vapaustaistelijat. Juonen kannalta se on kuitenkin välttämätön paha.
Katsoin tuossa pitkän empimisen jälkeen elokuvan, jota pidin lähinnä tekotaiteellisena varhaismurkkujen suosikkina. Kuinka väärässä olinkaan.
Pan's Labyrinth 4,5/5 tähteä
Upea on ehkä oikea perussana kuvaamaan tätä. Käsikirjoitus poikkeuksellisen hyvä, mutta kuvaus ja tunnelma ainutlaatuista. Harvoin elokuvassa on jatkuvasti yllä tämänkaltainen tunnelma ja intensiivisyys.
Kestää useampiakin katselukertoja ja suosittelen muillekin. Ainut miinus tulee naiivista asetelmasta pahat fasistit vastaan hyvät vapaustaistelijat. Juonen kannalta se on kuitenkin välttämätön paha.
Marttyyrit
Tähtiä no sanotaan anteliaasti 2.5 viidestä.
Juonen kuvaus löytyy netistä usemmastakin kohtaa, lyhyesti kerrottuna lapsena hirvittävällä tavalla kidutettu pikkutyttö kasvaa aikuiseksi traumojen raateleman ja ampuu kiduttajakseen toteamansa perheen. mutta tarina ei pääty tähän, vaan karmaisevat tapahtumat jatkuvat perheen talossa verilöylyn jälkeenkin ja tytön ystävä Anna (johon tutustui sairaalassa lapsena) löytää talosta kellarin jossa muut ovat joutuneet saman käsittelyn kohteiksi...
Kauhuelokuvaksi luokiteltu, ja jossain määrin vastaakin tuota määritelmää. Alku on hyvä jos jättää huomiotta sen, ettei ole jaksettu yksityiskohtia myöden miettiä, miten käytännössä lapsena kidutettu pikkutyttö selvittää kiduttajansa (joita ilmeisesti poliisi ei ollut selvittänyt) aikuisena. Kun mysteeri selviää, mutta kauhu tai "kauhu" jatkuu, kaikki muuttuu melko latteaksi. Paljon verta, itse asiassa ihan kauheasti, ekan 3/4 aikana pari (mutta vain pari) hyvää oivallusta.
En edes ahdistunut hirveästi (vaikka pari kohtausta hieman ällötti) enkä nähnyt painajaisia, eli ei hyvä kauhuleffa. Näyttelijät selvisivät rooleistaan ihan hyvin.
Tähtiä no sanotaan anteliaasti 2.5 viidestä.
Juonen kuvaus löytyy netistä usemmastakin kohtaa, lyhyesti kerrottuna lapsena hirvittävällä tavalla kidutettu pikkutyttö kasvaa aikuiseksi traumojen raateleman ja ampuu kiduttajakseen toteamansa perheen. mutta tarina ei pääty tähän, vaan karmaisevat tapahtumat jatkuvat perheen talossa verilöylyn jälkeenkin ja tytön ystävä Anna (johon tutustui sairaalassa lapsena) löytää talosta kellarin jossa muut ovat joutuneet saman käsittelyn kohteiksi...
Kauhuelokuvaksi luokiteltu, ja jossain määrin vastaakin tuota määritelmää. Alku on hyvä jos jättää huomiotta sen, ettei ole jaksettu yksityiskohtia myöden miettiä, miten käytännössä lapsena kidutettu pikkutyttö selvittää kiduttajansa (joita ilmeisesti poliisi ei ollut selvittänyt) aikuisena. Kun mysteeri selviää, mutta kauhu tai "kauhu" jatkuu, kaikki muuttuu melko latteaksi. Paljon verta, itse asiassa ihan kauheasti, ekan 3/4 aikana pari (mutta vain pari) hyvää oivallusta.
En edes ahdistunut hirveästi (vaikka pari kohtausta hieman ällötti) enkä nähnyt painajaisia, eli ei hyvä kauhuleffa. Näyttelijät selvisivät rooleistaan ihan hyvin.
-
miss_x
- Hercule Poirotin viikset
- Viestit: 115
- Liittynyt: La Marras 29, 2008 10:05 pm
- Paikkakunta: TKU
näitten joulunajan leffojen joukossa näytettiin myös The Breakfast Club, jonka olin nähnyt viimeksi vuosia sitten. ja herranen aika, en muistanutkaan kuinka LOISTAVA tuo pätkä on! 
siis ihan tosissaan. ei oikeastaan minkäänlaista juonta ja roolihahmotkin niin kategorisia kuin vain olla ja voi, mutta yksinkertaisuudessaan ja ennalta-arvattavuudessaan se jostain syystä toimii.
jos joltain on jäänyt tämä väliin, niin äkkiä kaivamaan vaikka kirjaston leffaosastoa.
siis ihan tosissaan. ei oikeastaan minkäänlaista juonta ja roolihahmotkin niin kategorisia kuin vain olla ja voi, mutta yksinkertaisuudessaan ja ennalta-arvattavuudessaan se jostain syystä toimii.
jos joltain on jäänyt tämä väliin, niin äkkiä kaivamaan vaikka kirjaston leffaosastoa.
-
Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2475
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Guy Ritchie: RocknRolla
Varsin nautittava, laadukkaasti koostettu toimintaelokuva, joka ei kuitenkaan puuduta paskantärkeydellä. Pilkahduksina huumoria, vetävää musiikkia, väärin arvaamiani käänteitä, mutta myöskin oivalluksen iloa. Sex, thugs and rock´n roll..
http://www.imdb.com/title/tt1032755/
Traileri:
http://www.youtube.com/watch?v=V-D3c25_3l8
Varsin nautittava, laadukkaasti koostettu toimintaelokuva, joka ei kuitenkaan puuduta paskantärkeydellä. Pilkahduksina huumoria, vetävää musiikkia, väärin arvaamiani käänteitä, mutta myöskin oivalluksen iloa. Sex, thugs and rock´n roll..
http://www.imdb.com/title/tt1032755/
Traileri:
http://www.youtube.com/watch?v=V-D3c25_3l8
-
Valdovas
- Axel Foley
- Viestit: 2427
- Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 12:25 pm
- Paikkakunta: Paikallinen ryhmä, Orionin haara 4 B 13
Sweeney Toddista ja Tim Burtonista
Totta, Burtonilla on erinomainen niin visuaalinen kuin kerronnallinenkin tyylitaju ja hänen elokuviaan on aina ilo seurata, vaikkei Sweeney Todd juuri musikaalina ehkä niin kauhean hyvin toimikaan, koska siinä ei ole sellaisia musikaalille olennaisia tekijöitä kuin tarttuvia melodioita ja näyttäviä ensamble-kohtauksia kuten esim. Lloyd Webberin Oopperan kummituksessa. Toisaalta menestyihän sen live-sersio aikoinaan varsin hyvin Broadwaylla ja on esiintynyt monilla muillakin näyttämöillä, Suomessakin Kansallisooppera 1997 Juice Leskisen suomennoksena.esmes- kirjoitti:sweeney todd -paholaisparturi
tim burtonilta ja johnny deppilta taas loistavaa matskua! kuvailisin splätter-musikaaliksi
Tuossa vuodenvaihteen molemmin puolin oli muuten hyvä tilaisuus nähdä hänen käytännössä katsoen koko tuotantonsa KAVA:n synttärisarjana. Ajatella, että 50-vuotias kaveri (s. 1958) on jo ehtinyt saada aikaan moisen repertuaarin!
Ehkä sympaattisin ja humanistisin hänen rainoistaan on hiukan ironisesti nukkeanimaationa toteutettu Corpse Bride. - http://fi.wikipedia.org/wiki/Corpse_Bride
Elokuva menestyi keskiverrosti elokuvateattereissa, mutta sai lähes kaikilta Suomenkin lehdiltä viisi tähteä
Hm, pitäisikö sitten enemmän uskoa kansaan vai elokuva-arvostelijoihin...??
Ehkä kynnys mennä katsomaan ja nauttia nukkeanimaatiosta on vielä hiukan korkeahko. Niitä kakaroiden juttuja, nääs...! 
-
kelmikontio
- Alibin satunnaislukija
- Viestit: 65
- Liittynyt: To Loka 02, 2008 9:42 pm
Max Payne 0,5/5
Aivan käsittämättömän huono elokuva. Toimintaelokuva jossa ei ensimmäisen tunnin aikana yhtään toimintaa(sitten nukahdin) ja lopussa Matrixmainen ampuma kohtaus. Huonoa näyttelemistä kautta linjan, totista ja pökkelöä. Pelisarjojen film noir tunnelma kadotettu kokonaan. Nättejä kuvia ja maisemia mistä puoli pistettä.
Peleistä ei taida saada katottavaa leffaa aikaiseksi.
Aivan käsittämättömän huono elokuva. Toimintaelokuva jossa ei ensimmäisen tunnin aikana yhtään toimintaa(sitten nukahdin) ja lopussa Matrixmainen ampuma kohtaus. Huonoa näyttelemistä kautta linjan, totista ja pökkelöä. Pelisarjojen film noir tunnelma kadotettu kokonaan. Nättejä kuvia ja maisemia mistä puoli pistettä.
Peleistä ei taida saada katottavaa leffaa aikaiseksi.
sain pikkuveljeltä muutaman leffan: wrong turn 1 ja 2 (sisäsiittoiset sekasikiömutantit jahtaa metsään eksyneitä jousipyssyillä), 28 viikkoa myöhemmin, alien vs. predator ja 5 jaksoa jotain tv-sarjaa nimeltä dead set. tässä jälkimmäisessä joku bb-taloon suljettu posse karkaa ulkomaailmaan ja huomaa et kaikki muut ihmiset talon ulkopuolella on muuttunu zombeiksi. hmm, aika splatteria siis tiedossa. laitan jotain arvostelua kunhan kerkeän nuo katsomaan. odotukset ei ole mitenkään huisin korkealla, laitan aivot narikkaan ja käperryn peiton alle viettämään sunnuntaita.
"Jos jokaisen päivän kadoksissa olleen teinin perään laitettaisiin etsintäpartio, niin sillä saataisiin kyllä koko Suomi harrastamaan ulkoiluliikuntaa ympäri vuorokautisesti". -Sergei
Låt den rätte komma in / Ystävät hämärän jälkeen
On harmillista huomata kerta toisensa jälkeen, kuinka paljon laadukkaampia elokuvia muissa pohjoismaista tehdään vuosi vuoden jälkeen. Tekninen toteutus, käsikirjoitukset ja näyttelijäntyö ovat yleensä valovuosien päässä kotimaisista tekeleistä. Tässäkin ruotsalaisessa 2008 valmistuneessa leffassa lapsinäyttelijät Kåre Hedebrant ja etenkin Lina Leandersson tekevät parempaa työtä kuin suurin osa suomalaisista nykypäivän "tähtinäyttelijöistä".
Elokuvassa yksinäisen, koulukiusatun avioerolapsen, Oskarin, naapuriin muuttaa samanikäinen salaperäinen tyttö. Samaan aikaan alueella alkaa tapahtua raakoja murhia. Oskaria kiusataan rajusti koulussa, eikä kukaan tunnu puuttuvan asiaan, ainoa henkireikä tuntuu olevan toisaalla asuvan isän luona vietetyt hetket. Uuden tytön, Elin, ja Oskarin ystävyys alkaa syventyä vähitellen, ja pian pojalle selviää tytön salaisuus.
Ystävät hämärän jälkeen on mielestäni paras näkemistäni vampyyrielokuvista. Se käsittelee outoa yhdistelmää koulukiusaamisesta, ystävyydestä ja vampyyreistä. Hassulta kuulostava kombo toimii loistavasti, kerronta pelaa, vääntämättä kuitenkaan kaikkea rautalangasta. Elokuva perustuu John Ajvide Lindqvist:in romaaniin, josta kirjailija on itse tiivistänyt käsikirjoituksen (täytynee ehdottomasti lukea kirjakin). Vaikka leffan päähahmot ovatkin 12-vuotiaita lapsia, se ehdottomasti ei ole lastenelokuva. Draaman ja hitusen romantiikan lisäksi nähdään aika groteskia väkivaltaakin.
Katsoin vasta myös paljon julkisuutta saaneen jenkkileffa Twilight:in, joka oli melko höttöistä, lähinnä teineille suunnattua goottiromantiikkaa, mitä on tuupattu tuutista ulos jo muutaman vuoden ajan. Ruotsalaisleffa onnistuu sitä vastoin käsittelemään tuoreesti jo hieman ummehtunutta vampyyritematiikkaa. Suosittelen!
4.5/5
On harmillista huomata kerta toisensa jälkeen, kuinka paljon laadukkaampia elokuvia muissa pohjoismaista tehdään vuosi vuoden jälkeen. Tekninen toteutus, käsikirjoitukset ja näyttelijäntyö ovat yleensä valovuosien päässä kotimaisista tekeleistä. Tässäkin ruotsalaisessa 2008 valmistuneessa leffassa lapsinäyttelijät Kåre Hedebrant ja etenkin Lina Leandersson tekevät parempaa työtä kuin suurin osa suomalaisista nykypäivän "tähtinäyttelijöistä".
Elokuvassa yksinäisen, koulukiusatun avioerolapsen, Oskarin, naapuriin muuttaa samanikäinen salaperäinen tyttö. Samaan aikaan alueella alkaa tapahtua raakoja murhia. Oskaria kiusataan rajusti koulussa, eikä kukaan tunnu puuttuvan asiaan, ainoa henkireikä tuntuu olevan toisaalla asuvan isän luona vietetyt hetket. Uuden tytön, Elin, ja Oskarin ystävyys alkaa syventyä vähitellen, ja pian pojalle selviää tytön salaisuus.
Ystävät hämärän jälkeen on mielestäni paras näkemistäni vampyyrielokuvista. Se käsittelee outoa yhdistelmää koulukiusaamisesta, ystävyydestä ja vampyyreistä. Hassulta kuulostava kombo toimii loistavasti, kerronta pelaa, vääntämättä kuitenkaan kaikkea rautalangasta. Elokuva perustuu John Ajvide Lindqvist:in romaaniin, josta kirjailija on itse tiivistänyt käsikirjoituksen (täytynee ehdottomasti lukea kirjakin). Vaikka leffan päähahmot ovatkin 12-vuotiaita lapsia, se ehdottomasti ei ole lastenelokuva. Draaman ja hitusen romantiikan lisäksi nähdään aika groteskia väkivaltaakin.
Katsoin vasta myös paljon julkisuutta saaneen jenkkileffa Twilight:in, joka oli melko höttöistä, lähinnä teineille suunnattua goottiromantiikkaa, mitä on tuupattu tuutista ulos jo muutaman vuoden ajan. Ruotsalaisleffa onnistuu sitä vastoin käsittelemään tuoreesti jo hieman ummehtunutta vampyyritematiikkaa. Suosittelen!
4.5/5
Re: Elokuva-arvosteluja
Wanted 4-/5
Sain jokin aika sitten vihdoinkin vuokratuksi tämän toimintapläjäyksen, jossa siis toimistossa työskentelevä masentunut nynnerö saa yhtäkkiä tietää olevansa synnynnäinen superkykyjä omaava palkkamurhaaja. Murhien syy on kuitenkin omituinen ja vertauskuvallinen: kohtalo kutoo kudosta, jossa sitten lukee kryptattuna murhattavan nimi, ilman mitään selityksiä.
Juoni nyt on mitä on, mutta leffa on visuaalisesti komea ja ennen kaikkea kekseliäs, mikä selvästi juontaa ohjaajan aasialaisesta mäiskintäleffataustasta. Ihan viihdyttävää katsottavaa, tosin pari seikkaa jäi häiritsemään: mielestäni Jolie on epäsuhtaisesti kovin mitäänsanomattomassa ja "hiljaisessa" roolissa, hän olisi pystynyt kantamaan koko leffan, ja se olisi voinut menestyä paremmin, koska uskottavia naispuolisia toimintasankareita nyt vain on kovin vähän, kun miehiä taas on liiaksi asti; toisekseen: päähenkilöiden taustojen selittely olisi saanut jäädä, who cares?!; kolmanneksi: loppuratkaisusta jäi vähän lässähtänyt maku, se oli liian simppeli ja uskomaton.
Mutta toiminnan takia tämän voisi ihan katsoa uudestaankin.
Sain jokin aika sitten vihdoinkin vuokratuksi tämän toimintapläjäyksen, jossa siis toimistossa työskentelevä masentunut nynnerö saa yhtäkkiä tietää olevansa synnynnäinen superkykyjä omaava palkkamurhaaja. Murhien syy on kuitenkin omituinen ja vertauskuvallinen: kohtalo kutoo kudosta, jossa sitten lukee kryptattuna murhattavan nimi, ilman mitään selityksiä.
Juoni nyt on mitä on, mutta leffa on visuaalisesti komea ja ennen kaikkea kekseliäs, mikä selvästi juontaa ohjaajan aasialaisesta mäiskintäleffataustasta. Ihan viihdyttävää katsottavaa, tosin pari seikkaa jäi häiritsemään: mielestäni Jolie on epäsuhtaisesti kovin mitäänsanomattomassa ja "hiljaisessa" roolissa, hän olisi pystynyt kantamaan koko leffan, ja se olisi voinut menestyä paremmin, koska uskottavia naispuolisia toimintasankareita nyt vain on kovin vähän, kun miehiä taas on liiaksi asti; toisekseen: päähenkilöiden taustojen selittely olisi saanut jäädä, who cares?!; kolmanneksi: loppuratkaisusta jäi vähän lässähtänyt maku, se oli liian simppeli ja uskomaton.
Mutta toiminnan takia tämän voisi ihan katsoa uudestaankin.
Every ship must sail a world.