Re: Moottoripyöräjengit
Lähetetty: Ma Helmi 18, 2013 5:47 am
Poliisi: Jengiliivi pysäyttää jopa luodin
Moottoripyöräkerho Bandidos ja Hells Angels Finland tekivät keskinäisen rauhansopimuksen 1997.
Liivijengit jatkavat kasvuaan Suomessa. Keskusrikospoliisin (Krp) mukaan neljällä suurimmalla ryhmittymällä on nyt yhteensä 59 osastoa, kun vuosi sitten niitä oli 45.
Lisäksi Suomesta tapailevat jalansijaa maailmalla isot Mongols MC ja Outlaws MC.
Yhteensä näissä noin kuudessakymmenessä osastossa on reilut 500 jengiläistä.
Ennen vanhaankin monessa paikassa toimi alamaailman jengi. Ulkopuolisetkin usein tiesivät, keitä porukkaan kuuluu ja että "Masa" on johtaja, vaikkei mitään ulkoisia tunnuksia ollutkaan.
Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jussi Oksanen kertoo STT:lle, että vastaavia paikallisia porukoita on yhä vähemmän. Heidän paikkansa ovat ottaneet esimerkiksi pääkalloilla tai liekehtivillä kuulilla koristeltuihin liiveihin pukeutuvat joukkueet, joilla on tiukka kuri ja säännöt.
- Tunnukselliset jengit valtaavat uusia paikkakuntia kuin kauppaketjut, luonnehtii Oksanen.
Vuonna 2000 Helvetin enkeleillä, Cannonballilla ja Bandidoksella oli Suomessa yhteensä alle kymmenen osastoa. Pääkaupunkiseudun lisäksi ne vaikuttivat Turussa, Kajaanissa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Nyt jengit toimivat lähes kaikissa suurissa kaupungeissa idästä länteen ja etelästä Oulun korkeudelle.
Viitteitä uudesta jengisodasta
Liivijengien laajeneminen on herättänyt spekulaatiota reviirikiistoista ja jopa jengisodista. Helvetin enkelit ja Bandidos kävivät Suomessa verisen jengisodan 1990-luvulla. Monissa maissa nämä ryhmittymät ovat edelleen sotajalalla keskenään.
Poliisi on viime aikoina arvioinut julkisuudessa, että Suomessakin on viitteitä valmistautumisesta jengisotaan. Oksasen mukaan tilanne ei ole niin tulehtunut, että se olisi räjähtämässä.
- On ollut yksittäisiä tapauksia, vanhoja kaunoja, jotain öistä ammuskelua, kostoja ja varustautumista. Jengiläisillä on yhä enemmän aseita, ja yhden jengin liivit ovat itse asiassa luotiliivit. Tuskin sellaisia epämukavia liivejä huvikseen päällä pidetään.
Kansainvälisesti Helvetin enkeleillä on huonot välit Outlawsin ja Mongolsin kanssa. Suomessa niistä ei ole vähäväkisyytensä takia Helvetin enkeleiden haastajiksi.
Pikkupaikka nopeammin haltuun
Oksasen mukaan jengit levittäytyvät uusille paikkakunnille tyypillisesti liiketoiminnan ja väkivallan kautta. Isoissa kaupungeissa esteenä saattavat olla muut jengit, ellei niiden kanssa päästä yhteistyöhön.
Pienellä paikkakunnalla jengin täytyy puolestaan hankkia kannatusta ennen kuin jäsenet voivat paljastaa "värinsä".
- Jos ei ole tarpeeksi voimaa takana, yhteisö saattaa heittää heidät ulos. Toisaalta pienellä paikkakunnalla saa paljon helpommin valtaa.
Poliisin mukaan jengit muun muassa tekevät huumekauppaa ja perivät erilaisia saatavia. Yritystoimintaa heillä on laidasta laitaan. Finanssialan keskusliitossa turvallisuusasioista vastaava johtaja Risto Karhunen kertoo, että jengiläisillä yritysten elinkaari on usein lyhyt.
- Mitä tuota kiertelemään. Usein niitä käytetään rikoksentekovälineinä, Karhunen sanoo.
Vuosi sitten poliisi kertoi, että jengiläiset ovat alkaneet pyytää suojelurahaa tavallisilta yrittäjiltä. Krp:n Oksanen ei muista, että varsinaisia suojelurahajuttuja olisi tullut ilmi.
- On kiristystä ja esimerkiksi Pirkanmaalta tuore tapaus, jossa keksittiin yrittäjälle velka ja alettiin periä sitä häneltä. Miksi tällaisen sitten tulkitsee?
Lähde
Moottoripyöräkerho Bandidos ja Hells Angels Finland tekivät keskinäisen rauhansopimuksen 1997.
Liivijengit jatkavat kasvuaan Suomessa. Keskusrikospoliisin (Krp) mukaan neljällä suurimmalla ryhmittymällä on nyt yhteensä 59 osastoa, kun vuosi sitten niitä oli 45.
Lisäksi Suomesta tapailevat jalansijaa maailmalla isot Mongols MC ja Outlaws MC.
Yhteensä näissä noin kuudessakymmenessä osastossa on reilut 500 jengiläistä.
Ennen vanhaankin monessa paikassa toimi alamaailman jengi. Ulkopuolisetkin usein tiesivät, keitä porukkaan kuuluu ja että "Masa" on johtaja, vaikkei mitään ulkoisia tunnuksia ollutkaan.
Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jussi Oksanen kertoo STT:lle, että vastaavia paikallisia porukoita on yhä vähemmän. Heidän paikkansa ovat ottaneet esimerkiksi pääkalloilla tai liekehtivillä kuulilla koristeltuihin liiveihin pukeutuvat joukkueet, joilla on tiukka kuri ja säännöt.
- Tunnukselliset jengit valtaavat uusia paikkakuntia kuin kauppaketjut, luonnehtii Oksanen.
Vuonna 2000 Helvetin enkeleillä, Cannonballilla ja Bandidoksella oli Suomessa yhteensä alle kymmenen osastoa. Pääkaupunkiseudun lisäksi ne vaikuttivat Turussa, Kajaanissa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Nyt jengit toimivat lähes kaikissa suurissa kaupungeissa idästä länteen ja etelästä Oulun korkeudelle.
Viitteitä uudesta jengisodasta
Liivijengien laajeneminen on herättänyt spekulaatiota reviirikiistoista ja jopa jengisodista. Helvetin enkelit ja Bandidos kävivät Suomessa verisen jengisodan 1990-luvulla. Monissa maissa nämä ryhmittymät ovat edelleen sotajalalla keskenään.
Poliisi on viime aikoina arvioinut julkisuudessa, että Suomessakin on viitteitä valmistautumisesta jengisotaan. Oksasen mukaan tilanne ei ole niin tulehtunut, että se olisi räjähtämässä.
- On ollut yksittäisiä tapauksia, vanhoja kaunoja, jotain öistä ammuskelua, kostoja ja varustautumista. Jengiläisillä on yhä enemmän aseita, ja yhden jengin liivit ovat itse asiassa luotiliivit. Tuskin sellaisia epämukavia liivejä huvikseen päällä pidetään.
Kansainvälisesti Helvetin enkeleillä on huonot välit Outlawsin ja Mongolsin kanssa. Suomessa niistä ei ole vähäväkisyytensä takia Helvetin enkeleiden haastajiksi.
Pikkupaikka nopeammin haltuun
Oksasen mukaan jengit levittäytyvät uusille paikkakunnille tyypillisesti liiketoiminnan ja väkivallan kautta. Isoissa kaupungeissa esteenä saattavat olla muut jengit, ellei niiden kanssa päästä yhteistyöhön.
Pienellä paikkakunnalla jengin täytyy puolestaan hankkia kannatusta ennen kuin jäsenet voivat paljastaa "värinsä".
- Jos ei ole tarpeeksi voimaa takana, yhteisö saattaa heittää heidät ulos. Toisaalta pienellä paikkakunnalla saa paljon helpommin valtaa.
Poliisin mukaan jengit muun muassa tekevät huumekauppaa ja perivät erilaisia saatavia. Yritystoimintaa heillä on laidasta laitaan. Finanssialan keskusliitossa turvallisuusasioista vastaava johtaja Risto Karhunen kertoo, että jengiläisillä yritysten elinkaari on usein lyhyt.
- Mitä tuota kiertelemään. Usein niitä käytetään rikoksentekovälineinä, Karhunen sanoo.
Vuosi sitten poliisi kertoi, että jengiläiset ovat alkaneet pyytää suojelurahaa tavallisilta yrittäjiltä. Krp:n Oksanen ei muista, että varsinaisia suojelurahajuttuja olisi tullut ilmi.
- On kiristystä ja esimerkiksi Pirkanmaalta tuore tapaus, jossa keksittiin yrittäjälle velka ja alettiin periä sitä häneltä. Miksi tällaisen sitten tulkitsee?
Lähde
