MURHA.INFO

Teenpä vähän pitemmän ja perusteellisemman reportaasin retkestäni Isojoelle.

Ajaessani kohti Isojokea olin varautunut niukkamateriaaliseen pikavisiittiin ja suhtauduin hyvin skeptisesti reissun antiin. Pienissä pitäjissä järkyttävistä asioista on tavattu olla ulkopuolisille hiiskumatta. Isojokea on pidetty "vaienneena kylänä", jossa ei haluta enää kerrata Kyllikki Saaren tapausta. Syykin on selvä ja varsin ymmärrettävä: tekijä oli mitä todennäköisimmin paikkakuntalainen. Isojoen rajojen sisällä on käynyt vuosikymmenten ajan taatusti kova supina mahdollisesta tekijästä ja tapauksen yksityiskohdista. Tapaus on kuitenkin edelleen "pyhä", joten ei kukaan mahdollisisa tietojaan tai muistojaan rupea muukalaiselle kertomaan. Hyvä esimerkki tästä "sisäpiiriläisyydestä" on Heinävesi ja Tulilahden juttu. Päätin kuitenkin yrittää, vaikka olin varautunut tiedusteluyrityksieni täydelliseen tyrmäykseen. Onneksi olin väärässä. Isojokiset - tai ainakin jotka minä tapasin - osoittautuivat lupsakoiksi ja puheliaksi ihmisiksi. Muutamalla oli jopa omakohtaisia kokemuksia tapauksen aiheuttamasta pelosta ja hälystä.

Ajoin autoni kirkon parkkipaikalle, sillä ensimmäiseksi kävin Kyllikin haudalla. Tuo etappi tuotti jo tulosta. Näin portin luona kukkia kastelevan vanhan rouvan ja tiedustelin missä mahtaa olla Kyllikki Saaren kuuluisa viimeinen leposija. Pyysin josko hän voisi tulla näyttämään paikan minulle. Toki tiesin haudan sijainnin itsekin, mutta tämä olikin vanha ja hyväkis havaittu konsti päästä henkilön juttusille ja mahdollisesti utelemaan jotain tapauksesta. Rouva vei minut ystävällisesti Kyllikin haudalle, johon oli haudattu myös Kyllikin isä ja äiti. Rouva alkoi mitään kyselemättä juttelemaan hyvin tuttavallisesti.

- Et taida olla paikkakuntalaisia? Moni vieras tulee kesäisin tänne ainoastaan katsomaan Kyllikin suohautaa ja tätä siunattua lepopaikkaa. Tästähän tapauksesta Isojoki tunnetaan. Muuten muualla eivät koko kylää tuntisikaan, hän kertoo. Tapaus on koskettanut omakohtaisesti myös häntä. Hän kertoi olleensa tapahtuma-aikaan suunnilleen saman ikäinen Kyllikin kanssa, mutta ei muista kuitenkaan tätä sen paremmin tunteneensa.

- Oli se järkytys se tapaus silloin. Muistan vielä kun Kyllikki katosi ja rikosta alettiin epäillä. Äiti ei päästänyt meitä nuoria hämärällä ulos tai yksin syrjäisille teille. Paljonhan puhuttiin "autosakista" ja niistä kahdesta (kermanvärisellä) autolla ajaneesta miehestä. Tuolloin epäiltiin, että Kyllikki vietiin autolla. Huhut lähtivät jo silloin liikkeelle ja sieppauksesta epäiltiin ties ketä. Lisäksi minulla on sellainen muistikuva, että kun Kyllikki sitten vihdoin löydettiin, tuli äitini kylältä itkien kertomaan tuon tiedon. Se järkytti kaikkia, ihan jokaista isojokista. Se aika oli pelon vallassa elämistä, kun ei tiedetty jatkaako murhamies tekosiaan. Moni joutui poliisin kuulustelemaksi, jopa isääni kuulusteltiin.

- Onko sinulla käsitystä tekijästä?

- Onhan sitä kaikenlaista puhuttu... sitä ojankaivajaahan (V.L.) on sellaisena pidetty, mutta en tiedä... Hän ei ole enää puolustamassa itseään, joten en halua puhua pahaa.

Kiitin rouvaa ja jatkoin matkaani. Kävin kahvilla paikallisella huoltoasemalla. Paikalla oli muutama asiakas ja ulkona seurusteli nuorempaa väkeä. Porukka oli kuitenkin pääosin keski-ikäistä, joten odottelin jokusen hetken. Ehkä tänne vielä ilmestyisi aikalaisia. Pian kaksi ehkä noin 70-vuotiasta miestä tulivat ilokseni aikaansa tappamaan. Lisäksi pari keski-ikäistä rakennusmiestä viettivät vietti viereisessä pöydässä kahvitaukoa. En tuppautunut väkisin vanhempien miesten seuraan, mutta tiedustelin josko he muistaisivat Kyllikin tapauksen. Ja tottahan he muistivat. Esittäydyin toimittajaksi, joka haluaisi hieman kuulla paikkakuntalaisten näkemyksiä tapauksesta 56 vuoden jälkeen. Yllättäen viereisen pöydän rakennusmies huikkasi ohimennen isänsä olleen Kyllikin etsinnöissä mukana. Isä tunsi aikoinaan Eino Saaren ja hän oli kertonut pojalleen kaikenlaista tapauksen tiimoilta. Mies kertoi kuulleensa, ettei Eino Saari oikein koskaan toipunut Kyllikin kuolemasta.

Rakennusmiesten lähdettyä alkoivat vanhemmat miehet kertoa kokemuksistaan:

- Oli se sellainen tapaus, että se sattui kaikkiin silloin ja vähän vieläkin. Varmaan jokaisen syntyperäisen isojokisen joku sukulainen tai tuttu oli aikoinaan etsinnöissä mukana.

Juttu oli samantyyppinen kuin hautausmaalla tapaamani rouvan. Miehiltäkin kysyin mielipidettä tekijästä.

- Se oli ihan mielipuolen tekosia, aloitti toinen miehistä.

Tässä kohtaa huoltoaseman naisasiakas puuttui keskusteluun.

- Minulle on kerrottu, että tekijöitä oli kaksi. Tai toinen tappoi ja toinen auttoi jälkien hävittämisessä. Kyllä nimistäkin on puhuttu, mutta kun asia ei ole varma, niin nimiä ei haluta kertoa. Tiesin kyllä keihin hän viittasi.

- Niin, kyllähän sitä Lehmusviidasta on puhuttu, mutta en ole niinkään varma. Ehkä puolet isojokisista on Lehmusviidan kannalla ja loput jonkun muun. Minulla on tällainen käsitys. Eipä siitä enää paljonkaan puhuta. Mutta ei täällä mitenkään yleisesti varmoja olla Lehmusviidan syyllisyydestä uskoakseni, toinen mies sanoi.

- Sitäkin on sanottu, että se Lehmusviita olisi ollut kotonaan silloin. Sukulaiset ovat ainakin vakuuttaneet, ettei miehellä ollut mitään tekemistä asian kanssa. Ja pahahan se on meidän mitään sanao, kun poliisikaan ei ole tätä saanut ratkaistua.

- Vähän toivoisin että murhaaja vielä eläisi. SIlloin olisi mahdollisuus saada hänet vielä tilille teostaan. En siihen silti usko. Kyllä tekijä on jo kuollut tällaisen ajan jälkeen.

Onko Isojoella pidetty mahdollisena, että nuo autoilevat miehet olisivat tekijöitä?

- No miksei. Kai ne voi olla sitä siinä missä Lehmusviitakin, miehet päättivät.

Matkani vei keskustasta Kortteenkylän vanhalle kansakoululle, josta Kyllikki lähti kohtalokkaalle kotimatkalleen. Koulu on vanha punainen puurakennus jonne on Isojoen keskustasta muutaman kilometriä Honkajoelle päin. Meijerin tienhaara tuli myös nähtyä, samoin suohauta. Löysin myös Kyllikin kotitalon, jonka tienpäässä kävin kääntymässä. Kauhajoelle vievää tietä ajaessa voi melkein tehdä kuvitteellisen aikamatkan vuoteen 1953. Voi kunpa me pystyisimme näkemään, mitä kaikkea tämän tien varrella tapahtui 17.5.1953...

Strangelove, Kiitos!

Kuka tämä Lehmusviita muuten oli?

rosamarine kirjoitti:Strangelove, Kiitos!

Kuka tämä Lehmusviita muuten oli?

Vihtori Lehmusviita oli mies, jota poliisi aikoinaan vahvasti epäili murhaajaksi. Aikoinaan häneen kohdistettiin poliisin toimesta jopa fyysistä väkivaltaa tunnustuksen toivossa, mutta turhaan. Lehmusviita ei koskaan tunnustanut. Hänellä oli lisäksi äidin ja siskon antama alibi.

Muistaakseni vuonna 2005 poliisi kertoi julkisuudessa tietävänsä tekijän, mutta nimeä ei kerrottu, koska ei ollut tarpeeksi todisteita. Tällä tarkoitettiin kuitenkin Lehmusviitaa. Hän kuoli mielisairaalassa muistaakseni vuonna 1966.

Kyllikki Saaren tapaus on minua kiinnostanut alusta lähtien.

Kyllikki Saari siis katosi 17. toukokuuta 1953 ollessaan paluumatkalla Kortteenkylän kansakoululta kotiinsa Heikkilänkylään.

Meijerin tiehaarasta vähän matkaa Heikkilän kylälle päin vastaan tuli Jaakko Lähteenmäki. Hän oli palaamassa Heikkilän kylässä järjestetystä hartaustilaisuudesta. Hänen kerrotaan olleen TVH:n työntekijä. Hän asui siitä kohtauspaikasta noin 1,5 km:n päässä. Samaan aikaan oli siis kaksi hartaustilaisuutta, mutta KS ei ollut mennyt omalla kylällä olevaan tilaisuuteen vaan melko kaukana Kortteenkylässä olleeseen hartaustilaisuuteen.

Kyllikki Saaren kenkä löytyi 10.10.1953, siis noin 4 kk 23 päivää myöhemmin. Kenkä löytyi istutuslaikusta ja metsää oli istutettu vasta kesäkuussa 1953. Sen perusteella on arveltu, että kenkä on tuotu paikalle vasta paljon katoamispäivää myöhemmin, ehkä vasta vähän ennen laikkujen tarkistusta. Kengän sisällä oli Kyllikin kaulahuivi ja aivan kengän kärkeen oli sullottu miehen sukka, joka oli leikattu keskeltä poikki, sukan suupuoli oli työnnetty aivan kengän kärkiosan sisään. Kengän ympärille oli sitten kääritty mustaa villalankaa. Näyttää siltä, että kenkä oli tarkoitettu löydettäväksi. Kenkä oli noin 65 m:n päässä tiestä ja parinkymmenen m:n päässä suohaudasta, joka löydettiin myöhemmin. Toinen kenkä löytyi myöhemmin noin 16 m:n päästä edellisestä kengästä. Sekä suohauta, että kengät olivat tien oikealla puolella Isojoelta Heikkilänkylälle päin mentäessä. Kengät löytyivät suohaudasta Isojoelle päin. (Nämä tiedot parista kirjasta).

Näyttää siltä, että kenkä oli laitettu siihen löydettäväksi. Mahdollisesti myös kengän sisältö oli tarkoitettu vihjeeksi. Kengän on tuonut paikalleen joko tekijä tai joku muu joka tuntee tekijän ja hautapaikan jo ennestään (ennen sen löytymistä).

Jos piirretään suora hautapaikasta kengän löytöpaikan kautta eteenpäin, niin mihin se osottaisi? Osoittasiko se tekijän kotitaloon? Ja mihin viittaa kengän sisältö. Sukka on todettu tavalliseksi miesten sukaksi, jota sai lähes joka kaupasta. Kengän sisällä olevassa Kyllikin huivissa kerrotaan olleen hampaiden jälkiä. Se lienee ollut Kyllikin suussa. Mikä vihje sisältyisi mustaan villalankaan. Näyttää esiintyvän arveluja, että se viittaisi tummatukkaiseen ja mahdollisesti viiksekkääseen mieheen. Joku kirjoittaja on löytänyt sopivan tekijänkin siihen. Isokokoinen tummatukkainen ja viiksekäs mies.

Minä arvelen, että tuo kenkä sisältöineen saattaisi olla ratkaisun avain.

Se saattaa merkitä esim. sitä, että tekijä asuu aivan lähellä. Hänen liikkumisensa näissä maastoissa ei olisi mitään merkillistä. Hän voisi olla vaikka poimimassa marjoja kotitilansa lähialueella. Hän tuntisi alueen hyvin, kuten on tekijältä oletettu. Polkupyörä on löydetty melko kaukaa haudasta, matkaksi on sanottu noin kilometri. Sen tarkkaa paikkaa kartalta en tiedä. Hyvä pyörän upotuspaikka näyttää olleen tekijällä myös tiedossaan. Se on viety yllättävän kauas. Todennäköisesti sekin on tuotu myöhemmin, sillä kerrotaan Eino Saaren kertoneen, että polkupyörässä oli paikoin ruostetta. Sellaista ei synny, jos se on veteen upotettuna koko ajan.

Mikä olisi minun teoriani tapahtumien kulusta?

Murhaaja tai murhaajat tulivat kyllä autolla paikalle. Auto oli ehkä piilossa siellä metsäautotiellä ja mies oli maantien laidassa. Siinä tapahtui tapaaminen. KS ei ilmeisesti suostunut miehen vaatimuksiin (toivomuksiin) ja mies menetti malttinsa ja KS pakotettiin tulemaan autoon. Auto ajoi pois kohti Kauhavaa. Polkupyörä otettiin takakonttiin. Jossakin toisessa paikassa tapahtui raiskaus ja pahoinpitely. Tekijät tajusivat että uhri on myös tapettava, muutoin teko tulee ilmi. Niin tapahtui. Uhri tuotiin vielä samana yönä takaisin ja haudattiin kovalla kiireellä mutta taitavasti sinne suon laitaan. Polkupyörä, kengät ja muuta tavaraa jäivät sinne toiseen paikkaan, jossa pahoinpitely oli tapahtunut.

Polkupyörä ja kengät tuotiin paikalle paljon myöhemmin. Tekijöillä oli omantunnon vaivoja, he halusivat ruumiin löytyvän. Siis oletan, että tekijöitä oli kaksi.

Ruotsalainen meedio Lilly Åkerblom kuvasi miestä kookkaaksi, tummaksi, ja viiksekkääksi. Hän näki tämän yhden miehen. Se viittaisi siihen, että mahdollisesti tekijöitä olisikin vain yksi. Joissakin lähteissä kerrotaan että ES lähetti tilaisuuteen KS:n laukun. Myös kerrotaan, että Suomen poliisi oli myös mukana ja pyysi tuossa tilanteessa apua tuolta meediolta. LÅ oli psykometrikko. Parissa kirjassa kerrotaan, että hän oli se selvänäkijä, joka osasi kertoa paikkansapitäviä tietoja tapaukseen liittyen. Sitä tosin ei tiedetä, pitikö tuo ulkonäön kuvaus paikkansa. Mutta hän kertoi, että uhri on haudattu suohon, samoin polkupyörä. Hän kuvasi myös maastoa osuvasti. Myös hän oli kuvannut KS:n äitiä osuvasti. Noita tietoja ei vielä silloin tiedetty. Etsintä oli tuolloin keskitetty Kaarankajärvelle kauas pohjoiseen päin tästä paikasta.

Eveliina Lappalaisen tapaus oli tämän jutun moderni versio. Jätkä vaan tuli ja murhasi. Käsittääkseni eivät edes tunteneet toisiaan. Joku vain sattui tulemaan Kyllikkiä vastaan, ja päästi ilmat pihalle. Se siitä, ei motiivia.
Kyllikin pelot paluumatkasta viittaavat siihen, että jotakuta hän pelkäsi, epäili. Jotakuta, joka tuli häntä vastaan ehkä usein. Tietysti saattoi olla joku autoporukkakin. Paikallistuntemusta kuitenkin taisi löytyä?
Mikä tässä ja Tulilahdessa on erikoista on se, etteivät nämä ole mitään raivomurhia, joissa ruumis jätetään niille sijoilleen ja paskat välitetään kiinnijäännistä. Näiden tekijä ei ole halunnut jäädä kiinni, hänellä on ollut menetettävää, hän ei ole ollut mikään desperado. Tuollaiset hautojenkaivuut, ruumiiden kanniskelut, polkupyörien kätkemiset eivät ole minkään kännisen sekopääkulkurin hommia. Keskiluokkaisia murhia. Tekijät ovat pelänneet vankilaa. Syrjäytynyt desperado ei pelkää, on ollut siellä ennenkin, ja toivottaa lämpimän huoneen ja ruuan tervetulleeksi. Vaikka ei naistentappajia nyt niin hyvällä katsota tietysti, mutta kuitenkin.

Sariola kirjoitti: Jossakin toisessa paikassa tapahtui raiskaus ja pahoinpitely.

Raiskattiinko Kyllikki Saari? Tai oliko hän yleensäkään ollut sukupuoliyhteydessä ennen kuolemaansa?

Myrskylintu kirjoitti:Eveliina Lappalaisen tapaus oli tämän jutun moderni versio. Jätkä vaan tuli ja murhasi. Käsittääkseni eivät edes tunteneet toisiaan. Joku vain sattui tulemaan Kyllikkiä vastaan, ja päästi ilmat pihalle. Se siitä, ei motiivia.

Eveliina Lappalainen ja Otto Martikainen olivat samassa koulussa.Jonkinlainen motiivi teolle oli ollut. Osapuolet tiesivät kyllä toisensa, mutta eivät olleet samaa kaveriporukkaa.

^Luettuani koko joukon kirjoituksia K.Saaren tapauksesta, saa niistä sen käsityksen, että raiskattiin, vaikka senaikaisin menetelmin sitä ei enää voitu varmistaa. Sensijaan KS ei ollut raskaana, jota myös on epäilty. Tekijä on ollut taitava ja huolellinen lapion käyttäjä, ja hän on nähnyt paljon vaivaa ja käyttänyt energiaa huolelliseen haudan kaivamiseen ja naamioimiseen. Pyörä on kuljetettu kauas - kilometrin päähän, ja tekijä on tiennyt, että siellä on hyviä suonsilmäkkeitä pyörän upottamiseksi. Pyörä onkin todennäköisesti tuotu myöhemmin sinne upotuspaikkaansa. Sinne lähelle kai menee metsäautotie. Tarkkaa työtä on tehty ja asiaa on huolellisesti suunniteltu. Myös tässä rikoksessa tekijä on ollut erittäin huolellinen ja tarkka. Tekijä on jäänyt selvittämättä. Suohauta ja kengät ovat olleet samalla alueella ja lähellä toisiaan. Myös kengät on siis tuotu paikoilleen jälkeenpäin, ainakin toinen niistä. Merkille pantavaa on se, että pyörä on ollut kaukana näistä muista, kokonaan eri paikassa.

Haudalle pistetty terotettu puuntaimi taisi ohjata haudan löytymiseen. Sen taimen teroitus oli vuoltu vasemmalla kädellä, siis tekijä on todennäköisesti vasenkätinen.

Lisätään vielä tähän Kyllikki Saaren tapaukseen:

Murhan tutkimuksia johtanut Axel Skogman oli melko varma oikeasta tekijästä, mutta todisteita ei ollut. "Älkää sitten hämmästykö?", hän on sanonut. Hän ei suostunut kertomaan nimeä. Todennäköisesti hän tiesi tekijän.

Toisaalla Skogman on sanonut, että hän piti Holmströmiä Tulilahden tekijänä, vaikka monet muut eivät ole samaa mieltä. Kyllä kai Tulilahdessa profiili sopii Holmströmiin täydellisesti. Itse suhtaudun tähän varauksella. Olisiko Holmström ollut niin pikkutarkka rikoksen peittelyhommissa? Sitä voi epäillä. Sekä Kyllikki Saaren tapauksessa, että Tulilahdessa tekijä on suorittanut hämmästyttävän pikkutarkkoja ja huolellisia jälkitöitä rikoksen jälkeen. Tulee mieleen, että tekijä on ollut alan "ammattilainen". Ne peittelytyöt on tehty erittäin huolellisesti.

Juuri näin. Kyllikin tapauksessa fillari vietiin kilometrin päähän, ja kenkien kanssa fiilisteltiin. Bodomin tapauksessa kengät vietiin vajaan kilometrin päähän, motukat olivat kai liian painavia viedä mihinkään. Tulilahden tapauksessa panamahatut vietiin kilometrien päähän. Koskettiinko Tulilahdessa kenkiin?
En usko samaan tekijään, mutta näin kun vertaa, niin sama käsiala on kyllä nähtävissä. Jokaisessa keississä näistä kolmesta on otettu mukaan arvotonta tavaraa, ja viety se jonnekin kauas. Kengät ovat olleet erityisen mielenkiinnon kohteena. Fillari on täytynyt piilottaa.

Kyllikki Saaren tapaukseen olen perehtynyt eniten näistä murhatragedioista.

Kuten Sariola totesi, varmuudella ei voitu sanoa raiskattiinko Kyllikki. Kuitenkaan joidenkin levittämät huhut Kyllikin raskaudesta tai hänelle tehdystä abortista eivät pidä paikkansa.

Kuten on jo usein mainittu, poliisi uskoo aika vahvasti tietävänsä tekijän. Itse murhaaja olisi poliisin mukaan ollut 33-vuotias ojankaivaja V.L. Kätkemiset sun muut hämäykset olisi tehnyt tämän lankomies. Sen mitä oletetusta tekijästä olen kuullut, oli hän ilmeisen häiriintynyt ja kärsi jonkinasteisista mielenterveysongelmista. Hän ei kuitenkaan ollut mikään "kylän kovin kundi" - väkivaltarikoksiakaan tilillä ei tietääkseni ollut. Sen sijaan häntä on kuvailtu tirkisteleväksi ja oudoksi hiippariksi. Mies oli ahdistellut nuoria naisia aikaisemminkin. Hän kuoli mielisairaalassa vuonna -66. Hänellä oli tekoajalle kuitenkin lähipiirin (äiti ja sisko) antama alibi. Haastattelemani sukulainen ei usko miestä tekijäksi.

V.L. ei ollut erityisen isokokoinen eikä tietääkseni viiksekäs. Tuo teko on saattanut olla enemmän tai vähemmän "vahinko", eli "mopo on karannut käsistä".

Pidän tätä ojankaivajaa todennäköisimpänä tekijänä, mutta autoteoria on kiehtonut ja kiinnostanut siitä huolimatta. Autoteoriaan voisivat sopia ainakin "kiharatukkainen ja ulkonevahampainen mies", teon jälkeen Ruotsiin muuttaneet veljekset, sekä ne kaksi helsinkiläistä maalaria joita ei Saaren ruumiin löytymisen jälkeen enää Isojoella nähty.

strangelove kirjoitti: ..... Autoteoriaan voisivat sopia ainakin "kiharatukkainen ja ulkonevahampainen mies", teon jälkeen Ruotsiin muuttaneet veljekset, sekä ne kaksi helsinkiläistä maalaria joita ei Saaren ruumiin löytymisen jälkeen enää Isojoella nähty.

Tässä tarkoitetaan ehkä sitä entistä poliisia. Auton tulon Kauhajoen suunnasta ja paluun sinne suuntaan takaisin nähneet naiset todistivat kuitenkin, että heidän näkemänsä auto ei ollutkaan samanlainen kuin tuon ulkonevahampaisen miehen auto. Se oli yllätys. Sitten on mainittu joku P.K. , jonka on kerrottu olleen myös liikkeellä autollaan. Jossakin kirjassa on mainittu, että se auto oli pian tapauksen jälkeen maalattu. Olisiko ollut sattuma?

Sariola kirjoitti:

strangelove kirjoitti: ..... Autoteoriaan voisivat sopia ainakin "kiharatukkainen ja ulkonevahampainen mies", teon jälkeen Ruotsiin muuttaneet veljekset, sekä ne kaksi helsinkiläistä maalaria joita ei Saaren ruumiin löytymisen jälkeen enää Isojoella nähty.

Tässä tarkoitetaan ehkä sitä entistä poliisia. Auton tulon Kauhajoen suunnasta ja paluun sinne suuntaan takaisin nähneet naiset todistivat kuitenkin, että heidän näkemänsä auto ei ollutkaan samanlainen kuin tuon ulkonevahampaisen miehen auto. Se oli yllätys. Sitten on mainittu joku P.K. , jonka on kerrottu olleen myös liikkeellä autollaan. Jossakin kirjassa on mainittu, että se auto oli pian tapauksen jälkeen maalattu. Olisiko ollut sattuma?

Siitä, kenelle tämä kermanvärinen henkilöauto kuului on kiistelty jonkin verran. Todennäköisesti kyseessä oli erään paikkakuntalaisen miehen auto. Hänet tunnettiin Isojoella holtittomasta ajotyylistään. Häntä pidettiin jonkinlaisena "kovanaamana" ja riitaa haastavana. Hän on ollut V.L:n ohella yksi eniten epäillyimmistä henkilöistä aina näihin päiviin saakka. Tämä maalattu auto kuului nimenomaan juuri tälle miehelle.

Autot eivät olleet kovin yleisiä tuolloin, joten arvatenkin Kyllikin katoamisen aikaan Päntäneen tiellä nähty kovaa kaahaava auto kiinnitti huomiota. Silminnäkijöiden mukaan autossa istui kaksi miestä. Ajaja oli kiharatukkainen, isokokoinen ja hieman ulkonevahampainen. Pelkääjän paikalla istui kuskia hieman pienikokoisempi mies. Jotkut ovat yhdistäneet tämän auton ja kuljettajan ulkonäön Hans Assmanniin.

No juu, jotenkin mietin, että jos Kyllikki Saari olisi raiskattu, olisi siitä jotain merkkejä jäänyt. Samoin, jos ajatellaan, että Kyllikki S oli tunnollinen seurakuntanuori, joka ei taatusti tuohon aikaan harrastellut irtosuhteita, (kohta pääsen siihen pastoriin) niin hän olisi ollut jopa neitseellinen ja merkkejä sukupuolisesta kanssakäymisestä olisi jäänyt?

Mikä oli Kyllikin suhde pastori K.K:hon? Oliko se viaton kaukorakkaus, vai oliko sutina molemminpuolista? Onko pastorin alibi luotettava?

Hans Assman? Hän on itse tunnustanut olleensa tuolloin ajelemassa autonkuljettajansa kanssa kyseisellä seudulla ja onpa jopa ottanut kunnian itselleen sanomalla olevansa vastuussa Kyllikki Saaren kuolemasta. Assmanin vaimo on myös todistanut, että hänen miehellään ei ollut toista sukkaa jalassaan, kun palasi Isojoen reissuiltansa?
Hans Assmanilla oli vaaleanruskea Opel merkkinen auto. Kengät olivat märät, hänen tullessaan kotiin, vaimon mukaan. Muutaman päivän päästä tästä, Assman kuljettajineen palasi Isojoelle mukanaan lapio. Kuka oli tämä kuuluisa autonkuljettaja?
Mielestäni Kyllikkiä ei raiskattu, vaan seksuaalirikos lavastettiin, koska haluttiin piilotella jotain ihan muuta.

rosamarine kirjoitti:No juu, jotenkin mietin, että jos Kyllikki Saari olisi raiskattu, olisi siitä jotain merkkejä jäänyt. Samoin, jos ajatellaan, että Kyllikki S oli tunnollinen seurakuntanuori, joka ei taatusti tuohon aikaan harrastellut irtosuhteita, (kohta pääsen siihen pastoriin) niin hän olisi ollut jopa neitseellinen ja merkkejä sukupuolisesta kanssakäymisestä olisi jäänyt?

Mikä oli Kyllikin suhde pastori K.K:hon? Oliko se viaton kaukorakkaus, vai oliko sutina molemminpuolista? Onko pastorin alibi luotettava?

Hans Assman? Hän on itse tunnustanut olleensa tuolloin ajelemassa autonkuljettajansa kanssa kyseisellä seudulla ja onpa jopa ottanut kunnian itselleen sanomalla olevansa vastuussa Kyllikki Saaren kuolemasta. Assmanin vaimo on myös todistanut, että hänen miehellään ei ollut toista sukkaa jalassaan, kun palasi Isojoen reissuiltansa?
Hans Assmanilla oli vaaleanruskea Opel merkkinen auto. Kengät olivat märät, hänen tullessaan kotiin, vaimon mukaan. Muutaman päivän päästä tästä, Assman kuljettajineen palasi Isojoelle mukanaan lapio. Kuka oli tämä kuuluisa autonkuljettaja?
Mielestäni Kyllikkiä ei raiskattu, vaan seksuaalirikos lavastettiin, koska haluttiin piilotella jotain ihan muuta.

Kauko Kanervon alibi oli pitävä. Murhan aikaan hän oli Merikarvialla. Hänen liikkeensä murhailtana pystyttiin jäljittämättämään todella hyvin ja epäselväksi jäi illan ajalta vain 20 minuuttia. Siinä ajassa hän ei olisi ehtinyt edes Isojoelle, saati murhaamaan siellä ketään. Kyllikki oli Kauko Kanervon kanssa käsittääkseni aika läheisissä väleissä ja oli lähettänyt tälle runonkin. Tämä huomioiden ei voida olettaa, että Kanervo olisi ollut Kyllikin pelon kohde kuten on väitetty.

Virallisten papereiden mukaan Hans oli toukokuussa 1953 Saksassa. Hänen mahdollinen korkea-arvoinen työnantaja huomioiden ei tuotakaan tietoa voi ihan sataprosenttisena pitää. Jos Hans on jonkun kanssa Isojoella tuona iltana liikkunut, on tuo toinen mies ollut todennäköisimmin Reijo Järvinen. Tämä on kuitenkin ihan oletusta. Antti Oksasella ja KGB:llä ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä.