Re: Järvenpään sarjamurhaaja (ketju 2)
Lähetetty: Su Maalis 21, 2021 1:23 pm
Ei lähtenyt, kokeillaas uudestaan...
Tekniikka petti, joten kirjoitan tähän tuon Iltasanomat Mysteerit-lehden jutun sana sanalta.
Jutun kirjoittaja siis Sari Autio, Iltasanomat. Kuvat Marko Sorsa.
Ensimmäisen aukeaman tekstit:
Sivu 50 Kuvateksti: ”Rikoskomisario Ismo Kopra sorakuopalla, jonka lähistöltä löytyi poikkeuksellisen surman uhriksi joutuneen naisen ruumis 1991. Kopra uskoo, että tapaus voidaan yhä selvittää. Katso video Kopran haastattelusta ISTV:stä osoitteessa www.iltasanomat.fi”
Sivu 51: ”Kauhujen sorakuoppa
Poliisi on puhuttanut jo 270 ihmistä väkivaltarikosten sarjasta joka alkoi vuonna 1990. Tekijää ei ole saatu selville.
Kolme naista. Kolme erilaista kohtaloa. Kaikilla naisilla tumma tukka. Yksi naisista murhattiin sadistisella tavalla, toinen katosi jäljettömiin ja kolmannen paksu villamyssy pelasti kuolemalta.
Heidän kaikkien kohtalo on todennäköisesti saman miehen käsissä. Miehen, joka ei ole koskaan jäänyt teoistaan kiinni.
-Joku pimeä puoli miehessä on, mutta en puhuisi sarjamurhaajasta. Se on liian amerikkalainen termi. Naiset muistuttavat ulkoiselta olemukseltaan ja elämäntyyliltään toisiaan. Oliko miehellä joku erityinen viha tätä naistyyppiä kohtaan? rikoskomisario Ismo Kopra keskusrikospoliisista pohtii.
SARJA alkaa Järvenpäästä 14. marraskuuta 1990. ”Hellu” odottaa Järvenpäässä kyytiä kotiinsa Riihimäelle. Kohdalle pysähtyy vaalea auto, jonka takaistuimella on lastenistuin.”
Laatikossa on teksti: ” 44 Nahkatakkinen mies tarjosi avuliaasti kyytiä samantyyppisille, tummille naisille. Poliisi uskoo naisten kohtalon olevan saman miehen käsissä.”
Sivu 52, kuvateksti: ”Rikoskomisario Ismo Kopran mukaan tutkintaa helpottaisi, jos Maarit Haantien ruumis löytyisi liki 22 vuoden jälkeen.”
Teksti jatkuu sivulta 51: ”Avulias nahkatakkiin pukeutunut mies tarjoaa kyytiä. Herättääkö lastenistuin Hellun luottamuksen kyyditsijään vai ajaako marraskuun koleus asemalla värjötelleen Hellun lämpimään autoon?
Matkan aikana mies tarjoaa Hellulle alkoholia. Mies itse popsii pillereitä. Lämmin auto ja alkoholi saavat Hellun nukahtamaan.
Mies ajaa Hellun tietämättä Hausjärven Hikiälle syrjäiselle sorakuopalle. Hellu herää, kun mies hamuaa jotakin hansikaslokerosta.
Alkaa taistelu eloonjäämisestä. Mies hakkaa Hellua teräaseella päähän. Myssy suojaa iskuilta. Hellu onnistuu pakenemaan ja kuulee miehen kylmäävät sanat: ”Tällä kertaa ei onnistunut.”
SAMASTA sorakuopasta tulee sadistisen murhan näyttämö vajaata puolta vuotta myöhemmin. Maanomistaja lähtee tarkistamaan tuulenkaatoja tiluksiltaan ja löytää pahoin runnellun naisen ruumiin 18. huhtikuuta 1991.
-Se surma on sadistinen, hyvin julma ja epäinhimillinen, ei mikään tavanomainen suomalainen tappo, Kopra luonnehtii.
Tekijä on tuntenut ihmisen anatomian.
Uhri on 28-vuotias Tuula Anita Lukkarinen. Hän oli lähtenyt edellisenä päivänä Kellokosken sairaalasta Järvenpäähän. Viimeinen varma havainto Tuula Lukkarisesta on Järvenpään Alkon ulko-ovelta.
-Sattumalta surmaaja ei ole voinut sorakuopalle tulla. Hänen on täytynyt tuntea alue.
Sää on surmaajan puolella, kun Tuula Lukkarisen ruumis löydetään. Lumi on satanut jälkien päälle.
-Kaikki tehtiin oppikirjojen mukaan, mutta mitään muuta ei löytynyt, kuin auton renkaan jäljet. Kanervikosta on muutenkin hankala taltioida jälkiä ja sitten lumi teki vielä temput. Tutkijat yrittivät tukankuivaajalla sulattaa lunta, että löytäisivät jälkiä, Kopra kertoo.
40-VUOTIAAN Maarit Haantien kohtalo pari vuotta myöhemmin on liitetty samaan sarjaan. Haantie katoaa jäljettömiin 13. elokuuta 1993. Hän pyrkii sisään järvenpääläiseen ravintola Zapataan, mutta ei pääse sisälle.
Sen jälkeen hänestä ei ole havaintoja. Haantien laukku toimitetaan löytötavaroihin hyvinkääläisestä ravintola Martinasta. Laukussa ovat tallessa lompakko ja rahat.
-Uskomme, että Maarit Haantie on surmattu. Hänen ruumistaan on etsitty samalta sorakuopalta
Juttu jatkuu sivulla 53…
useaan kertaan ruumiskoirien kanssa, mutta mitään ei ole löytynyt. Ruumiin löytyminen ei ole mahdotonta näidenkään liki 22 vuoden jälkeen. Luista pystyttäisiin yhä määrittämään dna, Kopra huomauttaa.
Tutkintaa helpottaisi, jos Maarit Haantien ruumis löytyisi.
-Ruumis on mykkä todistaja. Kropasta saadaan hirvittävä määrä tietoa. Se sysäisi tutkinnan aivan uusille urille.
KESKUSRIKOSPOLIISI on alkanut käymään läpi Tuula Lukkarisen murhaa uusilla tutkimusmenetelmillä.
-Käymme koko aineiston läpi. Kemia on kehittynyt ja meillä on Lukkarisen materiaali tallessa. Dna:ta saadaan yhä pienemmistä paloista.
Jokainen sarjaan tullut vihje käydään myös uudelleen läpi lappu lapulta. Vihjeiden antajat puhutetaan uudelleen. Jokaisen lehtijutun jälkeen tulee yleensä myös uusia vihjeitä.
-Ihmiset ovat turhan arkoja vihjeiden kanssa. Se ratkaiseva vihje voi tuntua ihmisestä itsestään hyvinkin pieneltä, mutta poliisin näkökulmasta se voi olla se puuttuva pala, Kopra sanoo.
Tutkinnan aikana poliisin tietoon tuli muitakin tapauksia, joissa tuntomerkkeihin sopiva mies yritti tarjota kyytiä naisille.
Miksi sarja loppui?
-Siihen on neljä vaihtoehtoa. Tekijä joutui johonkin laitokseen sairaalaan tai vankilaan, muutti jonnekin kauemmaksi, kuoli tai sitten hän yksinkertaisesti lopetti tekonsa. Itse haluaisin uskoa siihen, että hän lopetti siksi, että tutkijat hipoivat häntä jo läheltä. Jutun yhteydessä on puhutettu noin 270 ihmistä. On ihan mahdollista, että tekijä on heidän joukossaan, Kopra sanoo.
Varsinaisia kuulusteluja poliisi on tehnyt vuosien aikana noin 60. Noin 50 todistajaa on kuultu. 1e miestä on istunut poliisia vastapäätä rikoksesta epäiltynä kuulusteluhuoneessa.
-Tämä sarja ei ole vuosien aikana selvinnyt, mutta tutkinnan yhteydessä selvisi seksuaalirikoksia, Kopra kertoo.
Mikään ei viittaa siihen, että tekijä olisi tuntenut uhrejaan.
TUTKINTAA on haitannut huonot tuntomerkit. Vain Hellu jäi miehestä kertomaan.
-Hellu luonnehti miestä epäsiistiksi ja vaaleaa autoa paikkailluksi. Poliisi pöyhi kaikki tuolla alueella vaalealla huonokuntoisella autolla pörränneet. Autossa ollut lastenistuin voi olla hämäystä. Naiset saattoivat ajatella istuimen nähtyään, että kun miehellä on pieni lapsi, niin eihän sellainen voi mikään sarjaraiskaaja tai himomurhaaja olla ja nousivat luottavaisena kyytiin.
Poliisi uskoo, että naisten kohtalo voidaan yhä ratkaista.
-Kaikki on yhä mahdollista, Ismo Kopra sanoo.
Sorakuoppa sammaloituu, mutta murha ei vanhene koskaan.”
Tekniikka petti, joten kirjoitan tähän tuon Iltasanomat Mysteerit-lehden jutun sana sanalta.
Jutun kirjoittaja siis Sari Autio, Iltasanomat. Kuvat Marko Sorsa.
Ensimmäisen aukeaman tekstit:
Sivu 50 Kuvateksti: ”Rikoskomisario Ismo Kopra sorakuopalla, jonka lähistöltä löytyi poikkeuksellisen surman uhriksi joutuneen naisen ruumis 1991. Kopra uskoo, että tapaus voidaan yhä selvittää. Katso video Kopran haastattelusta ISTV:stä osoitteessa www.iltasanomat.fi”
Sivu 51: ”Kauhujen sorakuoppa
Poliisi on puhuttanut jo 270 ihmistä väkivaltarikosten sarjasta joka alkoi vuonna 1990. Tekijää ei ole saatu selville.
Kolme naista. Kolme erilaista kohtaloa. Kaikilla naisilla tumma tukka. Yksi naisista murhattiin sadistisella tavalla, toinen katosi jäljettömiin ja kolmannen paksu villamyssy pelasti kuolemalta.
Heidän kaikkien kohtalo on todennäköisesti saman miehen käsissä. Miehen, joka ei ole koskaan jäänyt teoistaan kiinni.
-Joku pimeä puoli miehessä on, mutta en puhuisi sarjamurhaajasta. Se on liian amerikkalainen termi. Naiset muistuttavat ulkoiselta olemukseltaan ja elämäntyyliltään toisiaan. Oliko miehellä joku erityinen viha tätä naistyyppiä kohtaan? rikoskomisario Ismo Kopra keskusrikospoliisista pohtii.
SARJA alkaa Järvenpäästä 14. marraskuuta 1990. ”Hellu” odottaa Järvenpäässä kyytiä kotiinsa Riihimäelle. Kohdalle pysähtyy vaalea auto, jonka takaistuimella on lastenistuin.”
Laatikossa on teksti: ” 44 Nahkatakkinen mies tarjosi avuliaasti kyytiä samantyyppisille, tummille naisille. Poliisi uskoo naisten kohtalon olevan saman miehen käsissä.”
Sivu 52, kuvateksti: ”Rikoskomisario Ismo Kopran mukaan tutkintaa helpottaisi, jos Maarit Haantien ruumis löytyisi liki 22 vuoden jälkeen.”
Teksti jatkuu sivulta 51: ”Avulias nahkatakkiin pukeutunut mies tarjoaa kyytiä. Herättääkö lastenistuin Hellun luottamuksen kyyditsijään vai ajaako marraskuun koleus asemalla värjötelleen Hellun lämpimään autoon?
Matkan aikana mies tarjoaa Hellulle alkoholia. Mies itse popsii pillereitä. Lämmin auto ja alkoholi saavat Hellun nukahtamaan.
Mies ajaa Hellun tietämättä Hausjärven Hikiälle syrjäiselle sorakuopalle. Hellu herää, kun mies hamuaa jotakin hansikaslokerosta.
Alkaa taistelu eloonjäämisestä. Mies hakkaa Hellua teräaseella päähän. Myssy suojaa iskuilta. Hellu onnistuu pakenemaan ja kuulee miehen kylmäävät sanat: ”Tällä kertaa ei onnistunut.”
SAMASTA sorakuopasta tulee sadistisen murhan näyttämö vajaata puolta vuotta myöhemmin. Maanomistaja lähtee tarkistamaan tuulenkaatoja tiluksiltaan ja löytää pahoin runnellun naisen ruumiin 18. huhtikuuta 1991.
-Se surma on sadistinen, hyvin julma ja epäinhimillinen, ei mikään tavanomainen suomalainen tappo, Kopra luonnehtii.
Tekijä on tuntenut ihmisen anatomian.
Uhri on 28-vuotias Tuula Anita Lukkarinen. Hän oli lähtenyt edellisenä päivänä Kellokosken sairaalasta Järvenpäähän. Viimeinen varma havainto Tuula Lukkarisesta on Järvenpään Alkon ulko-ovelta.
-Sattumalta surmaaja ei ole voinut sorakuopalle tulla. Hänen on täytynyt tuntea alue.
Sää on surmaajan puolella, kun Tuula Lukkarisen ruumis löydetään. Lumi on satanut jälkien päälle.
-Kaikki tehtiin oppikirjojen mukaan, mutta mitään muuta ei löytynyt, kuin auton renkaan jäljet. Kanervikosta on muutenkin hankala taltioida jälkiä ja sitten lumi teki vielä temput. Tutkijat yrittivät tukankuivaajalla sulattaa lunta, että löytäisivät jälkiä, Kopra kertoo.
40-VUOTIAAN Maarit Haantien kohtalo pari vuotta myöhemmin on liitetty samaan sarjaan. Haantie katoaa jäljettömiin 13. elokuuta 1993. Hän pyrkii sisään järvenpääläiseen ravintola Zapataan, mutta ei pääse sisälle.
Sen jälkeen hänestä ei ole havaintoja. Haantien laukku toimitetaan löytötavaroihin hyvinkääläisestä ravintola Martinasta. Laukussa ovat tallessa lompakko ja rahat.
-Uskomme, että Maarit Haantie on surmattu. Hänen ruumistaan on etsitty samalta sorakuopalta
Juttu jatkuu sivulla 53…
useaan kertaan ruumiskoirien kanssa, mutta mitään ei ole löytynyt. Ruumiin löytyminen ei ole mahdotonta näidenkään liki 22 vuoden jälkeen. Luista pystyttäisiin yhä määrittämään dna, Kopra huomauttaa.
Tutkintaa helpottaisi, jos Maarit Haantien ruumis löytyisi.
-Ruumis on mykkä todistaja. Kropasta saadaan hirvittävä määrä tietoa. Se sysäisi tutkinnan aivan uusille urille.
KESKUSRIKOSPOLIISI on alkanut käymään läpi Tuula Lukkarisen murhaa uusilla tutkimusmenetelmillä.
-Käymme koko aineiston läpi. Kemia on kehittynyt ja meillä on Lukkarisen materiaali tallessa. Dna:ta saadaan yhä pienemmistä paloista.
Jokainen sarjaan tullut vihje käydään myös uudelleen läpi lappu lapulta. Vihjeiden antajat puhutetaan uudelleen. Jokaisen lehtijutun jälkeen tulee yleensä myös uusia vihjeitä.
-Ihmiset ovat turhan arkoja vihjeiden kanssa. Se ratkaiseva vihje voi tuntua ihmisestä itsestään hyvinkin pieneltä, mutta poliisin näkökulmasta se voi olla se puuttuva pala, Kopra sanoo.
Tutkinnan aikana poliisin tietoon tuli muitakin tapauksia, joissa tuntomerkkeihin sopiva mies yritti tarjota kyytiä naisille.
Miksi sarja loppui?
-Siihen on neljä vaihtoehtoa. Tekijä joutui johonkin laitokseen sairaalaan tai vankilaan, muutti jonnekin kauemmaksi, kuoli tai sitten hän yksinkertaisesti lopetti tekonsa. Itse haluaisin uskoa siihen, että hän lopetti siksi, että tutkijat hipoivat häntä jo läheltä. Jutun yhteydessä on puhutettu noin 270 ihmistä. On ihan mahdollista, että tekijä on heidän joukossaan, Kopra sanoo.
Varsinaisia kuulusteluja poliisi on tehnyt vuosien aikana noin 60. Noin 50 todistajaa on kuultu. 1e miestä on istunut poliisia vastapäätä rikoksesta epäiltynä kuulusteluhuoneessa.
-Tämä sarja ei ole vuosien aikana selvinnyt, mutta tutkinnan yhteydessä selvisi seksuaalirikoksia, Kopra kertoo.
Mikään ei viittaa siihen, että tekijä olisi tuntenut uhrejaan.
TUTKINTAA on haitannut huonot tuntomerkit. Vain Hellu jäi miehestä kertomaan.
-Hellu luonnehti miestä epäsiistiksi ja vaaleaa autoa paikkailluksi. Poliisi pöyhi kaikki tuolla alueella vaalealla huonokuntoisella autolla pörränneet. Autossa ollut lastenistuin voi olla hämäystä. Naiset saattoivat ajatella istuimen nähtyään, että kun miehellä on pieni lapsi, niin eihän sellainen voi mikään sarjaraiskaaja tai himomurhaaja olla ja nousivat luottavaisena kyytiin.
Poliisi uskoo, että naisten kohtalo voidaan yhä ratkaista.
-Kaikki on yhä mahdollista, Ismo Kopra sanoo.
Sorakuoppa sammaloituu, mutta murha ei vanhene koskaan.”