MURHA.INFO

Todennäköisyys että Nisse olisi syyllinen?
Vasta pari viikkoa aiemmin 18-vuotta täyttänyt nuori mies joka käytännössä ihan poika vielä, olisi pystynyt tappamaan kome kaveriaan ja lavastamaan koko tilanteen parissa tunnissa? Olemaan vaiti kohta 66-vuotta asiasta. (Ei ole todisteita että koskaan olisi tunnustanut) Mikä todennäköisyys? Minusta täysin mahdottomuus.
Klo "2 aikaa" niinkuin toinen tytöistä on laulukirjaan kirjoittanut ei ole mitään viitteitä minkäänlaisesta riidasta. Päinvastoin täysin tyypillistä sen ikäisten ajanvietettä.

Ei tosiaan ole ilmennyt yhtäkään asiallista todistetta mistään motiivista, miksi Gustafsson olisi tappanut parhaan ystävänsä ja kaksi pikkutyttöä, jotka hän oli tuntenut vain muutaman viikon ajan. Tutkinnanjohtaja Haapalan julistus "tappoi, koska ei saanut seksiä" perustunee pelkästään siihen, että Gustafsson itse kertoi mukanaan olleen kondomeja. Se ei ole edes aihetodiste. Todisteet ovat todisteita ja veikkailut veikkailuja. Haapala oli verijälkitutkimustulosten selvittyä epätoivoinen, ja se osaltaan selittää, miksi hän alentui moiseen typeryyteen.

Karo79 kirjoitti: Pe Helmi 20, 2026 3:05 pm Todennäköisyys että Nisse olisi syyllinen?
Vasta pari viikkoa aiemmin 18-vuotta täyttänyt nuori mies joka käytännössä ihan poika vielä, olisi pystynyt tappamaan kome kaveriaan ja lavastamaan koko tilanteen parissa tunnissa? Olemaan vaiti kohta 66-vuotta asiasta. (Ei ole todisteita että koskaan olisi tunnustanut) Mikä todennäköisyys? Minusta täysin mahdottomuus.
Klo "2 aikaa" niinkuin toinen tytöistä on laulukirjaan kirjoittanut ei ole mitään viitteitä minkäänlaisesta riidasta. Päinvastoin täysin tyypillistä sen ikäisten ajanvietettä.

Mielestäni logiikka on enemmänkin niin, että ihmisen rikosherkkyys on kaikkein suurimmillaan noin 17-22 -vuotiaana. Kyllä ne Pahimmat Eikat ja Latet jossain kohtaa rauhoittuvat. Koskelan tapauksessa kolme 16-vuotiasta poikaa tappoivat kaverinsa kidutusluonteisesti. Eveneliina Lappalaisen tappoi 15-vuotias. Pekka Eric Auvinen oli alaikäinen jne. 18-vuotiaita henkirikoksen tekijöitä on useita.

Lisäksi lavastaminen näyttäytyy pakonomaisena ja kömpelönä: olosuhteiden pakosta tehtynä puolisekoiluna, jossa oli myös tuuria mukana.

Nissen kerrotaan tunnustaneen useillekin eri henkilöille ja lisäksi näihin henkilöihin lukeutuu kokenut KRP:n poliisi.

Mitään todisteita Gustafssonin väitetystä syyllisyydestä ei ole, vaikka jonne tarinoi omiaan. Hyvä kyllä toisaalta, että tarinoi. Lisään jonnelle ehdottamaani Pro Gustafsson -mitaliin tammenlehvät.

LexVeritas kirjoitti: Pe Helmi 20, 2026 3:42 pm Mitään todisteita Gustafssonin väitetystä syyllisyydestä ei ole, vaikka jonne tarinoi omiaan. Hyvä kyllä toisaalta, että tarinoi. Lisään jonnelle ehdottamaani Pro Gustafsson -mitaliin tammenlehvät.

Kaikista "raskauttavin" aihetodiste, jonka "Ross Sullivan" on esittänyt Gustafssonin syyllisyyden puolesta, taitaakin olla "KRP on kännissä ja läpällä halunnut Nissen käräjille". Kuitenkin hauskinta on se, että kun lukee tuomiolauselmaa, niin tuo naiivi näennäissarkastinen heitto onkin lähes totta.

JasseHames kirjoitti: Pe Helmi 20, 2026 4:27 pm

LexVeritas kirjoitti: Pe Helmi 20, 2026 3:42 pm Mitään todisteita Gustafssonin väitetystä syyllisyydestä ei ole, vaikka jonne tarinoi omiaan. Hyvä kyllä toisaalta, että tarinoi. Lisään jonnelle ehdottamaani Pro Gustafsson -mitaliin tammenlehvät.

Kaikista "raskauttavin" aihetodiste, jonka "Ross Sullivan" on esittänyt Gustafssonin syyllisyyden puolesta, taitaakin olla "KRP on kännissä ja läpällä halunnut Nissen käräjille". Kuitenkin hauskinta on se, että kun lukee tuomiolauselmaa, niin tuo naiivi näennäissarkastinen heitto onkin lähes totta.

Ross Sullivan antaa nollapostauksillaan kasvot sille kansanosalle joka nielaisi iltapäivälehdistön lööpit ja juurrutti ne päähänsä totuuksina. Kysyin huvikseni tekoälyltä:

Mitkä seikat ovat johtaneet siihen, että osa suomalaista pitää edelleen Nils Gustafssonia syyllisenä Bodominjärven murhiin?

Vastaus:

Keskusrikospoliisin (KRP) toiminta ja viestintä vuosina 2004–2005 olivat keskeisessä roolissa siinä, että mielikuva Gustafssonin syyllisyydestä juurtui niin syvälle ihmisten mieliin, vaikka mitään asiallista näyttöä siitä ei lopulta ollut.
Tärkeimmät tekijät, jotka muokkasivat tätä "julkista harhakäsitystä", olivat:

Varma ja dramaattinen aloitus: KRP ilmoitti maaliskuussa 2004 pidättäneensä Gustafssonin todennäköisin syin epäiltynä. Se, että poliisi nosti esiin 44 vuotta vanhan mysteerin ja väitti sen ratkenneen, loi valtavan auktoriteettiuskon: yleisö oletti, ettei poliisi toimisi näin ilman pitävää näyttöä.

Väite "tunnustuksesta": KRP:n tutkija Markku Tuominen todisti oikeudessa, että Gustafsson olisi sellissä todennut: "Tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli". Vaikka Gustafsson kiisti tämän ja oikeus ei pitänyt sitä näyttönä, uutinen "tunnustuksesta" levisi kulovalkean tavoin ja jäi ihmisten mieleen Ylen Elävän arkiston mukaan.

Teknisen näytön ylikorostaminen: Poliisi antoi ymmärtää, että uusi DNA-teknologia ja moderni verijälkitutkimus olisivat tuoneet ratkaisevan käänteen. Kun myöhemmin selvisi, että verijäljet eivät todistaneetkaan syyllisyyttä, moni oli jo ehtinyt muodostaa mielipiteensä poliisin alkuperäisen itsevarmuuden perusteella.

Media-ajojahti: KRP ja media ruokkivat toisiaan. Tutkinnan yksityiskohtia vuoti julkisuuteen tavalla, jota on myöhemmin kuvattu tarkoitushakuiseksi ajojahdiksi. Se loi tilanteen, jossa Gustafsson oli jo "tuomittu" ennen oikeudenkäyntiä.

Viranomaisvastuun puute: Kun oikeus lopulta hylkäsi syytteet täysin, KRP ei juurikaan myöntänyt tehneensä virhearvioita viestinnässään. Tämä jätti ilmaan epäilyksen siemenen: monet ajattelivat, että "poliisi tietää enemmän kuin pystyi todistamaan", mikä on tyypillinen tapa ylläpitää syyllisyysoletusta.

Lopputuloksena oli tilanne, jossa oikeudellinen fakta (syytön) ja poliisin luoma mielikuva (syyllinen) jäivät pysyvään ristiriitaan suomalaisten mielissä.

Nisse vielä tunnustaa ennen kuolemaansa. Kyllä (virallinen) tunnustaminen varmaan oli aika lähellä oikeudenkäynnin aikaan. Sen verran syyllisen ja vaikean näköinen Nils oli läpi oikeudenkäynnin.

Olipas muuten surkeaa tuomarointia Kanada-Suomi -ottelussa. Tuomarit paskoivat housuunsa kuin Espoon käräjäoikeus aikoinaan.

Ross Sullivan kirjoitti: Pe Helmi 20, 2026 9:27 pm Nisse vielä tunnustaa ennen kuolemaansa. Kyllä (virallinen) tunnustaminen varmaan oli aika lähellä oikeudenkäynnin aikaan. Sen verran syyllisen ja vaikean näköinen Nils oli läpi oikeudenkäynnin.

Olipas muuten surkeaa tuomarointia Kanada-Suomi -ottelussa. Tuomarit paskoivat housuunsa kuin Espoon käräjäoikeus aikoinaan.

Vai niin... Olitko siis seuraamassa oikeudenkäyntiä vai onko sinulla esittää "syyllisen ja vaikean näköisestä" Gustafssonista jotain esimerkkejä mediasta perusteluineen... Ettet vain olisi lähettänyt foorumille taas mielisairasta paskaasi; kuvittelithan sinä toisessa ketjussa tietäväsi Gustafssonia paremmin mitä hän muisti ja mitä ei.

Ross Sullivan kirjoitti: Pe Helmi 20, 2026 9:27 pm Olipas muuten surkeaa tuomarointia Kanada-Suomi -ottelussa. Tuomarit paskoivat housuunsa kuin Espoon käräjäoikeus aikoinaan.

Kyllä.

Miksi Heikki Mikkola otti Nilsin kuulemisen lähes henkilökohtaisesti? Hän keskeytti omaisten asianajajan Heikki Lampelan ja oli käynyt silmin nähden kuumana. Mitä tämä kertoo laamannin ammattitaidosta?

https://www.kaleva.fi/puheenjohtajalla- ... ar/2064233

"Mikkola esimerkiksi kielsi Lampelaa vetoamasta Gustafssonin poliisikuulusteluissa sanomiin asioihin."

Oliko tähän jokin juridinen syy?

Cohle kirjoitti: La Helmi 21, 2026 9:29 am

Ross Sullivan kirjoitti: Pe Helmi 20, 2026 9:27 pm Olipas muuten surkeaa tuomarointia Kanada-Suomi -ottelussa. Tuomarit paskoivat housuunsa kuin Espoon käräjäoikeus aikoinaan.

Kyllä.

Miksi Heikki Mikkola otti Nilsin kuulemisen lähes henkilökohtaisesti? Hän keskeytti omaisten asianajajan Heikki Lampelan ja oli käynyt silmin nähden kuumana. Mitä tämä kertoo laamannin ammattitaidosta?

https://www.kaleva.fi/puheenjohtajalla- ... ar/2064233

"Mikkola esimerkiksi kielsi Lampelaa vetoamasta Gustafssonin poliisikuulusteluissa sanomiin asioihin."

Oliko tähän jokin juridinen syy?

No olipa perin outoa käytöstä..

Mietin tuota viimeistä kysymystäsi. Onko poliisikuulustelujen sisällöstä ollut oikeudessa jo aiemmin puhetta ja onko ne hyväksytty tuomioistuimen toimesta osaksi näyttöä? Että eikö niitä asioita mitä oikeudessa käydään tule olla myös tuomioistuimen hyväksyttyjä.. Että ei mitään uutta yllättävää tuoda enää esille siinä vaiheessa?
Ja kun jos niitä poliisi kuulusteluja on jo otettu esille oikeudessa, niin uskon että ei kaikkia, ei kaikkea sisältöä siinä muodossa kuin Lampela yritti käyttää.

VittoriaVetra kirjoitti: La Helmi 21, 2026 10:23 am No olipa perin outoa käytöstä..

Ei oikeastaan yhtään. Asianajajat eivät saa sekoilla ja riehua oikeussalissa miten tahansa. Ja Lampelahan sekoili myöhemmin itsensä ulos Suomen Asianajajistakin.

Kolmen rikosoikeuden professorin mielestä tuomio on hyvin perusteltu. On jokaisen oma asia luottaako asiassa mieluummin internetfoorumin kirjoittajiin, jotka ainakin omasta mielestään ovat ylivertaisen lahjakkaita ja älykkäitä.

Cohle kirjoitti: La Helmi 21, 2026 9:29 am

Ross Sullivan kirjoitti: Pe Helmi 20, 2026 9:27 pm Olipas muuten surkeaa tuomarointia Kanada-Suomi -ottelussa. Tuomarit paskoivat housuunsa kuin Espoon käräjäoikeus aikoinaan.

Kyllä.

Miksi Heikki Mikkola otti Nilsin kuulemisen lähes henkilökohtaisesti? Hän keskeytti omaisten asianajajan Heikki Lampelan ja oli käynyt silmin nähden kuumana. Mitä tämä kertoo laamannin ammattitaidosta?

https://www.kaleva.fi/puheenjohtajalla- ... ar/2064233

"Mikkola esimerkiksi kielsi Lampelaa vetoamasta Gustafssonin poliisikuulusteluissa sanomiin asioihin."

Oliko tähän jokin juridinen syy?

Erityisesti:

""Tuli vaan mieleen, että mitenkäs ne rikokset siihen aikaan dekkareissa selvitettiin? Eikö ne kengänjälkien avulla yleensä ratkaistu", Lampela heitti viitaten Gustafssonin ja Boismanin jalkineiden mystiseen siirtymiseen teltasta satojen metrien päähän metsikköön."

Ulkopuolinen tekijä ei olisi käyttänyt aikaa kenkien kätkemiseen. Tämä on juuri sitä toimintaa, jota pidän Nissen melko kömpelönä lavastustoimenpiteenä, joka on seurausta siitä, että tilanne tuli vastaan yllättäen. Ei Nisse varmankaan suunnitellut, että "nyt mä hei kilahdan kännissä ja vedän kaverit hengiltä!".

Nisse tiedettiinn väkivaltaan taipuvaiseksi ja riidanhaluiseksi.

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000004328109.html

"Aina tavattaessa Nisse esiintyi aggressiivisesti - hän otti sellaisen nyrkkeilyasennon ja hoki 'Otetaanko erä, otetaanko erä'"

VittoriaVetra kirjoitti: La Helmi 21, 2026 10:23 am

Cohle kirjoitti: La Helmi 21, 2026 9:29 am

Ross Sullivan kirjoitti: Pe Helmi 20, 2026 9:27 pm Olipas muuten surkeaa tuomarointia Kanada-Suomi -ottelussa. Tuomarit paskoivat housuunsa kuin Espoon käräjäoikeus aikoinaan.

Kyllä.

Miksi Heikki Mikkola otti Nilsin kuulemisen lähes henkilökohtaisesti? Hän keskeytti omaisten asianajajan Heikki Lampelan ja oli käynyt silmin nähden kuumana. Mitä tämä kertoo laamannin ammattitaidosta?

https://www.kaleva.fi/puheenjohtajalla- ... ar/2064233

"Mikkola esimerkiksi kielsi Lampelaa vetoamasta Gustafssonin poliisikuulusteluissa sanomiin asioihin."

Oliko tähän jokin juridinen syy?

No olipa perin outoa käytöstä..

Mietin tuota viimeistä kysymystäsi. Onko poliisikuulustelujen sisällöstä ollut oikeudessa jo aiemmin puhetta ja onko ne hyväksytty tuomioistuimen toimesta osaksi näyttöä? Että eikö niitä asioita mitä oikeudessa käydään tule olla myös tuomioistuimen hyväksyttyjä.. Että ei mitään uutta yllättävää tuoda enää esille siinä vaiheessa?
Ja kun jos niitä poliisi kuulusteluja on jo otettu esille oikeudessa, niin uskon että ei kaikkia, ei kaikkea sisältöä siinä muodossa kuin Lampela yritti käyttää.

Suomessa todistelua säännellään oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa. Lähtökohtana on vapaa todistelu ja vapaa todistusharkinta (OK 17:1). Tuomioistuin saa ottaa vastaan kaiken näytön, jolla voi olla merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, jollei laissa erikseen toisin säädetä.
Esitutkintapöytäkirjaan sisältyvät poliisikuulustelut ovat osa oikeudenkäyntiaineistoa, jos niihin vedotaan. Pääsääntöisesti todistelu tapahtuu suullisesti pääkäsittelyssä (välittömyys- ja suullisuusperiaate), mutta esitutkintakertomukseen voidaan tietyin edellytyksin vedota esimerkiksi ristiriitaisuuksien osoittamiseksi tai, jos henkilöä ei voida kuulla oikeudessa.

Näyttöä ei Suomessa “ennakkohyväksytä” siinä merkityksessä, että vain aiemmin käsitellyt kohdat olisivat sallittuja. Ratkaisevaa on:

- Onko aineistoon vedottu asianmukaisesti (OK, vetoamisvelvollisuus)

- Onko vastapuolelle varattu tilaisuus lausua siitä (OK, kontradiktorinen periaate)

- Sekin, että käytetäänkö sisältöä asiayhteydessään, eikä harhaanjohtavasti irrotettuna

Se, että jotakin kohtaa ei ole aiemmin erityisesti käsitelty, ei estä siihen vetoamista myöhemmin, jos se kuuluu esitutkinta-aineistoon ja prosessuaaliset edellytykset täyttyvät.Vertailun vuoksi common law -järjestelmissä (esim. Yhdysvallat) näyttöä koskeva kontrolli on muodollisempi. Siellä tuomioistuin voi etukäteen ratkaista näyttökysymyksiä esimerkiksi motion in limine -menettelyssä, ja hearsay-säännökset rajaavat poliisikuulustelujen käyttöä tiukemmin. Myös ennakkovetoamis- ja disclosure-velvollisuudet ovat korostuneempia. Näin ollen ajatus “hyväksytystä näytöstä” on common law -järjestelmissä konkreettisempi kuin Suomessa.

Tosiasia on, että Nils Gustafssonin ei tiedetä elämänsä aikana syyllistyneen kertaakaan väkivaltarikokseen. Kukaan muu paitsi Antti Peltola ei ole kertonut Gustafssonin olleen tavatessa riidanhaluinen (Pirinen ei ollut varma).Tästä voidaan päätellä, että Gustafssonin ja Peltolan välillä oli riitaa. Mitään muuta siitä ei kyetä päättelemään (ja että kyseessä oli todella heikko "aihetodiste").

Ulkopuolisella tekijällä oli itsestäänselvä syy olla jättämättä kenkiä keskelle tietä.

Tällä alueella ehkä voi jankuttaa yllättävän lyhyin väliajoin vaikka vuosikaupalla samoja pakkomielteitä Gustafssonista mutta ei oikeussalissa. Lampela ei olisi saanut sekoilla yhtään sen enempää hovioikeudessakaan. Toisekseen kyseessä oli rikosasia, jossa syyttäjinä toimivat syyttäjät eikä joku Lampela, mutta sekin fakta on unohtunut Gustafssonia raivotautisesti lynkkaavalta porukalta tämän uuden, loistavan ja äärimmäisen raskauttavan aihetodisteen löydyttyä Kaleva-lehdestä.