MURHA.INFO

No "ammattikäytössä" on ihan selkeä virhepäätelmä. Ihan vastaava kuin juosta tämän hupparin perässä. Teroituspuikko on kotitalouksienkin yhtä hyvin käyttämä - eikä puikko ole veitsen teroitukseen vaan terän ylläpitoon. Ei puikon käytöstä voi vetää johtopäätöstä veitsen ammattikäytöstä.

Itse melko surkea veitsi - noin laadultaan - kertoo, että veitsi voi olla kenen tahansa käyttämä. Totta, että juuri fileoinnissa ammattilaisetkin voivat käyttää joitain edullisia merkkejä tai suosikkiveistään mutta itse veitsestä sitä ei ole nähtävissä. Esim Swibo on sellainen - edullinen ammattiveitsi.

pikasso kirjoitti:Ihme show meininki

Juuri tuo ylläoleva kuva, mistä peräisin? ETP matsuissa sitä ei ole.

Se kuva on toukokuussa 2012 vapautetusta esitutkintapaketista, samoin ne pari muuta 'veitsikuvaa' tuossa, Surmavälineet, veitsi ja astalo-ketjussa. Kuvissa on mukana tiedot, esim KO, Ulvila, Liitemappi 10001.pdf - osa on samoja mitä 'vanhassa paketissa'.

Eiköhän siellä ollut cd-kaupalla muitakin kuvia joita ei ole etpk:n sivuille vedostettu. Näistä on sitten nostettu esiin kuvia myöhemmässä vaiheessa.

Valhalla kirjoitti:Tuo teräslaatu nimenomaan napsahtaa vähän hiileä sisältävänä helposti poikki ja juuri kärjestään. Riittää kun veitsen tiputtaa, kärki osuu ja hieman uppoaa esim puuhun - veitsen liike napsauttaa kärjen poikki. Hyvin monen fileerausveitsen kohtalo.

Kyllä asia on juuri päinvastoin. Hiiliteräksen ominaisuus on juuri liiallinen kovuus, josta johtuen murtuu helposti.
Filerausveitseltä vaaditaan notkeutta ja siihen ei hiiliteräs sovellu.

http://www.terasrenki.com/teras/puukko_materiaali.htm

Teräsrenki:

Mitä enemmän terässä on hiiltä, sitä kovemmaksi ja sitä syvemmältä
terä karkenee - sitä kauemmin terä kestää terävänä. Asian kääntopuoli
on sama kuin muissa teräksissä - kovempi terä on hauraampi

Turre tuolla edellisellä sivulla arvaili, ettei veitsen kärkeä löytyisi, vaikka ruumis nostettaisiin...
Googlasin pikaisesti ruostumattoman teräksen sulamispistettä, näytti olevan 1500 astetta. Turun seurakunnan tuhkauslämpötila näytti olevan 750 - 1200 astetta. Ruostumattoman teräksen palan siis voisi löytää tuhkatuista jäännöksistä. Etsittiinköhän?

erämaaetsivä kirjoitti:

Valhalla kirjoitti:Tuo teräslaatu nimenomaan napsahtaa vähän hiileä sisältävänä helposti poikki ja juuri kärjestään. Riittää kun veitsen tiputtaa, kärki osuu ja hieman uppoaa esim puuhun - veitsen liike napsauttaa kärjen poikki. Hyvin monen fileerausveitsen kohtalo.

Kyllä asia on juuri päinvastoin. Hiiliteräksen ominaisuus on juuri liiallinen kovuus, josta johtuen murtuu helposti.
Filerausveitseltä vaaditaan notkeutta ja siihen ei hiiliteräs sovellu.

http://www.terasrenki.com/teras/puukko_materiaali.htm

Teräsrenki:

Mitä enemmän terässä on hiiltä, sitä kovemmaksi ja sitä syvemmältä
terä karkenee - sitä kauemmin terä kestää terävänä. Asian kääntopuoli
on sama kuin muissa teräksissä - kovempi terä on hauraampi

Meni toisin - vähän hiiltä mutta paljon cromia ( ruostumaton teräs ).

valhalla kirjoitti:Muistan jonkun pohtineen ja kyselleen veitsestä tarkemmin. Terän pituus 150mm. Leveimmillään 19mm. Ruostumaton teräs 1mm, kovuus ilmeisesti HRC 53 . Liukas sileä musta muovikahva. Kokonaispaino sanoisin alle 70g.

Veitsi ei ole hyvä raksalle villanleikkaamiseen, villapuukot on sahalaitaisia.

Veitsi olisi ihanteellinen askarteluun. Esim. Pahvin leikkaaminen kaareviin muotoihin vaatii terältä ohuutta ja hieman joustoa.

Tuossa uudessa kuvassa näyttää, että veitsi olisi tarkoituksella siirretty lähelle laattasaumaa, jotta terän kaarevuus tulisi paremmin esille.

Vakhalla kirjoitti:Joo, meni toisin - vähän hiiltä mutta paljon cromia ( ruostumaton teräs ). Taitaa olla juuri cromi noissa kun haurastaa teräksen iskunkestävyyttä.

Luulenpa ettei kyseessä ole ruostumaton teräs, vaan seosmetalli.
Voit testata oman veitsesi mangeetilla, jos tarttuu on seosmetalli, jos ei on kyseessä ruostumaton teräs.
Kerothan sitten tuloksen.

ps. näistä seosmetalleista käytetään joskus nimeä "ruostumaton", ei ruostu. silti matala kromi pitoisuus. (mangeetti testi)

Kävin arkistossa kun aikoinani kavoin teräslaadun speksit. Ruostumatonta on, en tiedä seoksesta. Kts yllä ( täydensin/korjasin ).

Fileointiveitset on järjestään perusmallit ruostumatonta.

http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... 8&start=75

harjoittelija kirjoitti:Turre tuolla edellisellä sivulla arvaili, ettei veitsen kärkeä löytyisi, vaikka ruumis nostettaisiin...
Googlasin pikaisesti ruostumattoman teräksen sulamispistettä, näytti olevan 1500 astetta. Turun seurakunnan tuhkauslämpötila näytti olevan 750 - 1200 astetta. Ruostumattoman teräksen palan siis voisi löytää tuhkatuista jäännöksistä. Etsittiinköhän?

Joo, näitä heittoja...
Oikeasti kyseistä kärjen palaa pitäisi etsiä 'Auran aalloista', tai sitten kalojen sisälmyksistä.
Se on tätä elämän kiertokulkua; kalan perkauksesta kalan perkaukseen...

Vakavasti puhuen; Onkohan vielä montakaan lukijaa jotka asettavat kyseenalaiseksi tämän esittämäni kärjen rälläköinnin. Takavuosina tosiaankin tehtiin näin kun tuollainen vanha veitsi otettiin uusiokäyttöön raksalle. Se oli silloin yleistyökalu monenlaiseen toimeen (joten ei tarvinne tarttua siihen esittämääni villotukseen, itse käytin tuollaista siihen), nykyäänhän on omat työkalut ja veitset juuri niihin tarkoitettuihin toimiin.

Ja jos nyt ajatellaan että se todennäköisesti oli tuollainen 'raksaveitsi', niin mitäpä Lahti-Auerin perheessä sellaisella olisi tehty, noin niinkuin yleisesti ajateltuna...?

erämaaetsivä kirjoitti:

Vakhalla kirjoitti:Joo, meni toisin - vähän hiiltä mutta paljon cromia ( ruostumaton teräs ). Taitaa olla juuri cromi noissa kun haurastaa teräksen iskunkestävyyttä.

Luulenpa ettei kyseessä ole ruostumaton teräs, vaan seosmetalli.
Voit testata oman veitsesi mangeetilla, jos tarttuu on seosmetalli, jos ei on kyseessä ruostumaton teräs.
Kerothan sitten tuloksen.

ps. näistä seosmetalleista käytetään joskus nimeä "ruostumaton", ei ruostu. silti matala kromi pitoisuus. (mangeetti testi)

Minulla on aika laaja veitsisarja ja kaikki pysyvät hyvin magneettisessa seinätelineessä. Muunlaisia en usko olevan edes olemassa.

turumurre kirjoitti:

harjoittelija kirjoitti:Turre tuolla edellisellä sivulla arvaili, ettei veitsen kärkeä löytyisi, vaikka ruumis nostettaisiin...
Googlasin pikaisesti ruostumattoman teräksen sulamispistettä, näytti olevan 1500 astetta. Turun seurakunnan tuhkauslämpötila näytti olevan 750 - 1200 astetta. Ruostumattoman teräksen palan siis voisi löytää tuhkatuista jäännöksistä. Etsittiinköhän?

Joo, näitä heittoja...
Oikeasti kyseistä kärjen palaa pitäisi etsiä 'Auran aalloista', tai sitten kalojen sisälmyksistä.
Se on tätä elämän kiertokulkua; kalan perkauksesta kalan perkaukseen...

Vakavasti puhuen; Onkohan vielä montakaan lukijaa jotka asettavat kyseenalaiseksi tämän esittämäni kärjen rälläköinnin. Takavuosina tosiaankin tehtiin näin kun tuollainen vanha veitsi otettiin uusiokäyttöön raksalle. Se oli silloin yleistyökalu monenlaiseen toimeen (joten ei tarvinne tarttua siihen esittämääni villotukseen, itse käytin tuollaista siihen), nykyäänhän on omat työkalut ja veitset juuri niihin tarkoitettuihin toimiin.

Ja jos nyt ajatellaan että se todennäköisesti oli tuollainen 'raksaveitsi', niin mitäpä Lahti-Auerin perheessä sellaisella olisi tehty, noin niinkuin yleisesti ajateltuna...?

Raksalla tuollainen ei ole mikään yleistyökalu. Olen villoittanut sekä rakennuksilla että pakoputkitehtaalla: tuollaista kukaan ei olisi käyttänyt villan leikkuuseen.

huippumies kirjoitti:Minulla on aika laaja veitsisarja ja kaikki pysyvät hyvin magneettisessa seinätelineessä. Muunlaisia en usko olevan edes olemassa.

Aivan oikein puhtaasta ruostumattomasta teräksestä ei veitsiä tehdä.
Magneetti ei tartu puhtaaseen ruostumattomaan teräkseen, esim. tiskipöytä.

Ruostumaton kromiteräs

Marttiinin käyttämä ruostumaton teräs on helppohoitoinen terämateriaali, josta valmistetun terän terävyys säilyy pitkään. Kromin osuus terässeoksessa on 13 % ja seoksen kovuus on 53-54 Rockwellin yksikköä (HRC). Kromiteräksen teroittamiseen suositellaan timanttiteroittimia.

http://www.marttiini.fi/epages/Marttiin ... cale=fi_FI

erämaaetsivä kirjoitti:

huippumies kirjoitti:Minulla on aika laaja veitsisarja ja kaikki pysyvät hyvin magneettisessa seinätelineessä. Muunlaisia en usko olevan edes olemassa.

Aivan oikein puhtaasta ruostumattomasta teräksestä ei veitsiä tehdä.
Magneetti ei tartu puhtaaseen ruostumattomaan teräkseen, esim. tiskipöytä.

Ruostumaton teräs on aina metalliseos, jossa on vähintään 10,5% kromia. Ruostumaton teräs sisältää kromin lisäksi myös rautaa ja sitten varmaan muitakin metalleja.
'Puhdas' ruostumaton teräs?
Magneetti tarttuu rautaan. Paljonko rautaa on ruostumattomassa teräksessä? En tiedä. Käytännön kokemusta löytyy kyllä induktioliedeltä, jossa lämmitysteho perustuu magneettikenttään. Kaikki ruostumattomasta teräksestä valmistetut kattilat eivät toimi, osa toimii. Riippuu ruostumattoman teräksen rautapitoisuudesta.

Ja joo, tuo Fiskarsin vanha fileerausveitsi tarttuu magneettiin, ainakin toi meidän 90-luvun ilman kruunua oleva, muuten kuvien perusteella samanlainen.

Tuhkan seasta saa teränpään pois magneetilla.