Alotetaas tää postaus perinteisin menoin:
Jari Taponen, kommariräppäri
Steen1 ja tilastot.
Nonni. Nythän on niin, että nuorison tekemä (harjoittama) väkivalta on vähentynyt, ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivalta on vähentynyt ja että ainahan väkivaltaa on ollut; jo kaheksakytluvul potkittiin mummoja... yms väkivallan normalisointia ja kaupunkikuvaan kuulumista. On rankan lapsuuden läpikäymistä, on taiteilua kahden eri kulttuurin välillä.
- Mistä tuleekin mieleen elämänvalhe, että monikultturisuus on rikkautta. Mutta että nyt kun taiteillaan kahden eri kulttuurin välillä, niin on tavallaan hyväksyttävää että useita henkilöitä joutuu huvikseen hakutuiksi ja ryöstetyiksi ihan sen vuoksi koska taiteilu kahden eri kulttuurin välillä. Yksi kulttuuri on toki ihan far out. Pitää olla vähintään kaksi. Mieluummin samassa perheessä kolmea tai neljää eri kieltä keskenään puhuvia ja heillä omat kivat kulttuurit sekä siihen kolme sukupuolta. Mutta se taiteilu siinä yhden ja kahden kulttuurin välillä on ihan saatanallisen vaikeata.
- Hyväksymmekö nämä taiteilut vain siksi, että se on eräänlainen kipuvaihe, josta siirrytään monikultturiin ja kuten tiedettyä ja tunnettua, niin tällöin leijonat ja lampaat syövät ruohoa samalla nurmella sulassa sovussa.
He käyvät läpi rankkaa lapsuutta. Sellaista tukea ja vanhemmuutta ei ehkä ole ollut, kuten muilla suomalaisperheillä. Voi olla kulttuurin eroavaisuuksia sen välillä, mitä kulttuuria koti edustaa ja mitä ulkomaailma edustaa. Tässä välissä nämä nuoret kamppailevat ja hakevat rajojaan. Se näkyy rajummin kuin "normaaleilla" nuorilla.
Nuoret käyttäytyvät vaan vuosi vuodelta paremmin ja paremmin. Toki sitten ne, jotka voivat huonosti, voivat todella huonosti. Keskustelu, jota käydään, ilmentää tätä puolta, Taponen sanoo.
Helsingin turvattomuus ei ole lisääntynyt tämän ilmiön takia, komisario Jari Taponen lupasi Ylen aamu-tv:ssä.
Lainaukset:
YLE
Nuorten rikollisuus laskee
Nuorten määrään suhteutettuna nuorten väkivalta Helsingissä on puolittunut 10 vuodessa ja on vähäisempää kuin Oulussa ja Turussa
Myös ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista nuorista pienentynyt
stat.fi
twitterTaponen
Ovatko nuoret alkaneet tehdä enemmän rikoksia? Ovatko nuoret nykyään väkivaltaisempia?
– Ei, itse asiassa alaikäisten nuorten tekemät rikokset Helsingissä ovat kokonaisuudessaan vähentyneet.
YLE
Alkoi jo kuulostamaan hyvältä. Vittu, täähän toimii, siis niiku tää Jari Taposen työ ennakoivan toiminnan johtajana. Siinäpä vasta toiminnan mies. Pitää siis jatkossakin äänestää vihreitä tai sosialidemokraatteja. Kummassakin on paljon kivoja ajatuksia omaavia henkilöitä.
Menin sitten avaaman lehden ja lukemaan
uutisen. Että pitikin.
"Lapset ryöstäjinä" oli otsikko. Ajattelin, että joo tää nyt on joku liioiteltu juttu ja jostain kaukaa - ja eikös demarit just luvanneet parisataa miljoonaa rikollisuutta ehkäisevään toimintaan Keski-Afrikan tasavallan uuteen ihqu-projektiin.
Havahduin jo heti lukemani alussa:
Vuonna 2022 Helsingissä tehtiin ennätys. Poliisi epäili vuoden aikana 244:ää alaikäistä ryöstöstä tai törkeästä ryöstöstä.
Luku on suurin vuosikymmeneen.
Tilasto ei ole täydellinen. Yksittäinen nuori voi näkyä siinä useaan kertaan, eikä mukana ole tapauksia, joissa tekijästä ei ole tietoa.
Alkuvuoden perusteella näyttää siltä, että tänä vuonna saatetaan tehdä uusi ennätys. Eikä kyse ole vain Helsingin tai pääkaupunkiseudun ongelmasta. Trendi näkyy monessa muussakin kaupungissa.
Ilmiö on herättänyt huolta viranomaisissa, kansalaisissa ja poliitikoissa.
Eräs uhri pakotettiin suutelemaan tekijän kenkiä. Teko kuvattiin sosiaaliseen mediaan.
Nina Liukon mukaan ei ole yhtä syytä siihen, miksi alaikäisten ryöstörikokset ovat lisääntyneet niin valtavasti vain parissa vuodessa.
Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että nuoret voivat aiempaa huonommin. Valtaosalla nuorista menee hyvin, mutta se pieni osa, joka voi jo aiemmin huonosti, voi nyt vieläkin huonommin.
Liuko arvioi, että lisääntyneeseen pahoinvointiin on vaikuttanut ainakin osittain korona-aika. Koulua käytiin etänä, nuorisotalot suljettiin, harrastuksiin ei päässyt.
”Nuoren elämään kuuluu se, että tunnetaitoja pitää harjoitella ja rajoja kokeilla.”
Korona-aikana joidenkin nuorten yhteys turvallisiin aikuisiin katkesi. Opettajia, valmentajia tai nuoriso-ohjaajia ei päässyt tapaamaan samalla tavalla kuin aiemmin. Oli nuoria, joilla ei ollut mitään tekemistä.
Jaa, nii olikin. Korona-aika. Ja se, ettei ole mitään tekemistä. Mitähän se "tekeminen" voisi olla? Heinää seipäille, apupojaksi metsätöihin, aputytöksi navettaan. Se oli aikoinaan tekemistä. Mutta pitäis kuulemma ottaa coolimmin. Hä?
Tekemisen puute = pitkästyminen. Ei, vaan tekemisen puute = laiskuus oikeaan tekemiseen. Maailma on täynnä tekemistä; partio, seurakuntien kerhotoiminta, puoluejärjestöjen nuoriso-osastot, luonnossa samoaminen, vanhusten auttaminen, talvella lumityöt, kesällä ruohonleikkuu, keväällä taimien istutus ja syksyllä pihan tai parvekkeen saattaminen talven varalle. Nuorisokodeissakin on vaikka mitä puuhaa, mutta eipä kiinnostusta ole kuin karkaamisten suunnitteluun tai laiskotteluun puhelinta pläräten.
- Nyt kun korona-aika on (pääosin) ohi, niin syy kaikkeen väkivaltaan on se, että niin mutku silloin ei ollut mitään tekemistä. Silloin ei siis osattu lukea, ei piirtää, ei olla netissä hankkimassa hyödyllistä tietoa. Ja kaikki tuo eskaloituu ja helpottuu nyt ja ihan vaan sillä kun hakataan joku jolla on jotain mitä itsellä ei ole. Kun ahdisti niin vitusti. Korona-aika. Ja nyt kun sai vedettyä ylleen pöllityn takin ja lenkkarit, niin c`moon vittu ei ahdista enää ainakaan viikkoon.
Aina on joku ihmeen tekosyy siihen että tehdään ryöstöjä.
...alaikäisten epäillyt väkivaltarikokset alkoivat lisääntyä jo ennen pandemiaa, vuoden 2019 lopulla.
Ruotsissa nuorten ryöstörikollisuus lisääntyi jo 2000-luvun alussa. Ilmiön syyksi esitettiin silloin muun muassa maahanmuuttajataustaisten poikien turvattomia ja epävarmoja kasvuolosuhteita.
HS:n aineiston perusteella ei voi varmuudella tietää tekijöiden taustoja, mutta Pihlamo-Alangon mukaan ryöstörikosten tekijöissä korostuvat maahanmuuttajaperheiden lapset. Kuitenkin vain hyvin pieni osa maahanmuuttajataustaisista nuorista syyllistyy rikoksiin.
Pihlamo-Alangon mukaan osa rikoksia tekevistä nuorista ”rimpuilee” kahden kulttuurin välissä.
Lapset oppivat kielen koulussa ja ryhmäytyvät kantaväestöön. Jos vanhemmat eivät opi kieltä, he voivat jäädä ulkopuolelle lastensa elämästä. Lasta ei välttämättä osata tukea koulunkäynnissä eikä ymmärretä, millaista hänen elämänsä on kodin ulkopuolella.
Nuori voi kokea olonsa irralliseksi yhteiskunnasta. Irrallisuus taas voi johtaa syrjäytymiseen.
”En tiedä, onko ryöstelyikään varttunut nyt yksi sukupolvi, jonka kohdalla on mennyt jotain pieleen kotouttamisessa.”
Siinä ne taas mainittiin. Turvattomia ja epävarmat kasvuolosuhteet. Rimpuilu kahden kulttuurin välissä. Pieleen mennyt kotouttaminen.
Kuitenkin haittamaahanmuuttoa jatketaan vimmalla, vaikka se johtaa rimpuiluun kahden kulttuurin välissä. Ja joku - jonkun lapsi - maksaa tuon "rimpuilun" saaminaan pahoinpitelyvammoina, kipeänä persreikänä ja nöyryytysvideon pääosan esittäjänä ihan henkilökohtaisesti.
Lisäksi me varauksetta ylistämme ulkomaalaisperheiden (lue: ählämi- ja neekeriperheiden) mahtavaa yhteisöllisyyttä, huolenpitoa, vanhempien kunnioittamista, koraanikoulussa käymistä jne... Joten miksi syyksi edes esitetään jotain sellaista jota ei kuulemma voi olla
Ja vastuussa on... tadaa! Kukas muukaan kuin vastaanottava yhteiskunta koska eivät osanneet (me emme osanneet) kotouttaa. Vastuu ei ole koskaan - ei koskaan - saapujassa, ei hänen perheessään, ei kulttuurissaan, ei uskonnossaan, ei tavoissaan eikä tottumuksissan.
Ja se, että emme osanneet kotouttaa näkyy nyt yhä lisääntyvänä katuväkivaltana, raiskauksina, ryöstöinä ja yleisenä perseilynä (so. mm. epämukavuuden tunne julkisissa liikennevälineissä, kirjastoissa, nuorisotiloissa, rautatieasemilla, kauppakeskuksissa jne...)
Pihlamo-Alanko näkee samankaltaisia ongelmia joidenkin romaninuorten kohdalla.
Joidenkin? Kaikkien miinus 1 prosentti. Mustalaisnuorisohan huvittelee pahoinpitelemällä aamuöisiä kävelijöitä sekä autoaan tankkaavia ja työtään kaupoissa tekeviä kansalaisia. Ovat tiiviiisti vanhempien mustalaisten ja jopa omien vanhempiensa mukana oppimassa kuinka julleja hakataan, potkitaan ja solvataan. Osa on jopa liittoutunut neekereiden ja ählämien kanssa koska yhteinen vihollinen yhdistää.
Oli HS:n artikkelissa (ainakin) yksi
minfossakin ollut tapaus:
Lokakuussa 2020 Joel ja Rasmus tulivat viettämään iltaa Helsingin Alppipuistoon. Oli lauantai. Puistossa oli kymmeniä nuoria.
15-vuotiailla pojilla oli jalassaan tennarit, samaa merkkiä ja mallia. He olivat ehtineet olla puistossa kymmenisen minuuttia, kun noin kymmenen hengen porukka piiritti heidät. Pojat kertoivat myöhemmin poliisille, että he eivät tunteneet piirittäjiä entuudestaan. Näistä suurin osa jäi myös poliisille tuntemattomiksi.
Antakaa kengät, kaksi piirittäjää vaati. Kaksikko kieltäytyi. Puheet kovenivat. Haluatko saada puukosta?
Pojat yrittivät paeta paikalta. Kun Rasmus käänsi selkänsä, toinen kenkiä vaatineista piirittäjistä löi häntä puukolla.
Rasmuksella oli yllään t-paita ja huppari, selässä reppu. Puukko upposi repun läpi selkään. Vamma oli hengenvaarallinen.
Tekijät, 16- ja 15-vuotiaat pojat, tuomittiin viime vuonna ryöstön yrityksistä nuorina henkilöinä. Nuorempi poika sai lisäksi tuomion tapon yrityksestä nuorena henkilönä. Tuomiot ovat lainvoimaisia.
Tapaus on yksi HS:n aineiston vakavimmista.
Vankila ei paranna ketään ja nuoren elämä tuhoutuu. Uhrilla ei niin väliä. Olisiko jo aika lopettaa rikollisten hyysääminen ja siirtyä nextille levelille:
Pihlamo-Alangon mukaan osalle nuorista vankeusrangaistus ei edes toimi pelotteena. He ovat turtuneita eivätkä välitä mistään. Pieni osa rikoksia tekevistä nuorista ajattelee, että vankilassa pääsee verkostoitumaan muiden vankien kanssa ja parantamaan omaa asemaansa.
Ehdottomaan vankeuteen tuomittu alaikäinen pääsee yleensä ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu kolmasosa. Pisimmillään nuori istuu vankilassa muutaman vuoden. On tyypillistä, että alaikäiset tekijät syyllistyvät vankeuden jälkeen uusiin rikoksiin.
Jos sen kahden vuoden miinus 66 prosenttia sijasta annosteltaisiin seitsemän vuotta ilman alennuksia, niin toimisiko se pelotteena? Ja, jos rikollisella ei olisi Suomen passia, niin välitön karkotus vanhempiensa kotimaahan. Jos siellä ei ole hänellä ketään, niin so what? Ei se meille kuulu. Eihän heillekään kuulu suomalaisten tekemät rikokset Suomessa.
Säästyisimme paljolta pahalta. Eikös olekin niin, että vaikka olemme ulkoistaneet kehitysmaalaisten vastuun länsimaille, niin myös suomalaisella on oikeus turvalliseen elämään?
Jari Taponen on ennalta ehkäisevän toiminnan johtaja. Nyt kun näyttää siltä, että nuorten rikollisuus on räjähtänyt käsiin, niin osaako ennalta ehkäisevän toiminnan johtaja vetää tästä omat johtopäätökset, vai pyytääkö hän taas apua joltain räppäriltä siihen että voivat yhdessä todeta, että jo 80-luvulla potkittiin mummoja ja ettei täs oo niiku mitään uutta?
...on räjähtänyt käsiin
Taposesta huolimatta vaiko juuri siksi?