Tunnettuun kasvoon kytkeytyvästä seksuaalirikoksesta kommenttivyöry – Asiantuntija: ”Haluamme löytää jonkin selityksen”
Pelkkä uutisen otsikko voi laukaista pintaan vanhoja traumamuistoja, joita ei välttämättä itse tiedosta. Tilannetta pahentavat raiskausuutisiin liittyvät somekommentit, joissa syyllistetään uhreja.
Uutinen voi osua traumamuistoon. Huomaat sen, kun alat lukea uutista, ja samassa sydän nousee kurkkuun, pulssi nousee ja kauhu lamauttaa kehon. Joskus pelkän otsikon näkeminen riittää.
Viime aikoina otsikoissa ovat olleet muun muassa jääkiekkoilija Severi Lahtisen saama tuomio raiskauksesta ja artisti Lauri Tähkän oikeudenkäynti, jossa häntä syytetään pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.
Erilaiset raiskausuutisoinnit voivat triggeröidä seksuaalista väkivaltaa menneisyydessään kokeneita ja nostaa myös tiedostamattomia traumoja pintaan. Keho muistaa traumaattisia asioita, vaikka mieli niitä ei tietoisesti muistaisikaan.
– Traumaattiset tapahtumat ja tunteet eivät ole muistissa yhdistyneenä, vaan irrallisina ja pirstaloituneina. Tämän takia kehollinen muisto voi tulla esiin ilman muuta muistikuvaa tai sitten jokin tunne – kuten esimerkiksi pelko, inho – hyökyy päälle ilman muita muiston osia, erityistason seksuaaliterapeutti ja seksuaaliväkivallan asiantuntija Tanja Moring selittää.
Herännyttä traumamuistoa voi olla vaikea työntää takaisin mielensä perukoille.
– Jos traumaa yrittää tukahduttaa, se tulee usein entistä suuremmalla voimalla takaisin yhä uudestaan. Tällöin on hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen saadakseen itselleen apua.
Uutisen herättämä traumamuisto voi alkaa heräämään yhä uudestaan pienimmästäkin muistuttajasta.
”Eihän meidän Late!”
”Jälleen uusia uhreja: Fanit syyttävät Rammstein-yhtyeen keulakuvaa hyväksikäytöstä.”
”Lauri Tähkää syytetään pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.”
Kun julkisuudesta tutun, pidetyn hahmon nimi nousee esiin seksuaalirikosepäilyssä, sosiaalisessa mediassa jaetaan oitis tuomioita – mutta syyttävä sormi saattaakin osoittaa oletettua uhria kohti. Uhrien väitetään hakevan huomiota, valehtelevan. Näin on tapahtunut useisiin tunnettuihin kasvoihin kytkeytyvien uutisten kohdalla.
Miksi raiskausuutisoinnit, joihin liittyy erityisesti julkisuuden henkilö, saavat ihmiset syyttämään uhria?
– Monella meistä on käsitys, että lähes tunnemme julkisuuden henkilöt, joita seuraamme. ”Tutusta” ihmisestä on vaikea uskoa pahaa, Tanja Moring pohtii.
– On helpompaa syyttää vierasta ja tuntematonta ihmistä, eli uhria. Lisäksi on vaikea muuttaa käsityksiään ihmisestä, josta on pitänyt.
Ajatus siitä, että ihailemamme, hyvänä pitämämme ihminen olisikin tehnyt jotain väärää, saattaa aiheuttaa meissä häpeän ja syyllisyyden tunteita.
– Pohdimme ehkä omia ihmistuntemustaitoamme. Voimmeko enää luottaa niihin? Haluamme löytää jonkin selityksen, jotta meidän ei tarvitse luopua omista käsityksistämme ja mielikuvistamme. Silloin oma kuplamme säilyy ehjänä ja pahuus on sen ulkopuolella.
Moring muistuttaa, että poliisin tehtävä on selvittää, mitä todella tapahtui ja kuka on tekoon syyllinen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1595 ... 2a8a8fb63b
Laitetaan nyt tälläinen juttu tähän.
Cut. Pykälä 21.
-NILS-