Pelastaisitko tuntemattoman lapsen vai lemmikkisi?

[ketsku]

Moi vaan kaikille! Olen seurannut tätä aihetta ja tästä syntynyttä riitaa ja kerron oman kantani. Uskon, että sukupuolella on tässä aiheessa paljon painoarvoa. Nainen on luonnostaan hoivaaja, eikä sillä ole väliä onko kohde lapsi vai lemmikki. Se on naisen luonnollinen osa. Pääasiassa nainen haluaa aina lapsen ja tutkimukset osoittavat, että nainen valitsee kumppaninsa sen perusteella, kenestä tulee hyvä isä. Nykyaikana nainen ei voi aina täyttää paikkaansa äitinä, mutta luonto pakottaa naisen rakastamaan jotain äitinä. Siksi nainen, jolla ei ole lasta suojelee lemmikkiä aivan samoin kuin lasta. Se on luonnon laki.
Mies ei biologisesti ole sidottu yhteen toisen elämän kanssa ja siksi mies ei voi tuntea samaa kaipuuta lasta kohden kuin nainen. Tottakai mies rakastaa lapsiaan, mutta mies ei tunne, ettei voisi olla kokonainen ilman lasta. Naiselle lapsi ei ole erillinen, vaan iso osa itseä.
Evoluutio on tehnyt naisesta sellaisen ettei nainen tunne olevansa kokonainen ennen lasta. Nyt uranaisien aikana se biologinen tarve naisella täyttyy lemmikillä.

Allekirjoitan joka sanan ja tässä on hyvin selitetty se syy miksi mielestäni äitiys on "pyhempää" kuin isyys ja miksi naisia ei saisi pakottaa armeijaan koska sodan syttyessä nainen on mielestäni ilman muuta lapsen kanssa jäävä kotiin. Samoin on mielestäni luonnollisempaa, että huoltajuus määrätään naiselle kuin miehelle. Tämä vain jos molemmat vanhemmat on hyviä. Niin ja edelleen kannatan huoltajuuden jakamista 50/50 jos mahdollista. Mutta ei nyt aloiteta tästä mitään armeijavääntöä, oli vaan pakko lisätä kun tässä kiteytyi omat ajatukseni hyvin

[A Laza]

Moi vaan kaikille! Olen seurannut tätä aihetta ja tästä syntynyttä riitaa ja kerron oman kantani. Uskon, että sukupuolella on tässä aiheessa paljon painoarvoa. Nainen on luonnostaan hoivaaja, eikä sillä ole väliä onko kohde lapsi vai lemmikki. Se on naisen luonnollinen osa. Pääasiassa nainen haluaa aina lapsen ja tutkimukset osoittavat, että nainen valitsee kumppaninsa sen perusteella, kenestä tulee hyvä isä. Nykyaikana nainen ei voi aina täyttää paikkaansa äitinä, mutta luonto pakottaa naisen rakastamaan jotain äitinä. Siksi nainen, jolla ei ole lasta suojelee lemmikkiä aivan samoin kuin lasta. Se on luonnon laki.
Mies ei biologisesti ole sidottu yhteen toisen elämän kanssa ja siksi mies ei voi tuntea samaa kaipuuta lasta kohden kuin nainen. Tottakai mies rakastaa lapsiaan, mutta mies ei tunne, ettei voisi olla kokonainen ilman lasta. Naiselle lapsi ei ole erillinen, vaan iso osa itseä.
Evoluutio on tehnyt naisesta sellaisen ettei nainen tunne olevansa kokonainen ennen lasta. Nyt uranaisien aikana se biologinen tarve naisella täyttyy lemmikillä.

Allekirjoitan joka sanan ja tässä on hyvin selitetty se syy miksi mielestäni äitiys on "pyhempää" kuin isyys ja miksi naisia ei saisi pakottaa armeijaan koska sodan syttyessä nainen on mielestäni ilman muuta lapsen kanssa jäävä kotiin. Samoin on mielestäni luonnollisempaa, että huoltajuus määrätään naiselle kuin miehelle. Tämä vain jos molemmat vanhemmat on hyviä. Niin ja edelleen kannatan huoltajuuden jakamista 50/50 jos mahdollista. Mutta ei nyt aloiteta tästä mitään armeijavääntöä, oli vaan pakko lisätä kun tässä kiteytyi omat ajatukseni hyvin

Mielestäni on hienoa, että joku vielä ajattelee noin. Eikä naiset ole aloittaneet sotia. En kyllä itsekään yhtään sotaa aloittaisi. Ja tasa-arvoa kannatan aina ,mutta en usko, että naisen pitää ollakseen tasa-arvoinen muuttua mieheksi. Se on hienointa naisessa kun hän suojelee niin luonnostaan kaikkea mikä on elämää ja "söpöä", vaikka pikkurottia. Nainen ja hänen tarve suojella ja jatkaa elämää on ainoa, miksi ihmiset jatkavat eloa. Ja se mitä haluan tällä sanoa on, että on vain luonnollista, että nainen jolla ei ole lapsia vaan lemmikki rakastaa sitä aivan yhtä paljoin kuin lasta. Ja se on hienoa ja luonnollista.

[ketsku]

Moi vaan kaikille! Olen seurannut tätä aihetta ja tästä syntynyttä riitaa ja kerron oman kantani. Uskon, että sukupuolella on tässä aiheessa paljon painoarvoa. Nainen on luonnostaan hoivaaja, eikä sillä ole väliä onko kohde lapsi vai lemmikki. Se on naisen luonnollinen osa. Pääasiassa nainen haluaa aina lapsen ja tutkimukset osoittavat, että nainen valitsee kumppaninsa sen perusteella, kenestä tulee hyvä isä. Nykyaikana nainen ei voi aina täyttää paikkaansa äitinä, mutta luonto pakottaa naisen rakastamaan jotain äitinä. Siksi nainen, jolla ei ole lasta suojelee lemmikkiä aivan samoin kuin lasta. Se on luonnon laki.
Mies ei biologisesti ole sidottu yhteen toisen elämän kanssa ja siksi mies ei voi tuntea samaa kaipuuta lasta kohden kuin nainen. Tottakai mies rakastaa lapsiaan, mutta mies ei tunne, ettei voisi olla kokonainen ilman lasta. Naiselle lapsi ei ole erillinen, vaan iso osa itseä.
Evoluutio on tehnyt naisesta sellaisen ettei nainen tunne olevansa kokonainen ennen lasta. Nyt uranaisien aikana se biologinen tarve naisella täyttyy lemmikillä.

Allekirjoitan joka sanan ja tässä on hyvin selitetty se syy miksi mielestäni äitiys on "pyhempää" kuin isyys ja miksi naisia ei saisi pakottaa armeijaan koska sodan syttyessä nainen on mielestäni ilman muuta lapsen kanssa jäävä kotiin. Samoin on mielestäni luonnollisempaa, että huoltajuus määrätään naiselle kuin miehelle. Tämä vain jos molemmat vanhemmat on hyviä. Niin ja edelleen kannatan huoltajuuden jakamista 50/50 jos mahdollista. Mutta ei nyt aloiteta tästä mitään armeijavääntöä, oli vaan pakko lisätä kun tässä kiteytyi omat ajatukseni hyvin

Mielestäni on hienoa, että joku vielä ajattelee noin. Eikä naiset ole aloittaneet sotia. En kyllä itsekään yhtään sotaa aloittaisi. Ja tasa-arvoa kannatan aina ,mutta en usko, että naisen pitää ollakseen tasa-arvoinen muuttua mieheksi. Se on hienointa naisessa kun hän suojelee niin luonnostaan kaikkea mikä on elämää ja "söpöä", vaikka pikkurottia. Nainen ja hänen tarve suojella ja jatkaa elämää on ainoa, miksi ihmiset jatkavat eloa. Ja se mitä haluan tällä sanoa on, että on vain luonnollista, että nainen jolla ei ole lapsia vaan lemmikki rakastaa sitä aivan yhtä paljoin kuin lasta. Ja se on hienoa ja luonnollista.

Jep, kerrankin löytyi hengenheimolainen Tätä asiaa olen yrittänyt 50 sivun verran selittää eri ketjuissa mutta sinä sanot sen tässä nyt lyhyesti juuri niinkuin olen asian tarkoittanut.

Ja nainen joka ei saa toista lasta vaikka haluaisi haalii eläimiä joita lisärakastaa (eli minä ja noita rottiakin löytyy)

[epäilys]

Ikävä kyllä olen tuollaisen valinnan joutunut tekemään. Itken kissojani lopun ikääni mutta kun olen nyt saanut oman lapsen ymmärrän miten kallis on Ihmiselämä. Lapsi on korvaamaton, eläin vain kultainen muisto.

[Valoviikate]

Onko btw Tirskis vastannut tähän keskusteluun?

[Maybrick]

^ Tirskis ei ole vastannut tähän, hänestä ei ole kuulunut vähään aikaan. Hänhän tunnetusti rakastaa kissojaan.
Olen itse kai omituinen nainen ja äiti (viiksekäskin vielä), kun en ole koskaan tuntenut ihan pakottavaa tarvetta olla äiti. Tarkoitan että jos minusta ei sitten olisi millään ilveellä tullut äitiä, en ehkä olisi vuosia jaksanut siitä kärsiä. Vaikka mistä sen varmasti voikaan tietää...

[Juliet Jones]

Koska lemmikkiä ei tällä hetkellä ole, niin palasin ajassa taaksepäin ennen olleeseen lemmikkiin, koiraan. Mietin tietysti sitä ja sen ominaisuuksia. Keskikokoinen, monirotuinen, ketterä ja uskomattoman älykäs koira. Se olisi ihan varmasti päässyt ulos palavasta talosta, tai paennut ammuskelua, tykitystä tmv. huomattavasti panikoivaa lasta nopeammin. Olisin siis luottanut sen selviytymiseen ilman apuani ja pelastanut vieraan lapsen.
Jos se olisi ollut ylipainoinen, kuuro ja keskimääräistä höntimpi koira, olisi sillä kuitenkin ollut voimakkaampi selviämisvaisto kuin lapsella, siinä tapauksessa olisin epäröinyt, mutta potkinut vaikka persuuksille tai mahdollisuuksien mukaan raahannut pannasta turvaan. Jos koira olisi hidastanut pelastautumista, olisi se ollut pakko jättää, viedä lapsi turvaan ja mahdollisesti yrittää sitten koiraa vielä.

[PrideFC]

Tuntemattoman lapsen.

Joka päivä saa monesta paikasta (varsinkin t.luolasta) lukea kuinka ihmiset eivät välitä jos näkevät ihmisen kärsivän mutta heti ollaan itkemässä jos näkee eläimen kärsivän.

Yleensä syynä sanotaan että ihmiset on syyn'ä siihen että maailma menee vaan huonompaan suuntaan ja jos eläimet olisivat vallassa tätä ei tapahtuisi jne.


Kuitenkin tämä mun mielestä ei liity tuntemattomaan pieneen lapsukaiseen. Enkä tunne niin suurta, ah, rakkaútta eläimeen.

Minulla oli lemmikkikoira kun olin 7-vuotias. 10-vuotiaana kun olin, jouduimme myymään sen naapurista tulleiden valitusten takia. En ole koskaan ollut katkera, en itkenyt enkä valittanut. Eihän se mukavaa ollut mutta minulle eläin on eläin ja ihminen on ihminen. Moni on toista mieltä, en syytä heitä ja toivon että he eivät syytä minua. Jokaisella on mielipiteensä, mikä on oikea, mikä on väärä? En tiedä, valitsen kuitenkin sen minkä itse näen parhaaksi.

[Virdon]

Ensinnäkin pitää tietysti todeta että olisi ikävää kyllä joutua oikeasti tuollaisen "valinnan" eteen. Jos olisi mahdollisuuksia vain toinen pelastaa niin eipä tarvitse paljoa miettiä, nimittäin kyllähän lapsen pelastaminen menee ensisijaiseksi...olipa sitten ihan tuntematonkin vaikka.

Enpähän vain voisi oikein kuvitella että miten voisin elää itseni kanssa jos pelastaisin lemmikkini tuollaisesta tilanteesta ennemmin kuin lapsen, ja en varmasti haluaisi olla sekään joka mieluummin pelasti lemmikkinsä kun vastaavasti jätti jonkin perheen lapsen sitten kuolemaan. Luulisin että se suru oman lemminkin menetyksestä olisi helpompi kestää kyllä muutenkin kuin se että jättäisin ihmisen ja vieläpä lapsen kuolemaan.

Tällä hetkellä juuri ei ole omia lemmikkejä, mutta on ollut aiemmin ja tiedän kyllä niidenkin tärkeydestä.

[Kirsi]

Vastasin tuntematon lapsi, koska tottakai ihmishenki on näin teorian ja järjen tasolla asetettava etusijalle tuossa tilanteessa. Tositilanteessa nappaisin ehkä kuitenkin koiran syliin ja/tai yrittäisin pelastaa sen lisäksi myös lapsen sillä lopputulemalla että pelastuneiden määrä jäisi ehkä nollaan. Toivottavasti se, mitä tuossa neulansilmässä sitten ihan todella tapahtuisi, ei käytännössä koskaan selviä

[elisa_day]

Jos jättäisin kuoleman kynsiin oman koirani, jonka olen 7 viikkoisesta kasvattanut, en varmaan toipuisi ikinä ja tuntisin kamalaa syyllisyydentuntoa ja surua. Jos jättäisin tuntemattoman lapsen kuolemaan, tuntisin kamalaa surua vanhempien puolesta, enkä todellakaan voisi katsoa vanhempia silmiin(jos oletetaan, että lapsella on huolehtivat ja rakastavat vanhemmat). Teki niin tai näin, niin hirveä olo siitä seuraisi. Koirani kuitenkin luottaa siihen, että minä huolehdin siitä, kun taas ihmiskunta odottaa, että ilman muuta pelastetaan toinen ihminen, varsinkin jos se on lapsi. Vaistonvaraisesti ja jotta säästyisin yleisiltä syytöksiltä, pelastaisin lapsen ja toivon, ettei siitä tule isona koulukiusaaja tai sarjamurhaaja..

[MotiivitOn]

^Jos ihminen ei halua toimia ketään kohtaan väärin, ainoa vaihtoehto on olla tekemättä mitään... joka taas on kaikkein huonoin vaihtoehto. Se on jännä...

[elisa_day]

Näinpä. Teki niin tai näin, niin aina tekee väärin päin.. (parisuhteessa hyvin yleistä; mikset koskaan tuo mulle kukkia vs. miksi toit mulle kukkia, ootko tehnyt jotain?)

Loppujen lopuksi kummatkin teot (lapsen tai lemmikin pelastaminen), tai oikeastaan kaikki teot ylipäänsä, on itsekkäitä...

[Loka]

Jos jättäisin kuoleman kynsiin oman koirani, jonka olen 7 viikkoisesta kasvattanut, en varmaan toipuisi ikinä ja tuntisin kamalaa syyllisyydentuntoa ja surua. Jos jättäisin tuntemattoman lapsen kuolemaan, tuntisin kamalaa surua vanhempien puolesta, enkä todellakaan voisi katsoa vanhempia silmiin(jos oletetaan, että lapsella on huolehtivat ja rakastavat vanhemmat). Teki niin tai näin, niin hirveä olo siitä seuraisi. Koirani kuitenkin luottaa siihen, että minä huolehdin siitä, kun taas ihmiskunta odottaa, että ilman muuta pelastetaan toinen ihminen, varsinkin jos se on lapsi. Vaistonvaraisesti ja jotta säästyisin yleisiltä syytöksiltä, pelastaisin lapsen ja toivon, ettei siitä tule isona koulukiusaaja tai sarjamurhaaja..

Voi jeesus. Sun koira luottaa siihen että sä hoivaat sitä? Lässytätkö Hänelle kun tulet duunista kotiin? Onko koirasi nimi Bella? Olisitko valmis ampumaan kuulan Bellasi kalloon jos se purisi naapurin Marja-Terttua? Koiranomistaja joka ei ole tilanteen vaatiessa valmis lahtaamaan koiraansa ei koiraa edes ansaitse. Aasinsiltana nämä neropatit pitävät elukoitaan lapsen korvikkeina ja siten pelastaisivat rekkunsa ennen oikeaa lasta sanotaan nyt vaikka siitä tulipalosta. Huolestuttavaa että näin debiili ihmisjoukko on olemassa.

Ja vielä lopuksi, nyyhkytystä siitä ettet varmaan koskaan koirasi menetyksestä toipuisi. Voin sanoa neitokaiselle että 100% toipuisit ja tulet siitä toipumaan. Noin ajattelee 12 -vuotias koulutyttö joka linja-autossa näyttää ystävilleen haukkunsa kuvia kamerakännykästään.

[Marsalkka]

[SPEKULAATIO ALKAA]Hypoteettisessa tilanteessa, jossa henkilö olisi pelastanut mieluummin lemmikkinsä kuin tuntemattoman lapsen, pyrkisin itse tappamaan tuon henkilön.[SPEKULAATIO LOPPUU]

Mut en tietty oikeesti.