HÄKE 'nauha'

[Kuolemannaakka]

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)

"Anneli juoksi kodinhoitohuoneesta"-teoriassa tämä selittyisi sillä, että Anneli oli sulkenut kodinhoitohuoneen oven, ja sen vuoksi ääni oli vaimea. Hän ei halunnut, että lapsi näkee, kun hän pukeutuu suojatamineisiin ja kaivaa sorkkaraudan kaapista. Ja koska ovi kerran aukaistiin, niin kiinnihän sen täytyi ollakin=) 10 pistettä ja papukaijamerkki.

Mutta ihmetyttää, miksei Anneli sitten mennyt pesuhuoneen kautta Jukkaa tappamaan, vaan spurttasi hölmistyneen lapsensa vierestä astalo tanassa sadetakissaan.

[devil_doll]

Ihme juttu. AA "tarkistaa" että takka/makuuhuoneesta kuuluu äänet linjan toiseen päähän ("kuuleksä kun mun mies huutaa") ja SILTI viimeistellessään surmatyön tekee sen kannustushuudon "KUOLE" kera.

Ei loogista. Mutta ehkä hän ei ollut loogisimmillaan.

Mutta tuon "...uo-le" -sanan alkuosa voi olla "älä",

Nimenomaan. Ja sekös sekoittaa pakkaa hämmentävällä tavalla. Mutta toki feikkausoptio voimassa.

Todennäköisesti Auer sanoo nimenomaan "Älä kuole", koska lapsi toistaa myöhemmin nämä sanat.

[Mariacka]

Vai sanooko hän "Älä, kuole".

[devil_doll]

Mielestäni häke-nauhan perusteella kuulostaa siltä, että päätös surmaamisesta syntyi ehkä puhelun jo alettua. Mistäpä senkään tietää, onko paikalla alun perin ollut kolmas henkilö, jonka poistuttua nainen päätti käyttää hyväkseen ainutlaatuisen tilaisuuden päästä eroon vittumaisesta aviomiehestään.

Noh, spekulaatiotahan tämä kaikki on, joten jatketaan vielä hiukan. Kun nauhalla kuuluu laahaava ääni, arvelen sen olevan Lahti, joka yrittää raahautua sängystä puhelimeen. Tämän "pako"yrityksen vuoksi Auer, joka ei ehkä ole alun perinkään tajunnut, ettei ehdi puhelun loputtua enää lavastamaan mitään, huomaa, että hänen on mentävä kesken puhelun viimeistelemään tekonsa. Kun Auer menee paikalle, uhri kuitenkin sanoo:
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
Outo sanamuoto viittaa selvästi johonkin aiemmin sanottuun, jota ei ole nauhalla. Koska Lahti tunnettiin piikikkäänä tyyppinä, voidaan ehdottaa, että hän tarkoittaa: "No auta nyt, kun kerran aikaansaitkin tämän" ja "Kylhä nous" voisi tarkoittaa, että "Kyllähän tässä taas riita nousi". Lahti ei selvästikään ymmärrä vielä tässä vaiheessa olevansa kuolemassa. Ehkä hätäpuhelu oli jopa sovittu yhdessä etukäteen, kun kumpikin oli haavoittanut toista ja oltiin ikään kuin "tasoissa"? Ei varmastikaan olisi ollut ensimmäinen kerta, kun nämä kaksi peittelivät riitojaan. Seuraava sananvaihto tukee ajatusta etukäteen sovitusta tarinasta, sillä uhri ei reagoi epäillyn viittaukseen kolmannesta henkilöstä mitenkään:
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)(Saattaisi olla myös "Minäkö")
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
Millainenkohan ovi on kyseessä? Olisiko joku lapsista aukaissut oven aulaan, vai onko kyseessä pesuhuoneen ovi? Jos kyseessä on pesuhuoneen ovi, on aukaisija varmaakin Lahti itse, sillä hänen asentonsa löydettäessä viittaa tähän. Auer juoksee paikalle ja kolauttaa miestään päähän ensimmäisen kerran, varmaankin halolla:
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)
2:05 (vaimea kopsahdus)
Uhri: Lala.
Uhri todennäköisesti pyytää: "Älä".
Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)
2:07 Epäilty: ...
Epäilty kurkkii lastaan välillä huoneen kulmalta:
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?
Epäilty viimeistelee työn sorkkaraudalla:
2:41 (metallinen ääni + vaimeampi kolahdus).

Nauhalla kuuluvista "tuntemattomista" äänistä ei voi kuin todeta, että onpas taas hyvin ajateltu hätäpuheluiden olevan mahdollista todistusaineistoa, kun keskuksen omat lätinät sekoittuvat rikospaikan ääniin.

[Kuolemannaakka]

Mielestäni häke-nauhan perusteella kuulostaa siltä, että päätös surmaamisesta syntyi ehkä puhelun jo alettua. Mistäpä senkään tietää, onko paikalla alun perin ollut kolmas henkilö, jonka poistuttua nainen päätti käyttää hyväkseen ainutlaatuisen tilaisuuden päästä eroon vittumaisesta aviomiehestään.

Noh, spekulaatiotahan tämä kaikki on, joten jatketaan vielä hiukan. Kun nauhalla kuuluu laahaava ääni, arvelen sen olevan Lahti, joka yrittää raahautua sängystä puhelimeen. Tämän "pako"yrityksen vuoksi Auer, joka ei ehkä ole alun perinkään tajunnut, ettei ehdi puhelun loputtua enää lavastamaan mitään, huomaa, että hänen on mentävä kesken puhelun viimeistelemään tekonsa. Kun Auer menee paikalle, uhri kuitenkin sanoo:
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
Outo sanamuoto viittaa selvästi johonkin aiemmin sanottuun, jota ei ole nauhalla. Koska Lahti tunnettiin piikikkäänä tyyppinä, voidaan ehdottaa, että hän tarkoittaa: "No auta nyt, kun kerran aikaansaitkin tämän" ja "Kylhä nous" voisi tarkoittaa, että "Kyllähän tässä taas riita nousi". Lahti ei selvästikään ymmärrä vielä tässä vaiheessa olevansa kuolemassa. Ehkä hätäpuhelu oli jopa sovittu yhdessä etukäteen, kun kumpikin oli haavoittanut toista ja oltiin ikään kuin "tasoissa"? Ei varmastikaan olisi ollut ensimmäinen kerta, kun nämä kaksi peittelivät riitojaan. Seuraava sananvaihto tukee ajatusta etukäteen sovitusta tarinasta, sillä uhri ei reagoi epäillyn viittaukseen kolmannesta henkilöstä mitenkään:
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)(Saattaisi olla myös "Minäkö")
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
Millainenkohan ovi on kyseessä? Olisiko joku lapsista aukaissut oven aulaan, vai onko kyseessä pesuhuoneen ovi? Jos kyseessä on pesuhuoneen ovi, on aukaisija varmaakin Lahti itse, sillä hänen asentonsa löydettäessä viittaa tähän. Auer juoksee paikalle ja kolauttaa miestään päähän ensimmäisen kerran, varmaankin halolla:
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)
2:05 (vaimea kopsahdus)
Uhri: Lala.
Uhri todennäköisesti pyytää: "Älä".
Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)
2:07 Epäilty: ...
Epäilty kurkkii lastaan välillä huoneen kulmalta:
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?
Epäilty viimeistelee työn sorkkaraudalla:
2:41 (metallinen ääni + vaimeampi kolahdus).

Nauhalla kuuluvista "tuntemattomista" äänistä ei voi kuin todeta, että onpas taas hyvin ajateltu hätäpuheluiden olevan mahdollista todistusaineistoa, kun keskuksen omat lätinät sekoittuvat rikospaikan ääniin.

Nää on kyllä miljoonaan kertaan käsitelty tässäkin ketjussa, eikä homma ole ollenkaan noin yksinkertainen=)
Pari kommenttia kuitenkin, että huomaat itsekin:
Jos päätös surmaamisesta syntyi vasta puhelun aikana, miksi Anneli oli lavastanut ikkunan rikkomisen, hävittänyt kengät, vaatteet, ikkunanrikkomisastalon, tehnyt kengänjäljet, poistanut sormenjäljet veitsestä, käyttänyt suojavarusteita? Miksi yksikään lapsista ei kerro riidasta, päin vastoin? Ikkunasta oli joku kulkenut, terassilla oli verta. Annelin vaatteissa ei ole Jukan verta missään: missä vaiheessa hän vaihtoi vaatteita ja mihin hän vaatteet kätki? Mitään "Annelin" kuituja ei löytynyt Jukasta eikä tuntemattomia kuituja, joita löytyi Jukasta, murha-aseesta ja muualta takkahuoneesta ja terassilta, löytynyt Annelista. Miten surma siis voisi olla spontaani??

Jukassa oli lähes 70 haavaa. Tuntuuko normaalitappelulta, jonka jälkeen asiat sovitaan ja soitetaan ambulanssi paikalle? Jukkako ei uskonut kuolevansa? Hänellä oli 4kpl jopa 20 sentin syvyyteen ulotuneita veitseniskuja ja kymmennittäin pieniä tuikkauksia. Miksi Jukka ei syytä Annelia murhaajaksi? Miten ylipäätään Anneli pystyi yllättämään Jukan saamatta itse kuin yhden siistin piston rintaansa. Ei yhtä mustelmaa saanut?

Jukka ei jälkien mukaan raahautunut minnekään, eikä ryöminyt missään. Veikkaisin laahaavaksi ääneksi sängyn siirtymistä.

Miksi Jukka yhtäkkiä alkaa puhua Karjalan murretta?=) Satakunnassa ei sanota "Vähä voit auttaakii" eikä "Kylhä nous". Tekstit on väärin litteroitu. Huomaa myös, että ne sanotaan samalla sekunnilla, eli todellisuudessa puhe on jotain sekavaa nopeaa soperrusta, ei mitään juttelua Annelin kanssa. Uskoakseni Anneli ei ollut edes takkahuoneessa vielä tuossa vaiheessa. Itse asiassa hän ei edes käynyt takkahuoneessa missään vaiheessa, mitään jälkiä ei ole.

Kuinka pesuhuoneen oven aukaisu kuuluisi puhelimeen? Miten ihmeessä maassa makaava Jukka pystyisi oven edes aukaisemaan? Ja tärkeä juttu: Anneli juoksi kohti puhelinta, ei suinkaan takkahuonetta.

Näitä on paljon lisää vielä. Kyllä tämä olisi aikaa sitten selvinnyt, jos se näin helppo keissi olisi.


Niille, jotka eivät ole tutustuneet asiaan monta vuotta (ja muillekin) suosittelen vaikka näitä kahta pitkähköä koostetta jutun kummallisuuksista. Pitkiä, mutta yrittäkää lukea ajatuksella. Kaikkiin näihin täytyy löytyä selitys, kaikkien näiden piti onnistua, jotta lopputulos oli tämä. Yksikin epäonnistunut suoritus ja juttu olisi ratkennut heti. Lisäksi toivoisin ihmisten miettivän todennäköisyyslaskua: millä todennäköisyydellä 20 toisistaan riippuvaa ja onnistumisen kannalta välttämätöntä sattumaa tapahtuu?

http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... ja#p371031
http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... ja#p371131

[Kuolemannaakka]

Kuvaketjusta siirretty, kun siellä alkaa mennä Häke-nauhajutteluksi väkisinkin.

Tein joskus testin kännykällä:
1. Lähelläkään otetut kävelyaskeleet sukkasillaan/paljain jaloin eivät nauhotu kännykälle.
2. Paljain jaloin/sukat jalassa juoksu sen sijaan kuuluu hyvin selvästi, kun kantapää iskeytyy lattiaan. Eli paljain jaloin/sukkasillaan juoksu kuuluu kauempaakin paljasta lattiaa vasten. Matolla juoksu ei kuulu kauempaa.
3. Kengät jalassa kävely/juoksu nauhoittuu selvästi sekä läheltä että kaukaa.

En usko, että mitään on jätetty litteroimatta. Mikä tarkoittaa, että Anneli ja lapsi ovat olleet paljain jaloin tai sukkasillaan ja he ovat kävelleet, joten heidän askeltensa ääniä ei kuulu häkeen. Anneli sanoo heränneensä hyökkäykseen ja toisaalta hän sanoo ettei voinut mennä katsomaan kuollutta Jukkaa olohuoneen kautta lasinsirujen takia => hänellä ei siis pitäisi olla missään vaiheessa kenkiä jalassa. Luontevaa olisi että hän siinä vaiheessa kun odotti poliiseja ulkona olisi laittanut kengät jalkaan.

Jolloin ainoastaan silloin kun hän juoksee pakoon murhaajaa hänen askeleensa kuuluisivat.Anneli kertoo juosseensa kaksi kertaa ulos, joten kaksi kertaa pitäisi kuulua samantyyppinen askelsarja: vaimea askel, vaimea askel, kova askel, kova askel, kova askel (vaimeat matolla,kovat lattialla).

1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)
2:05 (vaimea kopsahdus)
Uhri: Lala.
Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)
2:07 Epäilty: ...
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?
2:10 Lapsi: Hei, onksiel joku, tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti. Tulkaa äkkii. (taustalla uhrin valitusta)
2:17 Tuntematon: ...(n)ui vaa (erittäin vaimea ääni).
2:19 Lapsi: Iskä, älä kuole.
2:22 Uhri: Aiih.
2:23 Epäilty: Hei, lopeta (huutaa todella raivokkaasti).
2:25 (askelien ääniä) (ETP-papereissa tämä on tuntematon)


Ainoat askelien äänet kuuluvat Annelin huutojen jälkeen ja lisäksi kohdassa 2:08 vaimeasti, Annelin tullessa oman kertomuksensa mukaan tuulikaapista takaisin sisälle/puhelimen suuntaan.
Askelia siis ON nauhalla juuri silloin kun kuuluukin: 1) ensimmäinen juoksu karkuun kohdassa 1:55 ja 2) toinen juoksu karkuun 2:25. Jälkimmäisessä ei puhuta erikseen juoksuaskelista, ja jostain syystä askelia ei ole varmuudella saatu Annelin askeliksi, mutta kummasti ne vaan siinä ovat taas, missä pitääkin. Anneli kertoi juoksunsa nauhasta tietämättä ja sitä kuulematta, muistakaa.

Otaksuttavasti jälkimmäinen juoksu ei ollut niin kova, koska Anneli ei tullut yllätetyksi: hän tiesi, että murhaaja todennäköisesti oli vielä paikalla ja varmaankaan ei kävellyt takkahuoneen ovelle saakka edes, vaan huusi jostain olohuoneen matolta/mistä nyt murhaajan näkikin. Samoin karkuun "juoksu" ei ehkä ollut kovaa juoksua, murhaajakin teki vain "uhkaavan liikkeen", jota ei silmittömästi tarvinnut karkuun rynnätä.

Kohdan 2:08 vaimeille askelille mietiskelin äsken syyn. Miksi nämä askeleet kuuluvat, vaikkakin vaimeina? Onko Annelilla kengät jalassa, kuten ensin kuvittelin? Kengät eivät sovi hänen loppukertomukseensa. Teoria: Anneli kävi paljain jaloin ulkona, ja hänen tullessaan takaisin, ovat jalkapohjat märät ja siksi niistä kuuluu vaimeat askeleet keittiön muovimatolla (oliko sitä vai parkettia vai oikea matto?). Oisko mitään mahdollisuuksia?

Ja muuten:
2:19 Lapsi: Iskä, älä kuole.
2:22 Uhri: Aiih.
2:23 Epäilty: Hei, lopeta (huutaa todella raivokkaasti).
2:25 (askelien ääniä) (ETP-papereissa tämä on tuntematon)

Mitä syyttäjä uskoo tässä tapahtuvan? Anneli hutkii miestänsä takkahuoneessa? Anneli menee pää halki korisevan miehensä luokse ja huutaa hänelle todella raivokkaasti, että lopeta? Ja sitten kävelee jossain taas 2 sek päästä niin, että askeleet kuuluvat puhelimeen? Nyt silmä ja järki käteen kaikille.

[Valhalla]

no voi herttinen. Meillä on nauhasta tiedossa verbaalisesti tulkittu litterointi sekä äänitutkijan loppupäätelmät. Rekosta vielä vähemmän - miksi tehty ja miten. Äänitutkija yleensä tarvitsee ko tilan ääninäytteet ikään kuin analyysinsa kalibrointiin. Itse analyysi tehdään autenttisesta äänitteestä.

Näillä tiedoilla täällä ja mielikuvituksella nahalle kun emme sisältöä tunne - saa kuviteltua vaikka joulupukin - saati syyllisyys tai syyttömyyskysymykset. Äänitutkijoiden analyysi on, että äänilähteet olivat vain Jukka, Anneli ja lapsi - sitä ei näillä julkisilla tiedoilla yksinkertaisesti vain pysty kyseenalaistamaan. Äänitutkijat pystyvät identifoimaan äänet - montako niitä on, onko yhtäaikaisia ja myös päättelemään äänilähteiden etäisyydet. Ulkopuolisen ääntä ei löytynyt.

Sama kun pohdittaisiin 100 osaisesta palapelistä sen esittämää kuvaa muutaman palan perusteella.

[Kuolemannaakka]

no voi herttinen. Meillä on nauhasta tiedossa verbaalisesti tulkittu litterointi sekä äänitutkijan loppupäätelmät. Rekosta vielä vähemmän - miksi tehty ja miten. Äänitutkija yleensä tarvitsee ko tilan ääninäytteet ikään kuin analyysinsa kalibrointiin. Itse analyysi tehdään autenttisesta äänitteestä.

Näillä tiedoilla täällä ja mielikuvituksella nahalle kun emme sisältöä tunne - saa kuviteltua vaikka joulupukin - saati syyllisyys tai syyttömyyskysymykset. Äänitutkijoiden analyysi on, että äänilähteet olivat vain Jukka, Anneli ja lapsi - sitä ei näillä julkisilla tiedoilla yksinkertaisesti vain pysty kyseenalaistamaan. Äänitutkijat pystyvät identifoimaan äänet - montako niitä on, onko yhtäaikaisia ja myös päättelemään äänilähteiden etäisyydet. Ulkopuolisen ääntä ei löytynyt.

Sama kun pohdittaisiin 100 osaisesta palapelistä sen esittämää kuvaa muutaman palan perusteella.

Tärkeä pointti tässä onkin se, ettei takkahuoneesta kuulunut KENENKÄÄN askelia, ja miten olisi kuulunutkaan, kun ei ne kuuluneet edes keittiöstä. Kuului vain Jukan huutoa ja erilaisia kolinoita ja napsahduksia. Jos Huppis ei ehdointahdoin puhu tai huuda (kuten huonohermoinen lavastaja Anneli), niin miksi sinne nauhalle hänestä jäisi jotain?

Se, ettei jotain kuulu huonolla nauhalla ei osoita, että jotain ei tapahtunut. Se, että jotain kuuluu nauhalla taas osoittaa, että jotain varmasti tapahtui. Jokainen ääni pitää voida selittää, yksikään ääni ei saa olla ristiriidassa totuuden kanssa, eikä sitä voi ohittaa. Jos kuuluu juoksua, silloin joku juoksi, eikä meillä ole kovin monta vaihtoehtoa kuka on juoksemassa. Jos lapsi on puhelimessa ja joku juoksee puhelimen ohi, eikä paikalla ole kuin puolikuollut Jukka ja Anneli, niin tällöin voidaan minusta varmuudella osoittaa, että Anneli juoksi.

Ja puhelimen ohi juostessaan hän ei voi samanaikaisesti olla toisella puolella taloa. Tästä on kyse. En ota kantaa huppiksen todennäköisyyteen, yritän vain keskittyä faktoihin niinkuin poliisi ne on meille kertonut. Häke-nauhan litteroinnin perusteella sanon, ettei Anneli voi mitenkään olla syyllinen, ja nauha tukee täysin hänen seuraavana päivänä kertomaansa tarinaa. Siitä ei löydy ristiriitoja eikä omituisuuksia. Epätodennäköinenkin asia on totta, mikäli vaihtoehto on mahdoton.

[taavetti]

KN:lle: No tämä nauhan osio ei esimerkiksi tue Auerin kertomaa. Auerin mukaan hän lähti puhelimesta kohti takkahuonetta, jossa huppumies mäiski hänen miestään.

1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.

Mutta sehän selittyykin mielestäsi näppärästi sillä, että äänitutkija on litteroinut Lahden sanomiset väärin, koska Lahti ei satakuntalaisena puhu karjalan murretta

Näitä samoja asioitahan täällä on pyöritelty ja pyöritellään varmaan ainakin siihen asti, kunnes uudesta häkeanalysoinnista jotain ilmoille tihkuu.

Ihan mielenkiinnosta, paljonko Lahden historiasta tiedetään ennen Aueria?

[Kuolemannaakka]

KN:lle: No tämä nauhan osio ei esimerkiksi tue Auerin kertomaa. Auerin mukaan hän lähti puhelimesta kohti takkahuonetta, jossa huppumies mäiski hänen miestään.

1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.

Mutta sehän selittyykin mielestäsi näppärästi sillä, että äänitutkija on litteroinut Lahden sanomiset väärin, koska Lahti ei satakuntalaisena puhu karjalan murretta

Näitä samoja asioitahan täällä on pyöritelty ja pyöritellään varmaan ainakin siihen asti, kunnes uudesta häkeanalysoinnista jotain ilmoille tihkuu.

Ihan mielenkiinnosta, paljonko Lahden historiasta tiedetään ennen Aueria?

Tekstistä ei mitenkään käy ilmi, että Anneli olisi lahden kanssa näköyhteydessä taikka takkahuoneessa, päin vastoin, hän ei olisi puhelimesta viidessa sekunnissa edes takkahuoneeseen ehtinyt. Sekä Annelin, että Jukan jutut ovat ihan epäloogisia, jos kyse on "keskustelusta". Kyllähän nämä on monta kertaa läpi käyty, en enää jaksa pohjia myöten, mutta toivoisin, että selityksiin oikeasti paneuduttaisiin ja mietittäisiin niiden järkevyyttä ja loogisuutta verrattuna syyttäjän teoriaan (jota toki ei ole missään sekunnilleen esitetty edes). Mitään syyttäjän teoriaa ei edes ole olemassa: ei ole käyty litterointia läpi sekunti sekunnilta. Ensi silmäyksellä ihan sekavalta ja murhaamisen mahdollistavalta vaikuttava litterointi avautuu aivan loogiseksi kertomukseksi tapahtuneista ja sopii ihmisen käyttäytymiseen ja Annelin stooriin, kun sitä rauhassa sekunti sekunnilta katsoo, ja kuvittelee tilanteen.

No:
1) 1:43 Anneli puhuu lapselle
2) 5 sek myöhemmin Jukka sanoo Annelille samalla sekunnilla No vähä voit auttaakii Kylhä nous, minkä aikana vielä kuuluu joku napsahduskin. 2) 3sek myöhemmin Anneli kysyy hiljaisella äänellä: Lähtikse jo?

Onko ylläoleva mielestäsi loogista keskustelua, minkä jälkeen seuraa raivokas karjaisu Mitäkö/Pitääkö Annelilta, juoksu jonnekin, lento takaisin maahan koskematta ja raaka tappo? Juoksun aikana jo Jukka alkaa huutaa taas tuskasta omin päin. Tämäkö vaikuttaa totuudenmukaiselta versiolta siitä, mitä tapahtui? Vastaavanlaisia omituisuuksia on kymmenittäin.

Jukasta en kyllä paljonkaan tiedä. Muistaakseni etp:ssä ei kuulusteluissa saatu kuin melko ylimalkaisia kuvauksia hänen historiastaan. Tarkasti en muista, ehkä joku muistaa.

[taavetti]

Nii, tiiä vaikka ois karjalalaisia Ai ettei viidessä sekunnissa kerkeä näköyhteyteen? Matka puhelimesta takkahuoneen ovelle oli kuutisen metriä, eikä ihan oviaukolle tarvitse edes mennä näköyhteyden saadakseen.
Juttelu on epäloogista ainakin siinä suhteessa, että Lahti pyytelee vähä voit auttaakii ja toteaa kylhä nous itseään mäiskivän huppumiehen alta.

[Valhalla]

No jos perusteluna on, ettei Jukankaan askelääniä kuulunut, niin siksihän juuri on varmistettu, että seuraako Annelin juoksuääniä hänen mainitsema huppumies ja toiset askeläänet. Vieläpä kahdesti. Ei seurannut. Sitten mietitään mikä syy Annelilla oli keksiä moinen takaa-ajo.

[turumurre]

Kansalaiset! Muistetaan nyt yksi asia tästä puhelimesta poistumisessa;

Annelihan aloittaa lauseensa: "Mä, mä ..." ajassa 1:43 (2:45:04) ja poistui puhelimesta, kun oli aloittamansa lauseen sanonut ensin lähes loppuun, ajassa 2:45:07 (1:46).

Kai te nyt virallista etp-aikajanaa uskotte (etp-kuva alinna). Ja selväähän on se, ettei hän voi olla 2s päästä tästä keskustelemassa Jukan kanssa (1:48 "No, vähä....")



[/quote]

[alpo holisti]

No, jos mä olisin pulassa ja kuulisin jonkun tojottavan puhelimessa, niin saattaisin pyytäää apua useammankin kerran ilman näköyhteyttäkin...ja niinhäm JL teki.

Siten tuo 2s saatta olla pidempikin. AA:han puhui kohdassa 1:51.
Kysymyksestä,"joko se lähti", ei voi päätellä" AA:n sijaintia.
Senhän voisi kysyä varoiksi eri huoneesta, ennenkuin astuu suden suuhun...

[MissHolmes]

Jos ollaan tarkkoja, tuossa Turre sinun liittämässä aikajanassa Anneli poistuu puhelimesta 2:45:03 eli häkepuhelun kohdassa 1:42.
Jukka toteaa 'vähän voit..' ajassa 1:48.

Eikö Anneli olisi ehtinyt 6 sekunnin aikana takkahuoneen ovelle muka?




(tuo väli 2:45:00-2:45:10 on 10 sec. pitkä väli. Seuraava väli on vain 5 sec. Ja edellinen 30 sec. Vaikka nuo välit ovatkin yhtä pitkiä viivassa, kannattaa paneutua siihen jakoon janan sisällä.)