MURHA.INFO

Ulvilan tapaukseen on liittynyt tosi paljon kummia käänteitä, joten entä jos tähän sakeaan soppaan tipahtaisi vielä yksi uusi erikoinen palanen, ja nyt siis vielä vain ja ainoastaan oletetaan - - -

Oletetaan, että poliisi/ syyttäjä/ tuomioistuin saa tietää jälkikäteen (jossain tilanteessa jostain syystä), että Ulvilan tapauksessa poliisin/ syyttäjän käyttämä jo(t)ku(t) lasten kertomuksia arvioinu/(ee)t asiantuntija(t) katsotaan uusien esille tulleiden seikkojen valossa epärehellise/(i)ksi ja näin ollen kelpaamattoma/(i)ksi todistamaan asiantuntija/(i)na ja asiantuntijalausunnon antaja/(i)na, niin mitähän tämmöisestä uudesta tilanteesta seuraisi, ja miten tilanteesta pitäisi tiedottaa Ulvilan tapauksen asianosaisia, ja ennen kaikkea, millä taholla olisi uuden yllättävän tilanteen selvittelyn kokonaisvastuu.

Niinpä niin. Luin Kuolemannaakan kirjan kokonaan, ja niinhän siinä kävi kuten epäilinkin, minfolaistunut mieleni alkoi yhdistelemään erilaisia tiedossani olevia asiaan liittyviä ja asiaa läheltä liippaavia seikkoja - ja sitten aloin minfoilemaan erilaisilla skenaarioilla.


Ja tässä oletuksena olevaan tuumailuuni vaikuttaneita tietoja Kuolemannaakan kirjasta, 2. painos:

- 6.9.2011: Satakunnan Kansa haastattelee Jarmo Valkamaa lapsien uusien juttujen pohjalta. ”Me syyttäjätkin olemme ihan vakavasti pohtineet veljen ilmiannon yhteydessä, että onko tässä ehkä menossa lapsikaappaus. Siksi annamme suuren painoarvon psykologien tarkoille arvioille kuin sillekin, olisivatko lasten kertomukset manipuloituja, lapsille kerrottuja satuja, Jarmo Valkama toteaa.”

- 19.12.2011: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö antaa lausunnon Alexander Auerin kertomuksista: ”oleellisilta osilta luotettavia”. Lausunnon antajat ovat kolme poliisiopiston haastattelukurssin käynyttä rivipsykologia, joista yksi on Alexanderin entinen terapeutti. Yksikään ei pidä kertomuksia keksittyinä, vaikka joihinkin ovat saattaneet tiedotusvälineistä luetut tiedot vaikuttaa ja aiheuttaa valemuistoja. Psykologian tohtori Julia Korkman arvostelee myöhemmin oikeudessa lausunnossa käytettyjä menetelmiä voimakkaasti ja pitää pojan kertomuksia epäuskottavina. Lasten haastatteluihin tutustuneet psykologian professori Pekka Santtila ja psykologian tohtori Katarina Finnilä antavat myöhemmin lausunnon, jossa pitävät niiden sisältöä johdattelun tuloksena. Turun yliopiston ylilääkärin, lastenpsykiatrian professori Jorma Pihan mukaan pojan kertomus vaikutti ”spontaanilta, aidolta ja se sisältää yksityiskohtia”, eikä hän havainnut johdattelua. Hän arveli oikeudessa, etteivät lapset ole aikaisemmin puhuneet asiasta, koska heidän olosuhteensa sijaisperheessä olivat hyvät. Hän oli nähnyt pojan videoidun kertomuksen kerran. Hieman epäilen, ettei ollut nähnyt kaikkia haastatteluja.

- 8.2.2012: Syyttäjä Jouko Saario ilmoittaa vetäytyvänsä Auerin hyväksikäyttöjutusta.”Mediassa levinneen kohun vuoksi teimme esimieheni kanssa ratkaisun, että minun on parempi vetäytyä jutusta. Itse en koe olleeni esteellinen, mutta tilanne on nyt tämä”, Saario toteaa Iltalehdelle. Tapauksen uudeksi syyttäjäksi nimitetään Bodom-syyttäjänä tunnetuksi tullut, kultainen iso risti kaulassa esiintyvä kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto, jota avustaa toisena syyttäjänä Paula Pajula. Saario oli luvannut puolustukselle mahdollisuuden saada lapsista uudet lausunnot toisilta asiantuntijoilta. Syyttäjien vaihtuessa puolustuksen pyyntö uusista lausunnoista evätään. Nina Bergin mukaan Saario syrjäytettiin juuri tämän vuoksi. Saarion esimies on Länsi-Suomen syyttäjänviraston päällikkö Kalle Kyhä, entinen Porin kihlakunnansyyttäjä, josta Joutsenlahti teki aikoinaan 2007 valituksen. Jarmo Valkaman ja Kalle Kulmalan lisäksi myös Kalle Kyhä kuuluu porilaiseen vapaamuurariloosiin. Kyhä ja Kulmala vaikuttavat Paanu-loosissa, Valkaman kuuluessa Satakunta-loosiin.

- 13.12.2017: XX todistaa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä asiantuntijatodistajana Auerin Perhekerho-nettisivuston arvosta ja oikeudenkäyntien ja vankeuden sekä maineenmenetyksen takia menetetystä kasvupotentiaalista. Oikeus hylkää sinänsä pätevän lausunnon kokonaan viikkoa aikaisemmin langettamansa tuomion takia: XX katsotaan epärehelliseksi ja näin ollen kelpaamattomaksi todistamaan asiantuntijana, vaikka hänen tuomionsa ei Aueriin tai todistajan asiantuntemukseen millään tavalla liitykään. Auerin korvausvaatimuksilta menee pohja. Manner saa asiasta myöhemmin varoituksen Asianajajaliiton valvontalautakunnalta. Hän puolustautuu, että oli alun perin nimennyt henkilön todistajaksi, mutta tämän asema muuttui käräjäoikeuden omasta aloitteesta oikeusprosessin aikana asiantuntijaksi. Siis saman instanssin, joka oli tuomion viikko sitten antanutkin. Manner kertoi, ettei ymmärtänyt ottaa oma-aloitteisesti esiin kysymystä asiantuntijan kelpoisuusehdoista. Käräjäoikeus taas asian tiesi aivan varmasti, mutta antoi Mannerin ajaa miinaan voidakseen hylätä jutun.

- 12.2.2018: Toimittaja Niskasaaren juttua käsitellyt Helsingin hovioikeus määrää journalistin saavan luettavakseen keskeisen osan Varsinais-Suomen käräjäoikeuden vuoden 2012 seksuaalirikostuomiosta. Journalistia syytettiin törkeästä kunnianloukkauksesta, koska hän teki Hymy-lehteen jutun Auerin seksuaalirikostuomiosta ja sen sisällöstä. Syyttäjän mukaan jutussa oli väärää tietoa siitä, miten lasten kertomuksia arvioitiin. Syyttäjä ja aiemmin Helsingin käräjäoikeus kieltäytyivät luovuttamasta journalistille Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 29.6.2012 antamaa tuomiota nro 3748, vaikka syyttäjä oli vedonnut kyseisen tuomion yksittäisiin kohtiin kunnianloukkausoikeudenkäynnissä ja se sisältyi esitutkinnan lisätutkintapöytäkirjaan. Nyt hovioikeus totesi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaativan kyseisen asiakirjan luovuttamista, kuitenkin siten ettei yksityisyyden suoja liikaa vaarannu. Seksuaalirikosasian käräjätuomiossa on noin 130 sivua ja tuomio luovutettiin journalistille siltä osin kuin siinä on kysymys lasten kertomusten arvioinnista, siis 40 sivua.

- 3.7.2018: Toimittaja Mikko Niskasaaren kunnianloukkaussyyte hylätään hovioikeudessa. Häntä syytettiin törkeästä kunnianloukkauksesta (perusmuotoisen kunnianloukkauksen syyteoikeus oli vanhentunut), koska syyttäjän mukaan Niskasaari esitti väärää tietoa Auerin seksuaalirikostuomion sisällöstä ja muutenkin halvensi väitettyjä uhreja. Käräjillä Niskasaari tuomittiin täysin salaisessa oikeudenkäynnissä, mutta hovioikeuden päätös on osittain julkinen. Hovioikeus toteaa selvästi, että Niskasaaren artikkelin leipäteksti ei sisällä mitään nimenomaisesti totuudenvastaista väitettä siitä, miten käräjäoikeus olisi arvioinut lasten kertomuksia lsh-asiassa. Hovioikeus olisi tuominnut Niskasaaren perusmuotoisesta kunnianloukkauksesta, koska lapset olivat tunnistettavissa artikkelista ja heitä koskevia yksityiskohtaisia tietoja oli esitetty loukkaavalla tavalla laajalevikkisessä lehdessä, mutta syyteoikeus oli tältä osin vanhentunut. Niskasaari avaa juttua samana päivänä blogissaan.

.

Kuolemannaakka kirjoitti: Ke Elo 04, 2021 4:49 pm

Hermione kirjoitti: Ke Elo 04, 2021 4:44 pm Olen saanut sen käsityksen, että veli vaimoineen kuului samaan herätysliikkeeseen kuin Joki-Erkkilät, olenko erehtynyt?

Tätä olen yrittänyt selvittää, mutta en ole saanut asiasta varmaa tietoa. Jos kuuluisi, niin se selittäisi kyllä erittäin paljon.

Annelin luulisi asian tietävän, mutta ei ole siitä missään mielestäni kirjoittanut.


Joku Arin firman nimi tms oli joku uskovaisten pyhimys..., nyt en kuollakseni muista mikä se oli.
Se on mulla "jossain" ylhäällä kyllä.

Löytyi tuo Arin venerakennusfirma:

"Tekikö se Ari Auer konkurssin Elpis Oy:ssä 2007 kesäkuussa Pansiontie 55:ssä? Nimellä Elpis on mielenkiintoinen mytologinen merkitys.
Virallinen nimi: Elpis Oy Ltd konkurssipesäYTJ
Y-tunnus: 21233241YTJ
Toimiala: Laivojen ja veneiden korjaus ja huolto (TOL: 33150) YTJ
Yrityksen tila: aktiivinenYTJ
Yrityksen kotipaikka: TURKUYTJ
Yhtiömuoto: KonkurssipesäYTJ
Yrityksen kieli: suomiYTJ

Pyhät marttyyrit Elpis, Pistis ja Agape sekä heidän äitinsä Sofia. 100-luvulla elänyttä Sofiaa ja hänen tyttäriään painostettiin kiduttamalla epäjumalanpalvelukseen, mutta kun he eivät suostuneet, lapset surmattiin ensin. Sofia kuoli pian lastensa jälkeen. Lasten nimet merkitsevät uskoa, toivoa ja rakkautta ‒ Sofia puolestaan viisautta. Sana marttyyri merkitsee todistajaa."

Eli Ari Auerin firma oli nimetty kristillisen marttyyrin mukaan ja nimi tarkoittaa "uskoa". Firma näyttäisi menneen konkurssiin ja jonkun kirjoittajan mukaan kesäkuussa 2007. Hmm..
Tästä en tiedä vielä tarkemmin. Itse muistin, että oli myynyt firmansa, mutta konkurssipesä tuossa mainitaan.


Samassa osoitteessa on nyt Eeden-rakennus Oy =) Mikäs se Eden taas Raamatussa olikaan?
Eeden Rakennus Oy
Osoite:PANSIONTIE 55 C/O ELPIS OY Postinro/Paikka:20240 Turku

Elpis Oy Ltd, Ari Auer
Pansiontie 55, 20240 TURKU



Sanoisin, että vakaumus kyllä haiskahtaa.

Seuraavassa on lyhyt lainaus Annelille sairaalassa 2.12.2006 iltapäivällä tehdystä haastattelusta:

Joutsenlahti: "Elikkä monta lasta oli hereillä?"

Anneli: "Öö ... mä en tiedä, oliks nää pienemmät siin vaihees. Myöhemmin toi Allu
ku kävi täällä, ni se sanoi, et hän oli tai tuli siit puhe, et mitä mä huusi siin,
mä kävi sit myöhemmin sille rosvolIe - tälle - mikä murhamies hän sitte oli,
ni jotai huutamassa.
Mitä mä en oikei muista, mitä mä huusi, jotai lopeta tai tämmöstä, mut Allu
muisti, et mä olisi huutanu, et tappaja tappaja tai tämmöst. Mut Allu ehkä
muistaa sen, ko mä huusi et tääl on joku tappaja menkää ulos, et siin ..."

Voiko poika muistaa tässä äidin sanomaksi jotain, mitä hän on mahdollisesti unenpöpperössä itse huutanut? Muistaakseni poika säikähti jossain vaiheessa takapihalla olleita poliiseja luullen heitä murhamiehiksi. Paljonko kello lienee tuossa vaiheessa ollut? Joka tapauksessa Annelin vastauksesta käy ilmi, kuinka vaikeaa on muistaa omia sanavalintojaan tilanteessa, jossa tapahtuu jotain nopeaan tahtiin ja jossa pelkäät kuollaksesi ympärilläsi tapahtuvaa.

On hämmästyttävää että jos A.A:n tai vanhimman lapsen kertomuksia kyseenalaistaa, on heti kyse vainoamisesta josta seuraa uhkailua ja jota vaaditaan jopa pyytämään anteeksi.

Mutta lasten kertomusten kimppuun voi näköjään hyökätä niin tässä jutussa kuin seri-jutussakin niin paljon kuin haluaa. Annelistien mielestä se on kai sitten vain "rikostutkimusta".

Olen aikaisemminkin todennut että olisi syytä jättää kovia kokeneet ja varmasti elinikäisten traumojen kanssa elävät lapset rauhaan. Mutta näköjään Annelisteille on kaikki sallittu heidän pyrkiessä pakkomielteen omaisesti omiin tavoitteisiinsa. Säälimättömyyttä ja kaksinaismoraalia ei puutu.

Joosua kirjoitti: To Elo 26, 2021 9:26 am On hämmästyttävää että jos A.A:n tai vanhimman lapsen kertomuksia kyseenalaistaa, on heti kyse vainoamisesta josta seuraa uhkailua ja jota vaaditaan jopa pyytämään anteeksi.

Mutta lasten kertomusten kimppuun voi näköjään hyökätä niin tässä jutussa kuin seri-jutussakin niin paljon kuin haluaa. Annelistien mielestä se on kai sitten vain "rikostutkimusta".

Olen aikaisemminkin todennut että olisi syytä jättää kovia kokeneet ja varmasti elinikäisten traumojen kanssa elävät lapset rauhaan. Mutta näköjään Annelisteille on kaikki sallittu heidän pyrkiessä pakkomielteen omaisesti omiin tavoitteisiinsa. Säälimättömyyttä ja kaksinaismoraalia ei puutu.

Muista kuitenkin, ettei ole mitään yhtenäisiä "lasten kertomuksia", vaan 2009 poika puhui ihan toista kuin 2011. Se 2009 vuoden kertomus täsmää ainakin teknisen tutkimuksen tuloksiin sekä arkijärkeen. Poika oli kuullut sen mitä kahden seinän takaa sängystä peiton alla voi kuulla, eli melkoisen vähän.

Poika itse kertoi poliisien tultua ja tultuaan huoneestaan pelästyneensä ulkona kulkenutta poliisia ja huutaneensa, että tuolla on murhaaja. Moni kuuli tuon ihan livenä. No, miten tämäkin nyt soveltuu sitten siihen, että hän on juuri kuullut äitinsä ja siskonsa tappaneen pitkien suunnitelmien ja lavastusten jälkeen isän, mitä hän yksityiskohtaisesti kuvaili poliisille vuonna 2011, jokaisen kolahduksen tarkkuudella?

Kyllä lastenkin jutuista sen saa sanoa, jos ne eivät pidä paikkaansa. Lapsi on lapsi, eikä häneltä voi ihan ihmeitä odottaa, mutta toki pitää erottaa valehtelu ja omat havainnot. Lasten jutuissa on pääosin kyse ihan tietoisesta valehtelusta, vaikka tottakai tilanne on ollut kamala ja aikuisten yllytys on johtanut siihen, että varmaan pienimmät ovat lopulta olleet ihan tosissaan, ja ehkä poikakin jo alkanut kuvitella asioiden tapahtuneen oikeasti. Mutta kyllä hän silti tietää, etteivät tapahtuneet, en usko niin hyvään aivopesuun sentään. Hän ei kuitenkaan saa asiasta koskaan mitään seuraamuksia, koska on ollut alaikäinen tuolloin, ja hän voi siksi totuudenkin kertoa pelkäämättä, jonain päivänä.

On täysin ymmärrettävää, etteivät kolme nuorinta lasta ole uskaltaneet paljon kokemuksistaan kertoa murhan jälkeen eikä heille sitten niitä mahdollisuuksiakaan niin paljon järjestynyt, kun äitinsä totesi terapiasta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Niin varmaan hänelle itselleen olikin. Vaivalloistakin oli vaikka jopa kyyditykset luvattiin järjestää.

Se on myös erinomaisen ymmärrettävää, että olosuhteiden vakiinnuttua ja luottamuussuhteen tultua vahvaksi sijoitusvanhempiin uskalsivat lapset enemmän puhua. Varsinkin kun pelkäsivät joutuvansa takaisin keskelle painajaista. Eikö ole ihan yleisesti tiedossa oleva keino, että lapsille puhutaan pedofiilien ja väkivaltaisten vanhempien toimesta höpäjä ja on rekvisiittaa, joka on ns.”uskomatonta”. Siten saadaan aikaan tuo ilmiö: ”se nyt puhuu niin höpöjä, että pakko olla mielikuvituksen tuotetta”. Ja paljonhan lapsilla onkin mielikuvituksen tuotetta. Ihan normaalioloissakin elävillä. Sen sijaan ei ole mahdollista, että kolme lapsista olisivat kyenneet kertomaan erillisissä kuulemisissa niin yhtäpitäviä kertomuksia hyväksikäytöistä ja pahoinpitelyistä, jotka kävivät yhteen fyysisten todisteiden kanssa ja pysymään niissä. Siksihän se kova tuomio tulikin vaikka odote oli (ja on kulttilaisilla edelleen) kova, että lapsilla pyyhittäisiin pöytää kun puhuisivat myös kaikkea hämärrytystä.
Aika paha pitää olla tilanteen, kun jo aikuisiksi tulleetkaan eivät halua olla missään tekemisissä äidin ja isosiskon kanssa.
Monasti pahastikin kohdellut haluavat luoda ihmissuhteen aikuisena, kun uskovat jo olevansa turvassa. Nythän näin ei ole.

Bou kirjoitti: To Elo 26, 2021 1:23 pm On täysin ymmärrettävää, etteivät kolme nuorinta lasta ole uskaltaneet paljon kokemuksistaan kertoa murhan jälkeen eikä heille sitten niitä mahdollisuuksiakaan niin paljon järjestynyt, kun äitinsä totesi terapiasta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Niin varmaan hänelle itselleen olikin. Vaivalloistakin oli vaikka jopa kyyditykset luvattiin järjestää.
.
.
.

Aika paha pitää olla tilanteen, kun jo aikuisiksi tulleetkaan eivät halua olla missään tekemisissä äidin ja isosiskon kanssa.
Monasti pahastikin kohdellut haluavat luoda ihmissuhteen aikuisena, kun uskovat jo olevansa turvassa. Nythän näin ei ole.

Onko Boulla tilanteesta jotain sellaista tietoa, mikä ei ole julkista?

Psykologin mukaan on tyypillistä että lapsilla menee pitkään heidän päästessään pois väkivaltaisesta ympäristöstä ennen kuin he kykenevät puhumaan. Nuoremmat lapset ovat siis toimineet täysikän loogisesti pelätessään aikanaan ja kuka ties vieläkin.

Vanhimman lapset tarinat eivät taas voi pitää paikkaansa eivätkä sovi aikajanaan ja ovat muuttuneet monta kertaa ja välillä isää käytiin katsomassa eri määrä kertoja ja välillä huppis tuli pesuhuoneestakin, mikä ei ollut mahdollista. Syyttäjä Kulmalan mukaan lapsi oli täysin Anneli Auerin manipuloima joten tarinoiden uskottavuus ei ole korkea.

"Menikö se lavastus poliisille läpi, Auerin veli todisti käräjillä lapsen kysyneen äidiltään.

Auer oli veljen mukaan kiusaantunut"

MikaK kirjoitti: To Elo 26, 2021 10:12 pm Psykologin mukaan on tyypillistä että lapsilla menee pitkään heidän päästessään pois väkivaltaisesta ympäristöstä ennen kuin he kykenevät puhumaan.
(...)

Pyydän tarkennusta, riittää kun käytät henkilöstä ensimmäiset kirjaimet etu- ja sukunimestä.

Eli, sanot "psykologin mukaan on tyypillistä", niin kuka psykologi sanoo ja missä tähän keissiin liittyvässä tilanteessa, ja vielä, mistä lähteestä tietosi on, ja jos ei omasta päästäsi keksitty, niin kopioithan tähän mahdollisesta julkisesta asiakirjasta tuon tietosi kohdan ja mukaan vielä mahdollinen nettilinkki, jotta pääsen tarkistamaan itsekin sen, mitä heitossasi on oikeasti sanottu ja mitä ei. (En nostanut tähän esille koko kommenttiasi, se kun näkyy edellä.)

Jos tuo kommenttisi ei ole palturia ja löydät asiantuntijallesi nimen ja tilanteen jossa mainitsemasi seikat on sanottu, niin, joko yleisellä tasolla tai tarkemmin, kommentoin väitettäsi vastapallolla, joka on tietoa.

ässähai kirjoitti: Pe Elo 27, 2021 3:18 pm

MikaK kirjoitti: To Elo 26, 2021 10:12 pm Psykologin mukaan on tyypillistä että lapsilla menee pitkään heidän päästessään pois väkivaltaisesta ympäristöstä ennen kuin he kykenevät puhumaan.
(...)

Pyydän tarkennusta, riittää kun käytät henkilöstä ensimmäiset kirjaimet etu- ja sukunimestä.

Eli, sanot "psykologin mukaan on tyypillistä", niin kuka psykologi sanoo ja missä tähän keissiin liittyvässä tilanteessa, ja vielä, mistä lähteestä tietosi on, ja jos ei omasta päästäsi keksitty, niin kopioithan tähän mahdollisesta julkisesta asiakirjasta tuon tietosi kohdan ja mukaan vielä mahdollinen nettilinkki, jotta pääsen tarkistamaan itsekin sen, mitä heitossasi on oikeasti sanottu ja mitä ei. (En nostanut tähän esille koko kommenttiasi, se kun näkyy edellä.)

Jos tuo kommenttisi ei ole palturia ja löydät asiantuntijallesi nimen ja tilanteen jossa mainitsemasi seikat on sanottu, niin, joko yleisellä tasolla tai tarkemmin, kommentoin väitettäsi vastapallolla, joka on tietoa.

"Toimittaja on haastatellut puhelimitse myös syyttäjä Kalle Kulmalaa, joka sanoo uskovansa lasten kertomuksiin.

– Minulle psykologit ovat kertoneet, että lapset puhuvat usein traumaattisista kokemuksistaan vasta silloin, kun aikaa on kulunut ja he ovat päässeet pois väkivaltaisesta ympäristöstä, Kulmala kommentoi lehdelle."

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016062721798458

Mitä mä just näin ja luin.

Pahoittelen Ässähai, mutta tuon parempaa lähdettä et taida tulla saamaan kuin mitä yllä olevassa kommentissa on. Vain linkkejä iltapäivälehtien juttuihin. Syyttäjä sanoo sitä ja väittää tätä ja syyttäjän sanomiset niellään suomuineen päivineen.

Jopa hovioikeuden tuomio on liian pitkä ja monimutkainen kokonaisuus tulkittavaksi, paitsi toki syyttäjän väittämät on niitä tosia asioita. Itse tuomareiden päätelmät näytöstä sivuutetaan mielellään kokonaan

^
^^

Noniin ja niinpä niin, mutta minkäs teet, ihminen on mitä on ja enimmäkseen ihan tavallinen kulkija vaan, ja sitten kun syyttäjä K.K.:kin, auktoriteetti ja asiantuntija alallaan, on tuolla lailla kommentoinut medialle tämän tapauksen lasten kertomuksia vielä Vaasan hovioikeuden ratkaisun jälkeenkin. "Minulle psykologit ovat kertoneet, että lapset puhuvat usein traumaattisista kokemuksistaan vasta silloin, kun aikaa on kulunut ja he ovat päässeet pois väkivaltaisesta ympäristöstä, Kulmala kommentoi lehdelle."

Tuon kommentin syyttäjä K.K. on antanut vuonna 2016.

Nyt olisi kiva tietää, että kuinkahan on tavat nykyään.

Vieläkö syyttäjien ammattikuntaan kuuluvien käytännöissä elää tuollainen erikoinen tapa (onko se maantapa?), että syyttäjät piilottavat oman vastuunsa menemällä mediakommenteissaan nimettömien psykologien taakse ja höpöttävät nimettömien psykologien nimissä asioista, joista eivät itse ymmärrä höykäsen pöläystä?!

Erikoinen tapaus tämä Ulvilan tapaus on, kyllä kertakaikkiaan näin on. Ja nyt se pikkuhiljaa meikäläisellekin paljastuu että erikoisia piirteitä on suomalaisessa oikeusvaltiossakin.

Semmosta ollut meno Tähtisentiellä. Tuo nainen pystyy näköjään mihin vaan. Eivät pelkät tuomitut seksuaalirikokset ja lastensa hyväksikäytöt vieraan miehen kanssa riitä.

"Auer sanoo Avussa, että lasten mukaan kotona kidutettiin ja tapettiin kissoja sekä lemmikkikaupasta ostettuja hiiriä ja undulaatteja."

"-Meillä ei käyty käsikähmää. Tottahan olen normaalit tukkapöllyt antanut ja poskille läpsinyt, mutta mikään muu ei ole totta. Nuorempi tyttäreni on esimerkiksi kertonut poliisille minun letittäneen hänen hiuksiaan ja retuuttaneen häntä sen jälkeen ilmassa juuri solmituista leteistä kiinni pitäen, sanoo Auer."

Taas on tätä syyttäjän ja hänen konsultoimien psykologien pöyristynyttä päivittelyä. Kyllähän se on ihan yleisesti tiedossa, että kaltoinkohdellut lapset hyväksyvät usein mitä karmeamman kohtalonsa vielä kotona tai pahantekijön luona asuessaan. Asioista pysyttäessa välttelevät, eivät kerro muistavansa ja voivat vaikka maata lattialla apaattisena peloissaan, niin kuin pojan on kirjoitettu aikaisissa kuulemisissa tehneen.
Sitten kun omat jalat jo kantavat (jos ikinä kantavat eikä tragedia ole päättynyt esim itsemurhaan), pyrkivät hakemaan apua ja puhuvat kokemuksistaan. Viime aikoina näitä ulostuloja on ollut paljonkin lestadiolaisten tai muiden uskonnollisen hyväksikäytön uhreja, jotka aikuisena ovat irtautuneet lahkoista ja työstäneet tuskallisia kokemuksiaan.