^Esimerkiksi Mikko Niskasaari on selittänyt täysin tuulesta temmatun jutun päätymisen oikeuteen asti mahdollisesti sillä, että olisi ollut kenties liian noloa KRP:lle, jos syyttäjä ei olisi nostanut syytettä mm. tutkinnanjohtaja Haapalan iltapäivälehdistölle hehkuttaman "Uudet todisteet osoittavat Gustafssonin syyllisyyden" -hölynpölyn jälkeen.
KRP:n oli pakko tietää verijälkitutkimuksen valmistuttua, että sen tulokset tukivat enemmän Gustafssonin syyttömyyttä kuin syyllisyyttä.
Niskasaaren blogista lainattua:
"Kihlakunnansyyttäjät Tom Ifström ja Heli Haapalehto nostivat vuonna 2005 syytteen kolmoismurhasta Bodom-jutussa, vaikka esitutkinnan näyttö osoitti, ettei syytetty voinut olla syyllinen. Ainakin syyttäjien sepittämä tarina tapahtumain kulusta 45 vuotta aikaisemmin Bodom-järven rannalla oli mahdoton. Sen osoitti tekninen tutkinta, ennen kaikkea DNA-tutkinta. Syytettä ei nostettu näytön perusteella, vaan vastoin näyttöä.
Koska toisen ihmisen ajatuksia ei voi lukea, emme tiedä toimivatko syyttäjät tahallaan vastoin virkavelvollisuuksiaan pelastaakseen KRP:n maineen, vai olivatko he aidosti lumoutuneet jutun tutkinnanjohtajana toimineen ylikomisario Tero Haapalan tarinoista. Haapala on hyvä esiintyjä, jolla oli voimakas sisäinen näkemys Bodomin verilöylystä henkiin jääneen syyllisyydestä. Juuri muuta kuin luja usko ei Haapalalla sitten ollutkaan.
Oikeudenkäynnin loppusuoralla, kun syyttäjien kaikilta virityksiltä oli pudonnut pohja, tuotiin viimeisenä valttina todistajaksi jutun päätutkija, rikosylikonstaapeli Markku Tuominen. Hän väitti syytetyn tunnustaneen kolmoismurhan. Tosin kuulustelujen ulkopuolella, tosin kahden kesken, siis ilman mitään näyttöä. Esitutkintapöytäkirjassa ei tällaista tunnustusta ole. Tuominen kuulusteli syytettyä lukemattomat kerrat, mutta ei koskaan ottanut esille väittämäänsä tunnustusta. Hän kysyi kaksi kuukautta vangittuna olleelta epäillyltä kaikkiaan 37 kertaa, millä tavalla nuoret tyhjensivät mukana olleita viinapulloja, pullonsuusta juomalla vai kuppiin kaatamalla, mutta ei kertaakaan tunnustuksesta, jonka epäilty olisi esittänyt pidätyksensä neljäntenä päivänä. Kuulostaako uskottavalta?
Tuominen muotoili tarinansa sikäli taitavasti, että häntä on vaikea pistää vastuuseen väärästä valasta. Kukapa voisi todistaa, ettei epäilty ollut kahden kesken sanonut, kuten Tuominen väitti. On kuitenkin syytä epäillä Markku Tuomisen liittyneen siihen sankkaan joukkoon poliiseja, jotka todistajina valehtelemalla yrittävät saada syytetyn tuomituksi. Olipa tämä syyllinen tai ei."
Espoon käräjäoikeuden kanta Tuomisen todistukseen ilmenee tuomiolauselmassa:
"Todistajana kuultu asian tutkija Markku Tuominen on kertonut, että Gustafsson olisi tultuaan vangituksi ja selliosastolle mennessään sanonut "Tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli", minkä Tuominen on käräjäoikeudessa ilmoittanut käsittävänsä surmatekojen tunnustukseksi.
Gustafsson on ilmoittanut, ettei hän muista sanoneensa Tuomisen väittämin tavoin, ja että jos näin on tapahtunut, kysymys on voinut olla huulenheitosta. Mitään merkintää tutkinta-asiakirjoihin ei Tuominen ole tilanteesta tehnyt, eikä hän ollut palannut myöhemmissä kuulusteluissa tähän tapahtumaan, ja Gustafssonin puolustaja on ilmoittanut, ettei hän ollut kuullut Tuomisen kertomasta Gustafssonin lausumasta kuin vasta käräjäoikeuden istunnossa Tuomista kuultaessa. Missään vangitsemisen jälkeisissä kuulusteluissa, joissa kaikissa puolustaja oli ollut läsnä, ei tällaista asiaa ollut kertaakaan käsitelty.
Huomioon ottaen rikostutkinnassa käytetyt huomattavat voimavarat ei ole uskottavaa, että Gustafssonin tunnustamiseksi katsottavaa tai siihen edes viittaavaa lausumaa ei lainkaan merkittäisi mihinkään tutkinta-asiakirjoihin, ja että lausuman sisältöä ei jälkeenpäin kuulustelulla pyrittäisi varmistamaan. Tuomisen kertoman lausuman tarkka sisältö ja asiayhteys jää näin luotettavasti selvittämättä.
Se, että väitetty lausuma ei ole johtanut mihinkään toimenpiteisiin osoittaa, että vaikka Gustafsson olisikin lausuman sanonut, se ei ole ollut mikään todellinen kannanotto syyllisyyteen ja että Tuominenkin on tuolloin asian näin käsittänyt."
Käräjäoikeus kertoi siis yksiselitteisesti Tuomisen todistaneen asiassa vasten omaa todellista käsitystään.
Markku Tuomisen syyllistymistä törkeän perättömän lausuman antamiseen tuomioistuimessa tukee myös Hannes Markkulan paljastus vuosia oikeudenkäynnin jälkeen:
"Tuominen sanoi minulle hiljattain, että hän piti lausumaa huulenheittona, eikä sen vuoksi painottanut asiaa esimiehilleen".
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/toi ... sa/4961110