Ensimmäinen postaus just rekattuani
Lähetetty: Ti Joulu 11, 2007 12:04 am
Olipahan uskomaton kokemus lukea melkein koko edellinen topic läpi. Tarkoitan siis tota alkuperäistä Jokela-topicia. Jollain tavalla on tarve käydä läpi tapaus, koska olen ollut lähestulkoon kuukauden humalassa ja vielä neljäntenä päivänä krapula on uskomaton. Sinänsä tämä itselleni täysin vieraaseen maailmaan sukeltaminen on auttanut oman fyysisen pahan olon unohtamiseen.
Löysin tieni tälle forumille muistaakseni futisforum2.orgin jonkin kummallisen linkin kautta. Siitä tosin on jotain kolmisenkymmentä tuntia ja olen 3 tuntia nukkunut sen jälkeen, joten voin vähän väärinkin muistaa.
Täällä on kieltämättä mielenkiintoinen kirjo kirjoittajia. En tiedä, kannattaako kovasti ruveta kommentoimaan enää noita Jokelan tapahtumia, koska en pystynyt kertaraapaisulla lukemaan koko reilusti toistasataasivuista topiccia. Mua vähän hämmästyttää, että täällä tuntuu olevan opettajia, vanhempia, sosiaali- ja terveysalan ynnä muutakin varsin "täyspäistä" väkeä suuri enemmistö mukaan lukien nuoria opiskelijoita ja koululaisia.
Itseäni häiritsevät eniten näissä kahdessa topicissa esitetyt äärimmäistä yksilönvapautta, aseenkannon- ja käytönvapautta ja kaikenlaista muutakin puolivastuutonta vapautta kannattavat kommentit. Sitten toisessa lauseessa todetaan, että eihän yhteiskunta sitten kuitenkaan hoida omaa hommaansa. Olisiko niin, että nämä asiat saattavat olla hiukan ristiriidassa keskenään? Mikäli yhteiskunnan puuttumista ns. "yksilönvapauteen", vaikkapa psykopaattisen materiaalin julkaisemiseen verkossa, ei alkuunkaan suvaita niin ei sitten oikeastaan kannatta odottaa tai vaatia yhteiskunnalta yhtään mitään.
Yhteiskunta olemme me. Jos esim. demokratia ja poliittinen järjestelmä tuntuvat perseestä revityiltä niin miksi sitten odottaa yhteiskunnalta panostusta vaikkapa psykiatristen palvelujen kehittämiseen, jos kaikki muut mielipiteet vastustavat esim. verotuksen korotusta, joka on aivan väistämätöntä tulevaisuudessa.
Minusta vaikuttaa siltä, että nuoremmissa kirjoittajistta ilmenee juuri tietynlaista halukkuutta teoreettiseen saivarteluun ja halua valittaa omista ongelmistaan. Itse olen käynyt psykiatrisessa hoidossa, nauttinut kaikkia tässäkin topicissa mainittuja SSRI- ynnä muitakin masennuslääkkeitä ja ainakin minut helsinkiläinen akuutti psykiatrinen hoito keskivaikeassa masennustilassa nosti mut täysin lamaantuneesta tilasta. Siis joku masennuslääkevastaisuus tuntuu minusta uskomattomalta.
Osassa kirjoittajista huokuu vahva elämästä vieraantuminen ja tarve uppoutua tällaisiin jänniin juttuihin kuin tämä foorumi tai minkälaiseen virtuaalimaailmaan tahansa. Itse kun olen juuri täyttänyt 44 vuotta niin olen tehnyt omat johtopäätökseni ja lähtenyt mukaan poliittiseen toimintaan vaikuttaakseni siihen, että nykyisenkaltaisen yhteiskunnallisen kehityksen suuntaa voitaisiin edes hiukan hidastaa. Globaalin markkinatalouden aikana tuskin kukaan enää uskoo hyvinvointivaltion ylläpitämiseen; estäähän se esimerkiksi yksilönvapauden ja taloudellisen libertalismin toteutumista.
Mielenkiintoinen oli tuon Auvisen virtuaaliheilan Youtube-sivusto. Mä olen kai vieraantunut nörttien ja parikymppisten todellisuudesta mutta en oikein olisi uskonut törmäävääni ihmiseen, joka tosiaan kehuu olevansa libertaari?!? Transhumanisti?!? Libertaareihin olen törmännyt vain De Saden oikohan se nyt Justinessa. Tällainen moraalifilosofinen valinta on parikymppiseltä naiselta melkoisen erikoinen.
http://10kirjaa.yle.fi/node/3
Kun tällaista seuraa on löydettävissä webistä ympäri maailman niin eipä ole ihme, jos selkeästi depressiivisen elämästä vieraantuneen hepun ajattelu vinksahtaa näinkin pahasti.
VIeläkö tästä aiheesta joku jaksaa turista vai onko tämä puhkijaariteltu?
Sori pienet kirjoitusvirheet. Mulla on vaan näkö hiukan sumentunut valvottuani sunnuntain puolestapäivästä pikku tirsat välissä nykäisten ja kirjoitan ihan kymmensormijärjestelmän varassa näkemättä, mitä tekstissä on.
Kyllä tämä tästä tarkentuu, kunhan saa parit röökit nykäistyä ja puoli pannua kahvia kitusiin...
Löysin tieni tälle forumille muistaakseni futisforum2.orgin jonkin kummallisen linkin kautta. Siitä tosin on jotain kolmisenkymmentä tuntia ja olen 3 tuntia nukkunut sen jälkeen, joten voin vähän väärinkin muistaa.
Täällä on kieltämättä mielenkiintoinen kirjo kirjoittajia. En tiedä, kannattaako kovasti ruveta kommentoimaan enää noita Jokelan tapahtumia, koska en pystynyt kertaraapaisulla lukemaan koko reilusti toistasataasivuista topiccia. Mua vähän hämmästyttää, että täällä tuntuu olevan opettajia, vanhempia, sosiaali- ja terveysalan ynnä muutakin varsin "täyspäistä" väkeä suuri enemmistö mukaan lukien nuoria opiskelijoita ja koululaisia.
Itseäni häiritsevät eniten näissä kahdessa topicissa esitetyt äärimmäistä yksilönvapautta, aseenkannon- ja käytönvapautta ja kaikenlaista muutakin puolivastuutonta vapautta kannattavat kommentit. Sitten toisessa lauseessa todetaan, että eihän yhteiskunta sitten kuitenkaan hoida omaa hommaansa. Olisiko niin, että nämä asiat saattavat olla hiukan ristiriidassa keskenään? Mikäli yhteiskunnan puuttumista ns. "yksilönvapauteen", vaikkapa psykopaattisen materiaalin julkaisemiseen verkossa, ei alkuunkaan suvaita niin ei sitten oikeastaan kannatta odottaa tai vaatia yhteiskunnalta yhtään mitään.
Yhteiskunta olemme me. Jos esim. demokratia ja poliittinen järjestelmä tuntuvat perseestä revityiltä niin miksi sitten odottaa yhteiskunnalta panostusta vaikkapa psykiatristen palvelujen kehittämiseen, jos kaikki muut mielipiteet vastustavat esim. verotuksen korotusta, joka on aivan väistämätöntä tulevaisuudessa.
Minusta vaikuttaa siltä, että nuoremmissa kirjoittajistta ilmenee juuri tietynlaista halukkuutta teoreettiseen saivarteluun ja halua valittaa omista ongelmistaan. Itse olen käynyt psykiatrisessa hoidossa, nauttinut kaikkia tässäkin topicissa mainittuja SSRI- ynnä muitakin masennuslääkkeitä ja ainakin minut helsinkiläinen akuutti psykiatrinen hoito keskivaikeassa masennustilassa nosti mut täysin lamaantuneesta tilasta. Siis joku masennuslääkevastaisuus tuntuu minusta uskomattomalta.
Osassa kirjoittajista huokuu vahva elämästä vieraantuminen ja tarve uppoutua tällaisiin jänniin juttuihin kuin tämä foorumi tai minkälaiseen virtuaalimaailmaan tahansa. Itse kun olen juuri täyttänyt 44 vuotta niin olen tehnyt omat johtopäätökseni ja lähtenyt mukaan poliittiseen toimintaan vaikuttaakseni siihen, että nykyisenkaltaisen yhteiskunnallisen kehityksen suuntaa voitaisiin edes hiukan hidastaa. Globaalin markkinatalouden aikana tuskin kukaan enää uskoo hyvinvointivaltion ylläpitämiseen; estäähän se esimerkiksi yksilönvapauden ja taloudellisen libertalismin toteutumista.
Mielenkiintoinen oli tuon Auvisen virtuaaliheilan Youtube-sivusto. Mä olen kai vieraantunut nörttien ja parikymppisten todellisuudesta mutta en oikein olisi uskonut törmäävääni ihmiseen, joka tosiaan kehuu olevansa libertaari?!? Transhumanisti?!? Libertaareihin olen törmännyt vain De Saden oikohan se nyt Justinessa. Tällainen moraalifilosofinen valinta on parikymppiseltä naiselta melkoisen erikoinen.
http://10kirjaa.yle.fi/node/3
Kun tällaista seuraa on löydettävissä webistä ympäri maailman niin eipä ole ihme, jos selkeästi depressiivisen elämästä vieraantuneen hepun ajattelu vinksahtaa näinkin pahasti.
VIeläkö tästä aiheesta joku jaksaa turista vai onko tämä puhkijaariteltu?
Sori pienet kirjoitusvirheet. Mulla on vaan näkö hiukan sumentunut valvottuani sunnuntain puolestapäivästä pikku tirsat välissä nykäisten ja kirjoitan ihan kymmensormijärjestelmän varassa näkemättä, mitä tekstissä on.
Kyllä tämä tästä tarkentuu, kunhan saa parit röökit nykäistyä ja puoli pannua kahvia kitusiin...