MURHA.INFO

Tuskinpa se kuolleen näkeminen sinänsä on mikään järkyttävä asia minkään ikäiselle. Olen esimerkiksi ollut ruumiinsiunaustilaisuudessa, jossa lauma kakaroita ihan iloisesti juoksenteli avonaisen arkun ympärillä (vainajan kotitalon pihalla), ja olen itsekin nähnyt kuolleita sukulaisiani lapsena, eikä siinä ole mitään järkyttävää. On kuitenkin ihan eri asia löytää äkkiarvaamatta ja ilman minkäänlaista henkistä valmistautumista kuollut ihminen yllättävästä paikasta, kuin esim. hyvästellä nukkuvalta näyttävä tuttavansa arkkuun. Kyllä minäkin todennäköisesti pitäisin tuollaista vessalöytöä vähän järkyttävänä.

Nimenomaan, tuossahan se ero juuri tulikin. Toiseen voi jotenkin henkisesti valmistautua, toiseen ei. Itsekin ollut mukana noissa siunaustilauksissa, joita meilläpäin ulosveisuuksi kutsutaan ja niissä on arkku tosiaan auki. Ennemmin sen ruumiin haluaa käydä katsomassa, etenkin jos on läheinen, ettei jää vaivaamaan. Mutta eri asia tosiaan olisi, jos olisin esim. löytänyt oman mummoni kuolleena kuin se, että kävin häntä arkussa katsomassa.

Heipä hei ensiksi vain kaikille. Vasta rekisteröityneenä, palstaa toki vuosia jo lukeneena, uskaltanen debytoida tässä keskustelussa, kun se on muutenkin vähän jo ajautunut sivuraiteille. Kyseisestä tapauksesta en todellakaan tiedä, missä kunnossa ruumis oli ja miten se vessasta löytyi, tai minkä ikäinen löytäjä oli. Mutta osaltani voin kertoa millaista lapsena on löytää itsemurhan tehnyt ihminen. Kyllä se järkytti, vaikka mukana oli yksi aikuinenkin..
Olin tuolloin lapsiporukassa ulkona leikkimässä, syrjässä hiekkakuopilla laskettelemassa persmäkeä montun reunoja alas. Ikää oli kymmenisen vuotta, nuorin porukassa alle kouluikäinen. Mies oli päättänyt päivänsä kaasulla autoon, ja kellotti siellä jo sinisenä ja turpeana. Osa meistä ei onneksi ruumista edes nähnyt, mutta kyllä pienimmän osalta oli itkua ja parkua koko kotimatkan. Kyllä se asia järkytti meitä, mutta toki tuolloin ei tunnettu mitään kriisiapua tällaisissa tilanteissa, vaan asiaa puitiin samaisella kaveriporukoilla vielä useana iltana. Siitä puhuttiin ja puhuttiin ja asiaa liioiteltiin ja väritettiin ja siitä kerrottiin kavereille.
Ja kyllä siitä yli päästiin tällä omalla terapoinnilla, terveitä meistä kaikista kasvoi vaikka jouduttiin elämämme ensimmäinen kuollut ihminen tällaisissa olosuhteissa tapaamaan. Sellainen "trauma" tapauksesta minulle jäi, että aina kun jossain lenkkipolun varrella tai marjametsässä törmään pysäköityyn autoon, tulee aina tsekattua ihan ensimmäisenä pakoputki, ennen en saata matkaani jatkaa

Jaahas, meni sisu kaulaan joltain?
Hetken oli viesti uudelta käyttäjältä, jossa annettiin ymmärtää suonensisäisten huumeiden mukanaolo tässä tapauksessa.
Nyt viesti näyttää olevan poistettu.

Hmmmmm, aina siis pitäisi osata olla kärppänä paikalla? Mitäpä sitä poistamaan, sehän on jotain mitä ollaan epäilty alusta saakka.

Selittäisi paljon, niin löydön kuin järkyttävyydenkin.

Ehkä joku on jo vastannu siihen et vaikuttaako sininen valo pistämiseen (en jaksa käydä 3sivua paskalla puhelimella läpi):ei vaikuta. Jos ja kun tiedät paikan mihin lyödä ni sinne vaan niinku ennenkin, veri näyttää vaan neulassa tummemmalta ja iholla vihertävältä..

Itellä ainakaan suonet ei todellakaan näy niinku miehillä joten ihan tunnustelemalla ne suonet pitää ettiä niin kirkkaassa kun sinisessäkin valossa.. Mutta.. Kävin eilen tutkimassa asiaa ni mulla näkykin suonet paljon paremmin siinä sinisessä valossa joten siitä ois vaan hyötyä jos tarvis ettiä uus putki! En sit tiiä mikä niitten valojen tarkotus muka on..

On tuosta ollut tiedotusvälineissä juttua, että siniset valot eivät kai haittaa juuri mitenkään piikittämistä toisin kuin on tarkoitus. Nykyään sinisten valojen käyttämistä Suomessa onkin käsittääkseni vähennetty julkisissa käymälöissä.