Tara kirjoitti:
Vai melko selvä?
Nimenomaan
melko selvä, kun en kerta voi tietää 100% totuutta asiasta.
Anneli sanoi sen ihan selvästi: Minä olin sitten se joka teki isälle sen pahan.
Tytön oletat tuossa tilanteessa alkavan kuin kuulustella äitiään..?? Höpsis. Tyttö tiesi asian laidan, mutta nyt tuli tenkka påå.. katkera juttu, kaikki konseptit sekaisin. Kysyi ihmeissään, että miksi äidin se ikkunakin piti rikkoa. Sähän vaan tapoit iskän. Mutta sen ikkunanki rikoit, mutta miksi, täh.. tää on ihan outoa..
Näinhän tuon voi tulkita, jos ennakkoajatuksena on se, että kaksi syyllistä puhuu keskenään. Tai että tytär tietää äitinsä olevan syyllinen.
En minä sano, että se mahdotonta on.
Sanon vain, että todennäköisempää on toinen tulkinta.
'Anneli oli valmis' menemään vankilaan?? No jopas, oh-ho-- että tuosta vain... Miksi ihmeessä?
Tätä osaa tekstistäsi en ymmärrä ollenkaan. Jollain tapaa tässä yritetään tuo minun kommenttini (ja Anneli) laittaa naurunalaiseksi, mutta en ymmärrä miksi ja millä tavoin.
Jos rakkain on surmattu, niin on aivan uskomatonta, ettei kyyneleen kyyneltä, ei edes pidäteltyä ei koskaan, ei kertaakaan, ei missään. Anneli on kylmä kuin kala. Luonnehdinta jonka suuntaisen niin moni on tehnyt hänestä jo ennen surmaa kuten myös heti sen jälkeen, esim sairaalassa..(jääkylmä..tunteeton..) joka tilanteessa, sitä sanotaan 'rauhallisuudeksi'. Näin, mutta toiset sanovat sitä tunteettomuudeksi, kylmyydeksi..
Mistä sinä tiedät minkä verran Anneli itkee, kun muut eivät näe. Itselläni oli muiden nähden itkemisessä tauko iästä 8 ikään 22. Ei se tarkoita sitä ettenkö olisi tuolla välillä itkenyt.
Voihan sitä tietty ajatella, että Anneli ei ole ikinä itkenyt, jos on päättänyt, että hätäpuhelun aikana ei ole kyyneleen kyyneltä tullut ja että ambulanssissa todistajan mukaan tapahtunut itkuisuus oli myös näyteltyä.
Onko tällaisessa ennakkoasenteessa mitään mieltä, jos oikeasti haluaa tietää totuuden?
En ymmärrä yhtään, miksi voit noin helposti sanoa henkilöstä, jota et tunne ja josta tiedät asioita vain kotiagenttitouhujen myötä, että tämä olisi tunteeton ja kylmä ihminen. Ja väität vielä, että milloinkaan ei ole tullut kyyneleen kyyneltä, vaikka todistaja kertoo, että Anneli on ollut ambulanssissa itkuinen. Vai onko asia niin, että tuo ambulanssi-itkuisuus on joko näyteltyä tai jos ei ole, niin sillä ei ole merkitystä, kun ei kerta myöhemmin enää kenenkään nähden itke?
Voihan se olla, että Anneli on laskelmoiva ja kylmä ihminen, mutta voi myös olla, ettei ole.
Minusta on surullista, että tuon kaltaisia vihjailevia negatiivisesti latautuneita kommentteja tehdään näin helposti eikä yhtään ajatella, että mitä jos asia ei olekaan niin.