Lähetetty: Ma Maalis 31, 2008 9:48 pm
Monta vuotta...ionized kirjoitti:Katohan vaan, rotuppilaskin on hoksannut, että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia. Bravo! Kauanko muuten kesti?
Sivu 3/4
Lähetetty: Ti Huhti 01, 2008 12:25 pm
en ole tottunut käyttämään ihmisistä nk. rotunimityksiä, en neekeri-sanaa enkä negroidi-sanaa. yleensä puhun afrikkalaisista, amerikkalaisista tai kiinalaisista, siis kotimaan mukaan enkä värin mukaan. voiko nykyisin enää edes käyttää ihmisistä mitään rotunimikettä? kun tieteellisessä mielessä puhutaan? eikö kaikki rodut ole jo aikoja sitten sekoittuneet sen verran ettei nykyihmisistä enää kukaan edusta 100% jotakin tiettyä rotua?
esmes että yksilö olisi 70% itäeurooppalainen ja 30% skandinaavi?
esmes että yksilö olisi 70% itäeurooppalainen ja 30% skandinaavi?
Lähetetty: Ti Huhti 01, 2008 12:59 pm
Eikä kannata koskaan aloittaakaan, kun on jo aikoja sitten monelta eri taholta todistettu, että ainoa ihmisrotu tällä hetkellä on homo sapiens. Nää rotupuheet on jotain rasistien propagandaa ihan kuten 1800-luvullakin. Ihmisten välillä esiintyvät geneettiset erot ovat niin minimaalisen pieniä, että ne eivät riitä perusteeksi jakaa nykyihmisiä eri rotuihin. Lisäksi kahden valkoihoisen ruotsalaisen geeniperimässä voi olla suurempia eroja kuin vaikka ruotsalaisen ja ghanalaisen.esmes- kirjoitti:en ole tottunut käyttämään ihmisistä nk. rotunimityksiä
Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 7:38 am
Puheet eri roduista ja rotututkimus oli aivan yleistä ennen kuin pahatnatsithävisivät ja tietysti kaikkimikäliittyipahoihinnatseihin piti tuomita hirveänkamalananatsisminajavääryytenä. Rotututkimus oli aivan normaalia tiedettä jota harjoitettiin kauan ennen natseja.katupoika kirjoitti:Nää rotupuheet on jotain rasistien propagandaa ihan kuten 1800-luvullakin.
Jaa niinkö? Mitenkä DNA:n pohjalta voidaan varmuudella sanoa, onko tekijä esim. neekeri vaiko valkoihoinen? Mites se on mahdollista sitten? Tai että neekerien ÄO on keskimäärin oliko nyt 15 pistettä alhaisempi kuin valkoihoisten? Tai että aasialaisten ÄO on keskimäärin oliko nyt 5 pistettä korkeampi kuin valkoihoisten? Tai että juutalaisten peräti 15 pistettä korkeampi kuin valkoihoisten? Lukekaa vaikka se Tatu Vanhasen kirja.Ihmisten välillä esiintyvät geneettiset erot ovat niin minimaalisen pieniä
Tilastojen väärinymmärtämistä. VOI OLLA. Kannattaa muistaa, että KESKIMÄÄRIN kahden syntyperäisen ruotsalaisen geeniperimässä on vähemmän eroja kuin yhden ruotsalaisen ja yhden ghanalaisen geeniperimässä on.Lisäksi kahden valkoihoisen ruotsalaisen geeniperimässä voi olla suurempia eroja kuin vaikka ruotsalaisen ja ghanalaisen.
Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 7:49 am
Asiaan liittyen... 
ja
Hehehee.
Älkää ottako tosissanne pellet.
ja
Hehehee.
Älkää ottako tosissanne pellet.Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 8:17 am
Ihmisten välillä esiintyvät geneettiset erot ovat niin minimaalisen pieniä
Tai että neekerien ÄO on keskimäärin oliko nyt 15 pistettä alhaisempi kuin valkoihoisten? Tai että aasialaisten ÄO on keskimäärin oliko nyt 5 pistettä korkeampi kuin valkoihoisten? Tai että juutalaisten peräti 15 pistettä korkeampi kuin valkoihoisten?
Käytät sanaa OLIKO missä FAKTAT prkl! Siis onko juutalaisetkin oma rotunsa? Tuota en ole aikaisemmin kuullutkaan,FAKTAA kehiin ja heti.
Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 8:54 am
Sinä pelle et ikinä faktoja ja lainauksia esitä hatusta repimillesi heitoille, joten sinä olet vihon viimeinen jolla on mitään oikeutta vaatia mitään faktoja mistään asiasta. Mutta jos osaat lukea, niin varmasti luit myös kun kirjoitin, että esim. Tatu Vanhasen kirjasta sopii lukea näistä jutuista jos on jotain epäselvää.tmk666 kirjoitti:Käytät sanaa OLIKO missä FAKTAT prkl! Siis onko juutalaisetkin oma rotunsa? Tuota en ole aikaisemmin kuullutkaan,FAKTAA kehiin ja heti.
Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 9:31 am
Helsingin Sanomat: Vanhasen uusi rotuoppi
Helsingin Sanomien Kuukausiliite elokuu 2004
Mitähän pääministeri Matti Vanhanen mahtaa miettiä, kun hän lukee tämän haastattelun? Hänen isänsä, professori Tatu Vanhanen kertoo siinä tutkimuksistaan, joista selviää muun muassa, että mustat ovat tyhmempiä kuin valkoiset.
Tommi Nieminen kuvat Sami Kero
Professori Vanhasen uusi rotuoppi
Hips hips hips hips...
Emeritusprofessori Tatu Vanhanen on pukeutunut korrektisti valkoiseen pikkutakkiin, kauluspaitaan ja suoriin housuihin, mutta hänen jalkansa ovat paljaat. Niillä hän hipsuttelee nurmijärveläisessä rivitaloasunnossa ja esittelee paikkoja.
Silmään pistävät heti ihmishahmoiset patsaat, joita on joka puolella. Kirjahyllyissä, takan päällä, portaikossa ja parvekkeella. Kymmeniä samantyyppisiä patsaita!
Politiikan tutkimuksen professori on panostanut eläkkeellä taideharrastukseensa. Kansalaisopistossa 1980-luvulla oppinsa ammentanut Vanhanen tahkoaa kesämökillään Laukaassa kipsi- ja betoniveistoksia. Niitä on jo myytykin. Aidon Vanhasen saa muutamalla sadalla eurolla.
Aiheita 75-vuotiaalla professorilla on vain yksi: sopusuhtainen atleettivartalo. Tuskin on sattumaa, että Vanhanen kuvaa patsaissaan voimakkaita ja kauniita ihmisiä, sellaisia, joiden geenit pärjäävät olemassaolon taistelussa. Patsaiden naiset ovat pystyrintaisia ja parhaassa lisääntymisiässä. Miehillä on muskelit ja ylväs asento. Lajinsa valioita?
"Niin, ehkä tavallaan. Kyllä ihailuni antiikin estetiikkaa kohtaan heijastuu töihini, myös
Michaelangelo, Rodin ja Väinö Aaltonen ovat suosikkejani", Vanhanen sanoo ja hakee parvekkeelta patsaistaan kookkaimman.
Se kuvaa valkoista miestä. Ihmislajin kuningasta.
Professorin vaimo Anni ilmoittaa, että kahvi on pöydässä. Hips hips.. Vanhanen hiippailee keittiön ovelle, kääntyy takaisin ja vie vieraan työhuoneeseensa. Hips hips.. Työhuoneen ovella Vanhanen kääntyykin ympäri, sillä vaimo ilmoittaa uudelleen, että kahvi on pöydässä. Professori hipsii varpaat kippurassa rappuset takaisin yläkertaan.
Ei saa antaa isoisän hissukkamaisen ulkoasun pettää. Vanhanen on suomalaisen tiedemaailman paha poika, vaikka hän jäi eläkkeelle Tampereen yliopistosta jo 12 vuotta sitten. Tai ehkä juuri siksi.
Emeritusprofessori on saanut eläkkeellä aikaan muutakin kuin patsaita. Hän on riehaantunut kirjoittamaan kirjoja, jotka ovat herättäneet ankaraa vastarintaa.
Tärkeimmät tutkimustuloksensa hän voi ilmoittaa täsmällisesti numeroina:
Hongkong 107, Etelä-Korea 106, Japani 105, Taiwan 104, Hollanti 102, Saksa 102, Itävalta 102, Ruotsi 101, Britannia 100, Tanska 98, Ranska 98, Yhdysvallat 98, Suomi 97, Venäjä 96, Kreikka 92, Kroatia 90, Peru 90, Brasilia 87, Irak 87, Kuuba 85, Iran 84, Intia 81, Tansania 72, Nigeria 67, Sierra Leone 64, Etiopia 63, Päiväntasaajan Guinea 59. (Richard Lynn & Tatu Vanhanen: IQ and the Wealth of Nations)
Professori Tatu Vanhanen istuu kirjastohuoneensa nojatuolissa ja selittää innokkaasti, kuinka kansakuntien keskimääräinen älykkyysosamäärä vaihtelee. Sillä on suuri vaikutus kansojen saavutuksiin. Niinpä eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset yhteiskunnat tuottavat huipputeknologiaa ja niitä johdetaan demokraattisesti. Afrikassa taas kärsitään nälänhätää ja hallitukset ovat läpeensä korruptoituneita.
"Ei afrikkalaisten huono-osaisuus ole meidän valkoihoisten syytä. Kun suomalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 97, Afrikassa se on 60-70. Erot älykkyydessä on merkittävin huono-osaisuutta selittävä ilmiö", Vanhanen sanoo.
Täältä Nurmijärven Klaukkalan kylän keskiluokkaisen rivitalo-onnelan kirjastohuoneesta katsottuna esimerkiksi rutiköyhä Päiväntasaajan Guinea on hyvin kaukana. Vanhasen ja hänen brittiläisen kollegansa professori Richard Lynnin tutkimusten mukaan Päiväntasaajan Guinean asukkaiden keskimääräinen äo on 59. Suomessa se tarkoittaisi diagnoosia retardatio mentalis levis, lievästi kehitysvammainen.
Voiko tämä suomalainen professori todellakin olla vuonna 2004 sitä mieltä?
"Kyllä tutkimuksemme siihen viittaavat, vaikka on ne tietysti aika hurjia tuloksia", Vanhanen sanoo. "Täytyy muistaa, että Afrikassakin on onnistuttu rakentamaan demokraattisia instituutioita. Niiden laatu ei tosin ole sama kuin täällä, niissä ei noudateta laillisia periaatteita eikä rehellistä kilpailua, ja niissä politiikkaan sekoittuu paljon enemmän väkivaltaa. Tämä on evoluution tulos, joka liittyy populaatioiden keskimääräisen älykkyyden eroihin."
Vaikka professorin puheet ovat hurjia, ei häntä oikein voi kutsua suorastaan rasistiksi. Vanhanen muun muassa vaatii länsimailta taloudellista solidaarisuutta köyhiä maita kohtaan. Suomeen saapuvien siirtolaisten hän toivoo sulautuvan kantaväestöön seka-avioliitoilla, jotta etnisten ryhmien välille ei syntyisi konflikteja.
Hän uskoo, että ihmiskuntaa autettaisiin parhaiten, jos päätökset perustuisivat totuudenmukaiseen ihmiskuvaan. Siis jos myönnettäisiin, että yksilöt ja etniset ryhmät kykenevät eri tasoisiin suorituksiin.
Tärkeä rajapyykki kansojen keskimääräisessä älykkyysosamäärässä on Vanhasen mukaan 90 pistettä. Sen alle jäävät kansat eivät kykene itse luomaan kehittynyttä teknologiaa. Vanhasen ja Lynnin tutkimuksissa alle 90 pisteen jää esimerkiksi Brasilia, jolla on kuitenkin oma avaruusohjelma. Professori Vanhanen ei hätkähdä.
"Maan keskimääräinen äo on huono, koska puolet brasilialaisista on mustia. Mutta se toinen puolisko, joka koostuu valkoisista ihmisistä, mahdollistaa korkean teknologian kehittämisen", hän kuittaa.
Eli Brasiliasta meidän ei tarvitse olla huolissamme. Afrikkalaiset sen sijaan tarvitsisivat apua valkoiselta mieheltä.
"Voisi olla paikallaan, että Afrikan maiden talouselämän johtoon tulisi mahdollisimman paljon eurooppalaisia, amerikkalaisia ja aasialaisia", professori ehdottaa.
"Vain he kykenevät luomaan vaurautta."
Vanhasen ajatuksista on helppo suuttua, mutta hänen rohkeuttaan voi arvostaa. Älykkyys on varmasti yksi tiedemaailman arkaluonteisimmista tutkimuskohteista. Puhumattakaan rodun yhdistämisestä älykkyyteen.
Nykytiede on jo laajalti hylännyt rodun käsitteen, koska etnisten ryhmien erot dna:ssa ovat hyvin pienet. Myös älykkyys on ongelmallinen käsite, sitä on monenlaista. Afrikan savanneilla tarvitsee erilaista älyä kuin New Yorkin betoniviidakossa.
Vanhasta ja Lynniä on kritisoitu muun muassa siitä, että heidän käyttämänsä älykkyystestit ovat pääosin länsimaalaisten suunnittelemia. Heidän on siksi helpompi menestyä niissä kuin afrikkalaisten. Kiinalaiset ja japanilaiset pärjäävät kuviotesteissä, koska heidän kirjoitusjärjestelmänsä harjaannuttaa kuviopäättelyyn.
Professori Vanhaselle kaikki tuo on kuitenkin harhaoppia. Hän latelee argumenttejaan rauhallisella ja monotonisella äänellä, joka kuulostaa tutulta. Sitä on kuultu viime vuoden aikana tv-uutisista ja ajankohtaisohjelmista. Äänen lisäksi pääministeri Matti Vanhanen on perinyt isältään myös kasvonpiirteet.
Pituutta pojalle on tosin kertynyt noin 25 senttiä enemmän, ja myös puheet poikkeavat: kun pääministeri Vanhanen puhuu diplomaattisesti kieli keskellä suuta, professori Vanhanen laukoo mielipiteensä kuulijoiden reaktioista piittaamatta.
"Olen erittäin iloinen, kun Matti on menestynyt politiikassa, hänellä on siihen erinomaiset taipumukset. Hänellä on sellainen tasapainoinen luonne, että hän pystyy mukautumaan ja kestämään politiikan asettamat paineet. Oma luontoni ei ole sopiva poliitikoksi. Ihmisten kanssa seurusteluun minulla ei ole samanlaista luontevuutta kuin hänellä", Vanhanen sanoo.
Politiikkaa Tatu Vanhanen kokeili kerran, muttei viihtynyt.
Hän syntyi maalaisliittolaiseen perheeseen Vuoksenrannassa Karjalankannaksella ja joutui naapuriensa tavoin pikkupoikana kahdesti evakkoon. Mieheksi vartuttuaan hän oli maalaisliiton eduskuntavaaliehdokkaana 21-vuotiaana vuonna 1951, mutta ei tullut valituksi. Sitten hän työskenteli maalaisliittolaisten Keskisuomalaisen ja Kyntäjän toimittajana.
Vanhanen oli niin vankkumaton Urho Kekkosen kannattaja, että kolmesta pojasta keskimmäinen sai syntyessään vuonna 1955 nimekseen Matti Taneli, Kekkosen kaksospoikien mukaan.
Helsingin yliopistossa Vanhanen opiskeli yhteiskuntatieteitä ja teki politiikan tutkimuksen väitöskirjansa 1968. Viisi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi Tampereen yliopistoon.
Vuonna 1975 ilmestyi amerikkalaisen E.O. Wilsonin kirja Sosiobiology, joka toi Charles Darwinin takaisin yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun.
Vanhanen innostui.
Yhteiskuntatieteissä on kiistelty perimän ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta siitä lähtien, kun Darwin julkaisi 1859 kirjan Lajien synty sekä 1871 ihmisen evoluutiota käsittelevän teoksen Ihmisen polveutuminen. Darwinismin ydinajatus on evoluutio: Koska yksilöt tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin ympäristö voi elättää, syntyy taistelu olemassaolosta. Vahvat pärjäävät paremmin, ja heidän ominaisuutensa siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Näin laji muuttuu hitaan evoluution seurauksena.
"Kun evoluutio on tehnyt eroja rotujen ihonvärin ja ruumiinrakenteen välillä, en ymmärrä, miksi se ei tekisi eroja henkisissä ominaisuuksissa", Vanhanen sanoo.
Wilsonin kirja aiheutti ilmestyessään melkoista vastarintaa, sillä darwinilainen evoluutioteoria oli saanut arveluttavan maineen erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Natsi-Saksassahan rodunjalostusta perusteltiin sosiaalidarwinistisin opein.
Tosin Vanhasen mukaan Hitler tulkitsi Darwinia väärin. "Hän väitti, että juutalaiset ovat alempaa rotua kuin muut saksalaiset, vaikka juutalaiset ovat älykkäämpiä."
Wilsonin teosta poltettiin Yhdysvalloissa kirjarovioilla, mutta Tampereella apulaisprofessori Vanhanen ryhtyi soveltamaan sitä demokratiatutkimuksiin.
"Darwinin teoria olemassaolon kamppailusta soveltuu myös politiikkaan. Ihmiset haluavat valtaa, mutta sitä ei ole riittävästi kaikille", Vanhanen sanoo.
Vanhanen on tutkinut koko uransa demokratian edellytyksiä eri maissa. "Luulen, että teoriani nousee voittajien joukkoon, koska parempia ei löydetä", hän sanoo.
Professorin ajatukset radikalisoituivat, kun Yhdysvalloissa julkaistiin 1994 Richard Herrnsteinin ja Charles Murrayn kirja The Bell Curve, joka väitti, että Yhdysvaltojen mustien vähäinen älykkyys selittää heidän huonon menestyksensä.
Tampereella professori Vanhanen oli tiedosta innoissaan. Älykkyydestä tuli keskeinen osa hänen uutta rotuteoriaansa.
"The Bell Curve on mielenkiintoinen työ. Lynnin ja minun kirja on periaatteessa sama tutkimus mutta kansainvälisellä tasolla", Vanhanen sanoo.
Hän viittaa toissa vuonna Yhdysvalloissa julkaistuun kirjaan IQ and the Wealth of Nations, jossa Vanhanen ja Lynn listaavat 185 valtion keskimääräisen älykkyysosamäärän ja selittävät sen avulla valtioiden vaurautta. Teos on herättänyt suoranaista raivoa tutkijapiireissä.
Yksi ärhäkimpiä Vanhasen kriitikoita on turkulainen perinnöllisyystieteen professori Petter Portin. Hänen mielestään erot älykkyydessä eivät riipu juurikaan geeneistä vaan ympäristötekijöistä, kuten kasvatuksesta ja koulutuksesta.
"Vanhasen tapa ajatella älykkyys synnynnäisenä ominaisuutena on yhteiskunnallisesti vaarallista, jyrkkää ja taantumuksellista", Portin puhisee.
"Molekyyligenetiikka osoittaa, että etnisten ryhmien erot dna-tasolla ovat promillen luokkaa. Kun dna:ssa on noin 3,2 miljardia emäsparia, niistä noin promille eli kolme miljoonaa on vaihtelevia yksilöistä toiseen. Erot älykkyysosamäärässä riippuvat koulutuksesta."
Portin kertoo, että kun äo-tutkimus otettiin Suomessa käyttöön sotien jälkeen, kansan keskiarvo asetettiin 100 pisteeseen. 1960-luvulla äo-keskiarvo oli noussut 120 pisteeseen, jolloin testin normaalijakaumaa piti muuttaa niin, että keskiarvo oli taas 100 pisteessä. Nyt suomalaisten älykkyyden todellisen keskiarvon väitetään siirtyneen taas lähellä 120 pistettä.
Toisin sanoen vuonna 2004 olemme huomattavasti parempia tekemään äo-testejä kuin vuonna 1944. Peruskoulu on tehnyt tehtävänsä, Portin sanoo.
Professori ei hätkähdä vastaväitteistä. Hän hörppää herukkamehua ja aloittaa esitelmänsä kaukaa:
Nykyihminen sai alkunsa Afrikassa 150 000-200 000 vuotta sitten. Noin 110 000 vuotta sitten osa ihmisistä vaelsi nykyiseen Eurooppaan ja Aasiaan.
Vanhasen mukaan Afrikkaan jääneiden populaatioiden ei tarvinnut kehittyä, koska luonto tarjosi ruokaa ja lämpöä ilman ponnisteluja. Sen sijaan pohjoiseen ja itään vaeltaneet populaatiot joutuivat sopeutumaan kylmyyteen. Heidän täytyi kehittää työkaluja ja pukeutua lämpimästi.
Älyllinen harppaus Euraasiassa tapahtui teorian mukaan viime jääkauden aikana eli noin 25 000 vuotta sitten. Alkoi syntyä uusi, älykkäämpi ihmisrotu. Siis eurooppalaiset. Kehitys näkyy nyt Euroopan ja Pohjois-Amerikan vaurautena. Mutta onhan tyhmien ihmisten Afrikassakin vauraita maita. Miten se on mahdollista?
"Esimerkiksi Botswana on vauraampi kuin monet Afrikan maat, koska maan timanttikaivokset ovat eurooppalaisten hallinnassa. Muita vauraampia ovat myös Afrikan öljynviejämaat, joissa eurooppalaiset, japanilaiset ja yhdysvaltalaiset yhtiöt omistavat öljybisneksen", Vanhanen sanoo.
Esimerkiksi Nigeriassa vaurautta ovat tuoneet Shell, Chevron, Texaco ja Mobil. Niitä on kuitenkin syytetty sotilashallituksen tukemisesta ja ympäristökatastrofeista. Professori Vanhanen ei hätkähdä:
"Tuskinpa hyväksikäyttöä voi estää, se on osa tätä olemassaolon kamppailua. Maailmankauppaa ohjaa luonnonvalinta eli markkinatalous, ja jos sitä yritetään muuttaa, niin se tulee keinotekoiseksi eli vääristää kysynnän ja tarjonnan lakia. Se vain heikentää tilannetta", Vanhanen sanoo.
Olemassaolon taistelu hallitkoon Tatu Vanhasen mukaan siis maailmankauppaakin. Mahdollisimman vapaa kilpailu luo mahdollisimman suurta hyvinvointia.
Mitähän pääministeri tuohon sanoisi! Juokseeko hän aivan turhaan kansainvälisten järjestöjen kokouksissa ja kauppapoliittisissa neuvotteluissa?
Professori Vanhanen jatkaa:
"Maailmankaupan rakenteiden syyttäminen on virheellinen ideologinen olettamus. On tyydyttävä siihen, että köyhyys on pysyvää, ja sitä on mahdoton poistaa."
"On tärkeää etsiä totuutta seurauksista välittämättä, koettaa ymmärtää riippuvuussuhteita. Ei minua muu kiinnosta."
Totuuden tinkimättömällä etsijällä ei ole helppoa, vaikka Vanhanen on yksi ulkomaisissa tiedejulkaisuissa paljon siteeratuista suomalaisista yhteiskuntatieteilijöistä. Hän käy säännöllisesti puhumassa myös kansainvälisissä seminaareissa. Professori kaivaa muovipussin pohjalta kanadalaisen sanomalehden Le Devoirin numeron elokuulta 2000.
Tatu Vanhanen oli esiintynyt Quebecissä seminaarissa, jonka jälkeen paikallisessa lehdessä julkaistiin erään professorin ärhäkkä vastalause Vanhasen evoluutioteorioille. Jutun otsikkona on: Historian rasistinen perversio. Kuvituksena on valokuva kasasta pääkalloja, jotka ovat peräisin Ruandan kansanmurhasta. Vanhanen silmäilee artikkelia hieman huvittuneesti.
"Jaa, no en tiedä…Eiväthän nämä pääkallot liity mitenkään esitykseeni."
Vanhasta on syytetty rasismista, ja hän onkin tehnyt yhteistyötä epäilyttävissä tiedepiireissä. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu The Mankind Quarterly -tiedejulkaisussa, jonka ohjelmana on paljastaa "kommunistinen ja egalitaarinen salaliitto", joka laiminlyö "rodullisten erojen tosiseikat".
Lehden perustajiin kuuluivat Etelä-Afrikan apartheidia puolustanut Robert Gayre, Mussolinin rodunjalostusohjelmaa johtanut Corrano Gini sekä natsi-Saksan keskeinen rotutieteilijä, Josef Mengelen oppi-isä Ottmar von Verschuer.
Melkoinen tiedeyhteisö!
"Ei minua kiinnosta lehden taustajoukot. Minulle riittää, että se on tieteellinen julkaisu ja se haluaa julkaista tekstini", Vanhanen toteaa mutkattomaan tapaansa.
Matti Vanhasen pääministerikaudella professori Vanhanen ei ole juuri ottanut osaa julkiseen keskusteluun. Vielä 1996 hän kritisoi Helsingin Sanomissa silloisen hallituksen työllisyyspolitiikkaa rajusti.
Professorin ajatus oli se, että älyllisesti heikkolahjaiset ihmiset on syrjäytetty työelämästä, kun yhteiskunnasta on lakkautettu yksinkertaisimmat työt: "Ihmisten samankaltaisuus -ideologian sokaisema ammattiyhdistysliike, hallitus ja puolueet eivät halua nähdä tätä työttömyyden mustaa aukkoa, vaikka siihen uppoaa vuosittain kymmeniä miljardeja..."
Matti Vanhasen hallituksen aikana suurtyöttömyys on yhä suuri ongelma. Hallitus ei ole tarttunut Vanhasen neuvoihin.
"Suomen työttömyys on ideologisesti aiheutettua, ei haluta myöntää sitä, että ihmiset ovat erilaisia. Esimerkiksi vaatenaulakon hoitajien tehtävät on poistettu kuvitellen, että näistä ihmisistä tulee ehkä Nokian insinöörejä", Vanhanen sanoo. "Minusta tämä on suorastaan rikollista!"
Professorin mukaan pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen, koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja rikollisuus johtuvat paljolti siitä, että osa kansasta on älyllisesti heikkolahjaista. Suomen kannalta olisi edullista, että älykkäämmät saisivat enemmän lapsia kuin vähemmän älykkäät.
"Olisi se yhteiskunnan kehityksen kannalta tietysti toivottavaa, vaikkakin käytännössä mahdotonta toteuttaa", hän sanoo.
Professori Vanhanen kuitenkin korostaa, ettei hän halua astua pääministeri Vanhasen varpaille eikä tyrkytä tälle mielipiteitään. Ehkä professori luottaa siihen, että hän on siirtänyt geeninsä eteenpäin.
"Olemme kyllä keskustelleet työttömyydestäkin. Hän on jossain määrin tästä asiasta tietoinen."
-------------------------------------------------------------------------------------
Professori Vanhasen mielipiteet eivät ole mikään uusi asia, vaikka ne tämän Helsingin Sanomien kuukausiliitteen jutun mukana laajaan tietoisuuteen nousivatkin. Vanhanen on ottanut osaa kahden asiaa käsittelevän kirjan kirjoittamiseen, eli kirjojen "Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin" Ahmavaara & Vanhanen (2000) ja "IQ and the Wealth of Nations" Lynn & Vanhanen (2002).
Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin:
http://www.atenakustannus.fi/kirjat/yht ... -796-236-3
IQ and the Wealth of Nations:
http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/de ... 9?v=glance
Loistava aihetta käsittelevä kirja on myös professori J. Philippe Rushtonin Race, Evolution and Behaviour, jonka voi lukea netissä täällä: http://www.charlesdarwinresearch.org/reb.html
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen jutun julkaisemisen jälkeen media aloitti professori Vanhasen vainoamisen. Osana tätä kampanjaa Iltalehti julkaisi seuraavan kansallissosialismi.com –sivuja koskevan uutisen 11.8.2004:
Uusnatsit myhäilivät Vanhasen lausunnoille
Emeritusprofessori Tatu Vanhasen puheet rotujen erilaisista älykkyyksistä herättivät keskustelua muun muassa Kansallissosialismi-nimisellä web-sivustolla. Keskustelijat olivat mielissään muun muassa faktojen julkaisemisesta.
Keskustelija Joonaksen mielestä ei ole mielipidekysymys, jos "valkoiset ovat tieteellisissä tutkimuksissa osoittautuneet keskimäärin älykkäämmiksi kuin mustat".
- Mitä ihmeen kiusallista tieteellisissä faktoissa on? Jos tieteelliset tutkimukset osoittavat valkoiset älykkäämmiksi kuin mustat, niin miksi sitä ei saa sanoa, Joonas ihmettelee.
Keskustelija Eepo muisteli brasilialaisten älykkyysosamäärän olevan 87.
- Siinä sitten ihmeteltiin, kuinka maalla on oma avaruusohjelmakin. Vanhanen totesi siihen jotakin tyyliin "musta väestö laskee keskiarvoa, mutta maassa on myös valkoisia, jotka mahdollistavat korkean teknologian". Se on tätä nykyajan "väkinäistä tasa-arvoa", että faktojakaan ei saa enää ilman kohua julkaista, eikä varmaan omia mielipiteitään ollenkaan.
Sivustolla kritisoidaan kommentteja, joiden mukaan Vanhasen mielipiteet ovat "typeriä".
Joonaksen mielestä "tämä on aivan samanlaista fanatismia kuin se, että Galileo Galilei meinattiin aikoinaan polttaa roviolla, koska hän kannatti kerettiläisenä pidettynä kopernikaanista maailmankuvaa, jossa Maa kiersi Aurinkoa".
Myös internetin Kansallismielisellä keskustelupalstalla käytiin ajatusten vaihtoa aiheesta.
- Mustien kehnommat tulokset, esimerkiksi Vanhasen tutkimustuloksissa, ovat monille nykyaikaisen populaarikulttuurin ympärillä eläville henkilöille tuskaisia asioita käsitellä, sanoo nimimerkki Purkki.
KRISTIINA POUTIAINEN
[email protected]
Helsingin Sanomien Kuukausiliite elokuu 2004
Mitähän pääministeri Matti Vanhanen mahtaa miettiä, kun hän lukee tämän haastattelun? Hänen isänsä, professori Tatu Vanhanen kertoo siinä tutkimuksistaan, joista selviää muun muassa, että mustat ovat tyhmempiä kuin valkoiset.
Tommi Nieminen kuvat Sami Kero
Professori Vanhasen uusi rotuoppi
Hips hips hips hips...
Emeritusprofessori Tatu Vanhanen on pukeutunut korrektisti valkoiseen pikkutakkiin, kauluspaitaan ja suoriin housuihin, mutta hänen jalkansa ovat paljaat. Niillä hän hipsuttelee nurmijärveläisessä rivitaloasunnossa ja esittelee paikkoja.
Silmään pistävät heti ihmishahmoiset patsaat, joita on joka puolella. Kirjahyllyissä, takan päällä, portaikossa ja parvekkeella. Kymmeniä samantyyppisiä patsaita!
Politiikan tutkimuksen professori on panostanut eläkkeellä taideharrastukseensa. Kansalaisopistossa 1980-luvulla oppinsa ammentanut Vanhanen tahkoaa kesämökillään Laukaassa kipsi- ja betoniveistoksia. Niitä on jo myytykin. Aidon Vanhasen saa muutamalla sadalla eurolla.
Aiheita 75-vuotiaalla professorilla on vain yksi: sopusuhtainen atleettivartalo. Tuskin on sattumaa, että Vanhanen kuvaa patsaissaan voimakkaita ja kauniita ihmisiä, sellaisia, joiden geenit pärjäävät olemassaolon taistelussa. Patsaiden naiset ovat pystyrintaisia ja parhaassa lisääntymisiässä. Miehillä on muskelit ja ylväs asento. Lajinsa valioita?
"Niin, ehkä tavallaan. Kyllä ihailuni antiikin estetiikkaa kohtaan heijastuu töihini, myös
Michaelangelo, Rodin ja Väinö Aaltonen ovat suosikkejani", Vanhanen sanoo ja hakee parvekkeelta patsaistaan kookkaimman.
Se kuvaa valkoista miestä. Ihmislajin kuningasta.
Professorin vaimo Anni ilmoittaa, että kahvi on pöydässä. Hips hips.. Vanhanen hiippailee keittiön ovelle, kääntyy takaisin ja vie vieraan työhuoneeseensa. Hips hips.. Työhuoneen ovella Vanhanen kääntyykin ympäri, sillä vaimo ilmoittaa uudelleen, että kahvi on pöydässä. Professori hipsii varpaat kippurassa rappuset takaisin yläkertaan.
Ei saa antaa isoisän hissukkamaisen ulkoasun pettää. Vanhanen on suomalaisen tiedemaailman paha poika, vaikka hän jäi eläkkeelle Tampereen yliopistosta jo 12 vuotta sitten. Tai ehkä juuri siksi.
Emeritusprofessori on saanut eläkkeellä aikaan muutakin kuin patsaita. Hän on riehaantunut kirjoittamaan kirjoja, jotka ovat herättäneet ankaraa vastarintaa.
Tärkeimmät tutkimustuloksensa hän voi ilmoittaa täsmällisesti numeroina:
Hongkong 107, Etelä-Korea 106, Japani 105, Taiwan 104, Hollanti 102, Saksa 102, Itävalta 102, Ruotsi 101, Britannia 100, Tanska 98, Ranska 98, Yhdysvallat 98, Suomi 97, Venäjä 96, Kreikka 92, Kroatia 90, Peru 90, Brasilia 87, Irak 87, Kuuba 85, Iran 84, Intia 81, Tansania 72, Nigeria 67, Sierra Leone 64, Etiopia 63, Päiväntasaajan Guinea 59. (Richard Lynn & Tatu Vanhanen: IQ and the Wealth of Nations)
Professori Tatu Vanhanen istuu kirjastohuoneensa nojatuolissa ja selittää innokkaasti, kuinka kansakuntien keskimääräinen älykkyysosamäärä vaihtelee. Sillä on suuri vaikutus kansojen saavutuksiin. Niinpä eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset yhteiskunnat tuottavat huipputeknologiaa ja niitä johdetaan demokraattisesti. Afrikassa taas kärsitään nälänhätää ja hallitukset ovat läpeensä korruptoituneita.
"Ei afrikkalaisten huono-osaisuus ole meidän valkoihoisten syytä. Kun suomalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 97, Afrikassa se on 60-70. Erot älykkyydessä on merkittävin huono-osaisuutta selittävä ilmiö", Vanhanen sanoo.
Täältä Nurmijärven Klaukkalan kylän keskiluokkaisen rivitalo-onnelan kirjastohuoneesta katsottuna esimerkiksi rutiköyhä Päiväntasaajan Guinea on hyvin kaukana. Vanhasen ja hänen brittiläisen kollegansa professori Richard Lynnin tutkimusten mukaan Päiväntasaajan Guinean asukkaiden keskimääräinen äo on 59. Suomessa se tarkoittaisi diagnoosia retardatio mentalis levis, lievästi kehitysvammainen.
Voiko tämä suomalainen professori todellakin olla vuonna 2004 sitä mieltä?
"Kyllä tutkimuksemme siihen viittaavat, vaikka on ne tietysti aika hurjia tuloksia", Vanhanen sanoo. "Täytyy muistaa, että Afrikassakin on onnistuttu rakentamaan demokraattisia instituutioita. Niiden laatu ei tosin ole sama kuin täällä, niissä ei noudateta laillisia periaatteita eikä rehellistä kilpailua, ja niissä politiikkaan sekoittuu paljon enemmän väkivaltaa. Tämä on evoluution tulos, joka liittyy populaatioiden keskimääräisen älykkyyden eroihin."
Vaikka professorin puheet ovat hurjia, ei häntä oikein voi kutsua suorastaan rasistiksi. Vanhanen muun muassa vaatii länsimailta taloudellista solidaarisuutta köyhiä maita kohtaan. Suomeen saapuvien siirtolaisten hän toivoo sulautuvan kantaväestöön seka-avioliitoilla, jotta etnisten ryhmien välille ei syntyisi konflikteja.
Hän uskoo, että ihmiskuntaa autettaisiin parhaiten, jos päätökset perustuisivat totuudenmukaiseen ihmiskuvaan. Siis jos myönnettäisiin, että yksilöt ja etniset ryhmät kykenevät eri tasoisiin suorituksiin.
Tärkeä rajapyykki kansojen keskimääräisessä älykkyysosamäärässä on Vanhasen mukaan 90 pistettä. Sen alle jäävät kansat eivät kykene itse luomaan kehittynyttä teknologiaa. Vanhasen ja Lynnin tutkimuksissa alle 90 pisteen jää esimerkiksi Brasilia, jolla on kuitenkin oma avaruusohjelma. Professori Vanhanen ei hätkähdä.
"Maan keskimääräinen äo on huono, koska puolet brasilialaisista on mustia. Mutta se toinen puolisko, joka koostuu valkoisista ihmisistä, mahdollistaa korkean teknologian kehittämisen", hän kuittaa.
Eli Brasiliasta meidän ei tarvitse olla huolissamme. Afrikkalaiset sen sijaan tarvitsisivat apua valkoiselta mieheltä.
"Voisi olla paikallaan, että Afrikan maiden talouselämän johtoon tulisi mahdollisimman paljon eurooppalaisia, amerikkalaisia ja aasialaisia", professori ehdottaa.
"Vain he kykenevät luomaan vaurautta."
Vanhasen ajatuksista on helppo suuttua, mutta hänen rohkeuttaan voi arvostaa. Älykkyys on varmasti yksi tiedemaailman arkaluonteisimmista tutkimuskohteista. Puhumattakaan rodun yhdistämisestä älykkyyteen.
Nykytiede on jo laajalti hylännyt rodun käsitteen, koska etnisten ryhmien erot dna:ssa ovat hyvin pienet. Myös älykkyys on ongelmallinen käsite, sitä on monenlaista. Afrikan savanneilla tarvitsee erilaista älyä kuin New Yorkin betoniviidakossa.
Vanhasta ja Lynniä on kritisoitu muun muassa siitä, että heidän käyttämänsä älykkyystestit ovat pääosin länsimaalaisten suunnittelemia. Heidän on siksi helpompi menestyä niissä kuin afrikkalaisten. Kiinalaiset ja japanilaiset pärjäävät kuviotesteissä, koska heidän kirjoitusjärjestelmänsä harjaannuttaa kuviopäättelyyn.
Professori Vanhaselle kaikki tuo on kuitenkin harhaoppia. Hän latelee argumenttejaan rauhallisella ja monotonisella äänellä, joka kuulostaa tutulta. Sitä on kuultu viime vuoden aikana tv-uutisista ja ajankohtaisohjelmista. Äänen lisäksi pääministeri Matti Vanhanen on perinyt isältään myös kasvonpiirteet.
Pituutta pojalle on tosin kertynyt noin 25 senttiä enemmän, ja myös puheet poikkeavat: kun pääministeri Vanhanen puhuu diplomaattisesti kieli keskellä suuta, professori Vanhanen laukoo mielipiteensä kuulijoiden reaktioista piittaamatta.
"Olen erittäin iloinen, kun Matti on menestynyt politiikassa, hänellä on siihen erinomaiset taipumukset. Hänellä on sellainen tasapainoinen luonne, että hän pystyy mukautumaan ja kestämään politiikan asettamat paineet. Oma luontoni ei ole sopiva poliitikoksi. Ihmisten kanssa seurusteluun minulla ei ole samanlaista luontevuutta kuin hänellä", Vanhanen sanoo.
Politiikkaa Tatu Vanhanen kokeili kerran, muttei viihtynyt.
Hän syntyi maalaisliittolaiseen perheeseen Vuoksenrannassa Karjalankannaksella ja joutui naapuriensa tavoin pikkupoikana kahdesti evakkoon. Mieheksi vartuttuaan hän oli maalaisliiton eduskuntavaaliehdokkaana 21-vuotiaana vuonna 1951, mutta ei tullut valituksi. Sitten hän työskenteli maalaisliittolaisten Keskisuomalaisen ja Kyntäjän toimittajana.
Vanhanen oli niin vankkumaton Urho Kekkosen kannattaja, että kolmesta pojasta keskimmäinen sai syntyessään vuonna 1955 nimekseen Matti Taneli, Kekkosen kaksospoikien mukaan.
Helsingin yliopistossa Vanhanen opiskeli yhteiskuntatieteitä ja teki politiikan tutkimuksen väitöskirjansa 1968. Viisi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi Tampereen yliopistoon.
Vuonna 1975 ilmestyi amerikkalaisen E.O. Wilsonin kirja Sosiobiology, joka toi Charles Darwinin takaisin yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun.
Vanhanen innostui.
Yhteiskuntatieteissä on kiistelty perimän ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta siitä lähtien, kun Darwin julkaisi 1859 kirjan Lajien synty sekä 1871 ihmisen evoluutiota käsittelevän teoksen Ihmisen polveutuminen. Darwinismin ydinajatus on evoluutio: Koska yksilöt tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin ympäristö voi elättää, syntyy taistelu olemassaolosta. Vahvat pärjäävät paremmin, ja heidän ominaisuutensa siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Näin laji muuttuu hitaan evoluution seurauksena.
"Kun evoluutio on tehnyt eroja rotujen ihonvärin ja ruumiinrakenteen välillä, en ymmärrä, miksi se ei tekisi eroja henkisissä ominaisuuksissa", Vanhanen sanoo.
Wilsonin kirja aiheutti ilmestyessään melkoista vastarintaa, sillä darwinilainen evoluutioteoria oli saanut arveluttavan maineen erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Natsi-Saksassahan rodunjalostusta perusteltiin sosiaalidarwinistisin opein.
Tosin Vanhasen mukaan Hitler tulkitsi Darwinia väärin. "Hän väitti, että juutalaiset ovat alempaa rotua kuin muut saksalaiset, vaikka juutalaiset ovat älykkäämpiä."
Wilsonin teosta poltettiin Yhdysvalloissa kirjarovioilla, mutta Tampereella apulaisprofessori Vanhanen ryhtyi soveltamaan sitä demokratiatutkimuksiin.
"Darwinin teoria olemassaolon kamppailusta soveltuu myös politiikkaan. Ihmiset haluavat valtaa, mutta sitä ei ole riittävästi kaikille", Vanhanen sanoo.
Vanhanen on tutkinut koko uransa demokratian edellytyksiä eri maissa. "Luulen, että teoriani nousee voittajien joukkoon, koska parempia ei löydetä", hän sanoo.
Professorin ajatukset radikalisoituivat, kun Yhdysvalloissa julkaistiin 1994 Richard Herrnsteinin ja Charles Murrayn kirja The Bell Curve, joka väitti, että Yhdysvaltojen mustien vähäinen älykkyys selittää heidän huonon menestyksensä.
Tampereella professori Vanhanen oli tiedosta innoissaan. Älykkyydestä tuli keskeinen osa hänen uutta rotuteoriaansa.
"The Bell Curve on mielenkiintoinen työ. Lynnin ja minun kirja on periaatteessa sama tutkimus mutta kansainvälisellä tasolla", Vanhanen sanoo.
Hän viittaa toissa vuonna Yhdysvalloissa julkaistuun kirjaan IQ and the Wealth of Nations, jossa Vanhanen ja Lynn listaavat 185 valtion keskimääräisen älykkyysosamäärän ja selittävät sen avulla valtioiden vaurautta. Teos on herättänyt suoranaista raivoa tutkijapiireissä.
Yksi ärhäkimpiä Vanhasen kriitikoita on turkulainen perinnöllisyystieteen professori Petter Portin. Hänen mielestään erot älykkyydessä eivät riipu juurikaan geeneistä vaan ympäristötekijöistä, kuten kasvatuksesta ja koulutuksesta.
"Vanhasen tapa ajatella älykkyys synnynnäisenä ominaisuutena on yhteiskunnallisesti vaarallista, jyrkkää ja taantumuksellista", Portin puhisee.
"Molekyyligenetiikka osoittaa, että etnisten ryhmien erot dna-tasolla ovat promillen luokkaa. Kun dna:ssa on noin 3,2 miljardia emäsparia, niistä noin promille eli kolme miljoonaa on vaihtelevia yksilöistä toiseen. Erot älykkyysosamäärässä riippuvat koulutuksesta."
Portin kertoo, että kun äo-tutkimus otettiin Suomessa käyttöön sotien jälkeen, kansan keskiarvo asetettiin 100 pisteeseen. 1960-luvulla äo-keskiarvo oli noussut 120 pisteeseen, jolloin testin normaalijakaumaa piti muuttaa niin, että keskiarvo oli taas 100 pisteessä. Nyt suomalaisten älykkyyden todellisen keskiarvon väitetään siirtyneen taas lähellä 120 pistettä.
Toisin sanoen vuonna 2004 olemme huomattavasti parempia tekemään äo-testejä kuin vuonna 1944. Peruskoulu on tehnyt tehtävänsä, Portin sanoo.
Professori ei hätkähdä vastaväitteistä. Hän hörppää herukkamehua ja aloittaa esitelmänsä kaukaa:
Nykyihminen sai alkunsa Afrikassa 150 000-200 000 vuotta sitten. Noin 110 000 vuotta sitten osa ihmisistä vaelsi nykyiseen Eurooppaan ja Aasiaan.
Vanhasen mukaan Afrikkaan jääneiden populaatioiden ei tarvinnut kehittyä, koska luonto tarjosi ruokaa ja lämpöä ilman ponnisteluja. Sen sijaan pohjoiseen ja itään vaeltaneet populaatiot joutuivat sopeutumaan kylmyyteen. Heidän täytyi kehittää työkaluja ja pukeutua lämpimästi.
Älyllinen harppaus Euraasiassa tapahtui teorian mukaan viime jääkauden aikana eli noin 25 000 vuotta sitten. Alkoi syntyä uusi, älykkäämpi ihmisrotu. Siis eurooppalaiset. Kehitys näkyy nyt Euroopan ja Pohjois-Amerikan vaurautena. Mutta onhan tyhmien ihmisten Afrikassakin vauraita maita. Miten se on mahdollista?
"Esimerkiksi Botswana on vauraampi kuin monet Afrikan maat, koska maan timanttikaivokset ovat eurooppalaisten hallinnassa. Muita vauraampia ovat myös Afrikan öljynviejämaat, joissa eurooppalaiset, japanilaiset ja yhdysvaltalaiset yhtiöt omistavat öljybisneksen", Vanhanen sanoo.
Esimerkiksi Nigeriassa vaurautta ovat tuoneet Shell, Chevron, Texaco ja Mobil. Niitä on kuitenkin syytetty sotilashallituksen tukemisesta ja ympäristökatastrofeista. Professori Vanhanen ei hätkähdä:
"Tuskinpa hyväksikäyttöä voi estää, se on osa tätä olemassaolon kamppailua. Maailmankauppaa ohjaa luonnonvalinta eli markkinatalous, ja jos sitä yritetään muuttaa, niin se tulee keinotekoiseksi eli vääristää kysynnän ja tarjonnan lakia. Se vain heikentää tilannetta", Vanhanen sanoo.
Olemassaolon taistelu hallitkoon Tatu Vanhasen mukaan siis maailmankauppaakin. Mahdollisimman vapaa kilpailu luo mahdollisimman suurta hyvinvointia.
Mitähän pääministeri tuohon sanoisi! Juokseeko hän aivan turhaan kansainvälisten järjestöjen kokouksissa ja kauppapoliittisissa neuvotteluissa?
Professori Vanhanen jatkaa:
"Maailmankaupan rakenteiden syyttäminen on virheellinen ideologinen olettamus. On tyydyttävä siihen, että köyhyys on pysyvää, ja sitä on mahdoton poistaa."
"On tärkeää etsiä totuutta seurauksista välittämättä, koettaa ymmärtää riippuvuussuhteita. Ei minua muu kiinnosta."
Totuuden tinkimättömällä etsijällä ei ole helppoa, vaikka Vanhanen on yksi ulkomaisissa tiedejulkaisuissa paljon siteeratuista suomalaisista yhteiskuntatieteilijöistä. Hän käy säännöllisesti puhumassa myös kansainvälisissä seminaareissa. Professori kaivaa muovipussin pohjalta kanadalaisen sanomalehden Le Devoirin numeron elokuulta 2000.
Tatu Vanhanen oli esiintynyt Quebecissä seminaarissa, jonka jälkeen paikallisessa lehdessä julkaistiin erään professorin ärhäkkä vastalause Vanhasen evoluutioteorioille. Jutun otsikkona on: Historian rasistinen perversio. Kuvituksena on valokuva kasasta pääkalloja, jotka ovat peräisin Ruandan kansanmurhasta. Vanhanen silmäilee artikkelia hieman huvittuneesti.
"Jaa, no en tiedä…Eiväthän nämä pääkallot liity mitenkään esitykseeni."
Vanhasta on syytetty rasismista, ja hän onkin tehnyt yhteistyötä epäilyttävissä tiedepiireissä. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu The Mankind Quarterly -tiedejulkaisussa, jonka ohjelmana on paljastaa "kommunistinen ja egalitaarinen salaliitto", joka laiminlyö "rodullisten erojen tosiseikat".
Lehden perustajiin kuuluivat Etelä-Afrikan apartheidia puolustanut Robert Gayre, Mussolinin rodunjalostusohjelmaa johtanut Corrano Gini sekä natsi-Saksan keskeinen rotutieteilijä, Josef Mengelen oppi-isä Ottmar von Verschuer.
Melkoinen tiedeyhteisö!
"Ei minua kiinnosta lehden taustajoukot. Minulle riittää, että se on tieteellinen julkaisu ja se haluaa julkaista tekstini", Vanhanen toteaa mutkattomaan tapaansa.
Matti Vanhasen pääministerikaudella professori Vanhanen ei ole juuri ottanut osaa julkiseen keskusteluun. Vielä 1996 hän kritisoi Helsingin Sanomissa silloisen hallituksen työllisyyspolitiikkaa rajusti.
Professorin ajatus oli se, että älyllisesti heikkolahjaiset ihmiset on syrjäytetty työelämästä, kun yhteiskunnasta on lakkautettu yksinkertaisimmat työt: "Ihmisten samankaltaisuus -ideologian sokaisema ammattiyhdistysliike, hallitus ja puolueet eivät halua nähdä tätä työttömyyden mustaa aukkoa, vaikka siihen uppoaa vuosittain kymmeniä miljardeja..."
Matti Vanhasen hallituksen aikana suurtyöttömyys on yhä suuri ongelma. Hallitus ei ole tarttunut Vanhasen neuvoihin.
"Suomen työttömyys on ideologisesti aiheutettua, ei haluta myöntää sitä, että ihmiset ovat erilaisia. Esimerkiksi vaatenaulakon hoitajien tehtävät on poistettu kuvitellen, että näistä ihmisistä tulee ehkä Nokian insinöörejä", Vanhanen sanoo. "Minusta tämä on suorastaan rikollista!"
Professorin mukaan pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen, koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja rikollisuus johtuvat paljolti siitä, että osa kansasta on älyllisesti heikkolahjaista. Suomen kannalta olisi edullista, että älykkäämmät saisivat enemmän lapsia kuin vähemmän älykkäät.
"Olisi se yhteiskunnan kehityksen kannalta tietysti toivottavaa, vaikkakin käytännössä mahdotonta toteuttaa", hän sanoo.
Professori Vanhanen kuitenkin korostaa, ettei hän halua astua pääministeri Vanhasen varpaille eikä tyrkytä tälle mielipiteitään. Ehkä professori luottaa siihen, että hän on siirtänyt geeninsä eteenpäin.
"Olemme kyllä keskustelleet työttömyydestäkin. Hän on jossain määrin tästä asiasta tietoinen."
-------------------------------------------------------------------------------------
Professori Vanhasen mielipiteet eivät ole mikään uusi asia, vaikka ne tämän Helsingin Sanomien kuukausiliitteen jutun mukana laajaan tietoisuuteen nousivatkin. Vanhanen on ottanut osaa kahden asiaa käsittelevän kirjan kirjoittamiseen, eli kirjojen "Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin" Ahmavaara & Vanhanen (2000) ja "IQ and the Wealth of Nations" Lynn & Vanhanen (2002).
Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin:
http://www.atenakustannus.fi/kirjat/yht ... -796-236-3
IQ and the Wealth of Nations:
http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/de ... 9?v=glance
Loistava aihetta käsittelevä kirja on myös professori J. Philippe Rushtonin Race, Evolution and Behaviour, jonka voi lukea netissä täällä: http://www.charlesdarwinresearch.org/reb.html
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen jutun julkaisemisen jälkeen media aloitti professori Vanhasen vainoamisen. Osana tätä kampanjaa Iltalehti julkaisi seuraavan kansallissosialismi.com –sivuja koskevan uutisen 11.8.2004:
Uusnatsit myhäilivät Vanhasen lausunnoille
Emeritusprofessori Tatu Vanhasen puheet rotujen erilaisista älykkyyksistä herättivät keskustelua muun muassa Kansallissosialismi-nimisellä web-sivustolla. Keskustelijat olivat mielissään muun muassa faktojen julkaisemisesta.
Keskustelija Joonaksen mielestä ei ole mielipidekysymys, jos "valkoiset ovat tieteellisissä tutkimuksissa osoittautuneet keskimäärin älykkäämmiksi kuin mustat".
- Mitä ihmeen kiusallista tieteellisissä faktoissa on? Jos tieteelliset tutkimukset osoittavat valkoiset älykkäämmiksi kuin mustat, niin miksi sitä ei saa sanoa, Joonas ihmettelee.
Keskustelija Eepo muisteli brasilialaisten älykkyysosamäärän olevan 87.
- Siinä sitten ihmeteltiin, kuinka maalla on oma avaruusohjelmakin. Vanhanen totesi siihen jotakin tyyliin "musta väestö laskee keskiarvoa, mutta maassa on myös valkoisia, jotka mahdollistavat korkean teknologian". Se on tätä nykyajan "väkinäistä tasa-arvoa", että faktojakaan ei saa enää ilman kohua julkaista, eikä varmaan omia mielipiteitään ollenkaan.
Sivustolla kritisoidaan kommentteja, joiden mukaan Vanhasen mielipiteet ovat "typeriä".
Joonaksen mielestä "tämä on aivan samanlaista fanatismia kuin se, että Galileo Galilei meinattiin aikoinaan polttaa roviolla, koska hän kannatti kerettiläisenä pidettynä kopernikaanista maailmankuvaa, jossa Maa kiersi Aurinkoa".
Myös internetin Kansallismielisellä keskustelupalstalla käytiin ajatusten vaihtoa aiheesta.
- Mustien kehnommat tulokset, esimerkiksi Vanhasen tutkimustuloksissa, ovat monille nykyaikaisen populaarikulttuurin ympärillä eläville henkilöille tuskaisia asioita käsitellä, sanoo nimimerkki Purkki.
KRISTIINA POUTIAINEN
[email protected]
Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 9:39 am
Rodullinen egalitarismi on epäonnistunut yhteiskuntasuunnittelijoiden lupaaman "reilun ja oikeudenmukaisen" yhteiskunnan tuottamisessa. Samaan aikaan kylmän sodan jälkeisessä maailmassa on tapahtunut merkittävää rodullisen ja etnisen identiteetin uudelleenheräämistä. Vastaukseksi tälle vasemmisto on omaksunut uuden strategian: Rodun koko olemassaolon kieltäminen! Tämän vuoksi kuulemme niin usein, että "rotu on vain sosiaalinen rakennelma, jolle ei ole biologisia perusteita" ja että "tiede todistaa, että olemme kaikki samanlaisia". Ironisesti tämä on yhteydessä edistykseen ihmisen genomin ymmärtämisessä - edistykseen sillä samalla alalla, joka tulee todella todistamaan rodun biologisen todellisuuden - jota useimmin kuulemme käytettävän perusteluna sille, että rotu ei ole mitään muuta kuin "pinnallisia" piirteitä.
Uusiguinealainen soturi
Tämän näkemyksen kanssa ovat ristiriidassa ensinnäkin kaikki ilmeiset fyysiset erot ihmislajin eri populaatioryhmien välillä, jotka jokainen tunnistaa. On myös geneettistä todistusaineistoa, jota voidaan käyttää riippumatta perinteisistä metodeista eri ihmispopulaatioiden luokittelussa rodullisiin ryhmiin, todistusaineistoa, jonka tulokset ovat käytännössä identtisiä niiden tulosten kanssa, joita saadaan väitetysti "pinnallisiin" piirteisiin, joita perinteinen fyysinen antropologia on tutkinut, perustuvien metodien kanssa. Kuten professori Glayde Whitney on kirjoittanut näillä sivuilla:
"Tämä tieto on näin ollen käytännössä kiistämätön osoitus rodun todellisuudesta - puhtaasti tilastollinen analyysi alleelien esiintymistiheydestä [geneettiset erot eri ryhmien välillä] antaa tulokset, jotka ovat ennenkaikkea identtiset niiden rodullisten ryhmittelyperusteiden kanssa, joita perinteinen antropologia on käyttänyt."
Rehellinen arvio tiedosta vahvistaa rodun todellisuuden. Mutta katsokaamme toisen puolen argumentteja.
* "Olemme 99,9 prosenttisesti (tai jokin toinen luku) geneettisesti identtisiä; niinpä ei voi olla rodullisia eroja eikä rotuja."
Vaikka on totta, että ihmispopulaatiot jakavat karkeasti arvioiden 99,9 prosenttia geeneistään toistensa kanssa, on myös totta, että ihmiset jakavat yli 98 prosenttia geeneistään simpanssien kanssa ja hyvin suuren osuuden muiden eläinten, kuten hiirien ja koirien kanssa. Monet näistä geeneistä tuottavat ruumiillisia perusrakenteita, joita on kaikilla nisäkkäillä; erot organismien välillä johtuvat hyvin pienistä geneettisistä eroista.
Miehet ja naiset ovat 99,998 prosenttisesti identtisiä, mutta kukaan ei väitä, että miehet ja naiset ovat identtisiä.
Tämänhetkinen todistusaineisto viittaa siihen, että kaikki sukupuolierot miesten ja naisten välillä johtuvat vain yhdestä geneettisestä erosta - yhdestä ainoasta geenistä (Testes Determining Factor) kun geenejä yhteensä on noin 50 000 - 100 000! Tämä tarkoittaisi, että miehet ja naiset ovat 99,998 - 99,999 prosenttisesti geneettisesti identtisiä, mutta kuitenkaan kukaan ei väitä, että sukupuoli olisi pelkkä "sosiaalinen rakennelma". Samaan tapaan geneettiset erot ihmisten ja simpanssien välillä, joita kukaan ei kiellä, voidaan kuvailla 12 - 20 kertaisiksi rodullisten ryhmien välillä oleviin nähden.
Pikkuruisilla geneettisillä eroilla voi olla valtavia seurauksia fenotyypille, koska geenit ovat järjestyneet hierarkkiseen tapaan. Jotkin geenit ovat "herrageenejä" ja kontrolloivat joukon muita geenejä toimintaa, joista jokainen voi vieläpä kontrolloida useita muita geenejä. Myöskin jokaisen näistä geeneistä ilmenemistapa on alueiden kontrollissa, joita kutsutaan "promotoijiksi" ja "tehostajiksi", ja jotka tavallisesti sijaitsevat geenin toimivan osan edessä. Pieni muutos "X"-geenin promotoivassa alueessa voi muuttaa sen ilmenemistapaa. X voi hallita geenejä A, B, C, D, E, F. Geeni A taas vuorostaan voi kontrolloida omia geenejään. Vaikka kaikki muut geenit kuin "X" olisivat identtisiä kahden ryhmän välillä, tuo yksi ero "X" -geenissä voi olla riittävä tuottamaan suuria ryhmäeroja.
Se ei ole geneettisten erojen määrä, joka on tärkeä, vaan erojen luonne: Mitkä geenit ovat erilaisia, millä tavoilla ne eroavat ja seuraukset näistä eroista. Koirarodut ovat verrattavissa ihmisrotuihin. On todennäköistä, että eri rodut ovat yhtä lähellä toisiaan geneettisesti kuin ihmisrodut, mutta ei ole epäilystä siitä, etteivätkö nämä huomaamattomat variaatiot johtaisi merkittäviin eroihin ilmiasussa, älykkyydessä ja käyttäytymisessä.
On myös harkinnanarvoista, että perhonen ja toukka, josta se kehittyi, ovat 100 prosenttisesti geneettisesti identtisiä! Geenit eivät muutu; valtavat erot toukan ja perhosen välillä johtuvat eri geenien aktivoitumisesta eri aikoihin. Tämän pitäisi saada vähän miettimään ne, jotka ajattelevat, että 0,1 prosentin ero kymmenissä tuhansissa ihmisen geeneissä "ei merkitse mitään".
* "Geneettistä variaatiota on enemmän ihmisryhmien sisällä kuin niiden välillä; näin ollen ryhmäeroilla ei ole merkitystä."
Tämä on toinen hyvin suosittu argumentti, joka, vaikkakin totta, ei ollenkaan tarkoita sitä, etteikö rodulla olisi merkitystä. Vika tässä argumentissa on se sama kuin "99,9 prosenttia" -argumentissa, siinä, että se korostaa kvantitaavisgeneettistä "herneidenlaskentaa" ennemmin kuin geneettisten erojen ja niiden seurausten merkitystä. Toki on enemmän geneettistä variaatiota ryhmien sisällä kuin ryhmien välillä, mutta jos tämä variaatio ei vaikuta tärkeiden geenien ilmenemistapaan, siitä ei ole paljoa seurauksia. On huomattava määrä geneettistä variaatiota myös sisarusten välillä sekä vanhempien ja lasten välillä, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että he ovat läheisemmin sukua toisilleen kuin tuntemattomille.
Jälleen kerran professori Whitney on osoittanut "variaatio"-argumentin absurdiuden. Hän huomauttaa, että voidaan ottaa koko geneettinen erojen valikoima, joka esiintyy Belfastin populaatiossa ja joukko makaki-apinoita ja antaa sille 100 prosentin indeksi. Niin yllättävää kuin se voi ollakin, enemmän kuin puolet eroista tulisi löytymään kummastakin, niin Belfastin populaatiosta kuin apinajoukostakin. Jopa kahden yksilön välillä, jotka ovat hyvin paljon toistensa kaltaisia, on suuria geneettisiä eroja. Tämä ei tietenkään tarkoita, että irlantilaiset ovat enemmän makakien kaltaisia kuin he ovat naapuriensa kaltaisia, vaikka tämä on juuri se tapa, jolla rotuja-ei-ole -aatteen kannattajat käyttävät argumenttia, silloin kun he soveltavat sitä ihmisiin.
Professori Whitney selittää, että juuri kuten geneettisten erojen tapauksessa miesten ja naisten välillä, "järkevä kysymys rotueroista ei ole koko erojen prosentuaalinen määrä, vaan ennemmin se, kuinka erot ovat jakautuneet rotujen kesken, mihin ominaisuuksiin se vaikuttaa ja mitä kaavaa se noudattaa". Pienet geneettiset erot voivat saada aikaan tärkeitä fyysisiä ja käytöksellisiä eroja.
* "Populaatiovariaatio on jatkuvaa ja ihmisten ominaisuudet vaihtelevat koko spektrin mitalta, joten täsmällisiä rodullisia kokonaisuuksia ei ole olemassa."
Tämä on tieteellinen tapa sanoa, että koska hybridejä (rodullisesti tai etnisesti sekoittuneita populaatioita) on olemassa, yhtään tiettyä rotua ei ole olemassa. Tämä on ihmeen suosittu argumentti, vaikka se on helposti kumottavissa. Kukaan ei ikinä ole ajatellut eläinten hybridipopulaatioiden tarkoittavan sitä, että eläimiä ei voi luokitella eri ryhmiin. Tämä on itsestään selvää. Koirasi voi olla sekoitus saksanpaimenkoiraa ja tanskandogia, mutta se ei tarkoita sitä, että ei olisi olemassa saksanpaimenkoiria tai tanskandogeja. Koirahybridien olemassaolo tarkoittaa vain sitä, että eri koirarodut voivat paritella ja tuottaa jälkeläisiä keskenään. Koirat ja sudet - eri lajeja - voivat paritella ja tuottaa jälkeläisiä, mutta on silti helppoa erottaa koira sudesta.
On todellakin olemassa paikkoja, joissa on tapahtunut ihmisten sekoittumista ja joissa on eri rodullisia aineksia - Keski-Aasia, Latinalainen Amerikka ja Pohjois-Afrikka. Hybridipopulaatioiden olemassaolo näillä alueilla ei millään lailla todista sitä, että muita populaatioita, kuten Euroopan, Kauko-Idän ja Saharan eteläpuolisen Afrikan, jotka ovat geneettisesti erilaistuneempia, ei olisi olemassa.
Tämä "jatkuva variaatio" -argumentti on niin epälooginen, että on ihme, että kukaan ottaa sitä vakavasti. Sekoitusten olemassaolo ei tee sekoitusten alkuperäisaineksia olemattomiksi. Se tosiasia, että punaista ja keltaista voidaan sekoittaa, jotta saadaan oranssia, tuskin tarkoittaa sitä, että punainen ja keltainen ovat illuusioita tai että niitä ei ole olemassa. Vaikka rodulliset tunnusmerkit ovat kaikkea muuta kuin täydellisiä ja kestäviä, jopa ne variaatiot luonnossa, jotka noudattelevat sellaisia aineksia, voidaan luokitella eri ryhmiin. Tämä kestävä variaatio esimerkiksi sateenkaaren eri kevyissä taajuuksissa voidaan helposti ryhmitellä eri väreihin, jotka käytännössä kaikki ihmiset tunnistavat.
* "Kaikki ihmispopulaatiot ovat sekarotuisia, ei ole sellaista asiaa kuin puhdas rotu; näin ollen, ei ole sellaista asiaa kuin rotu."
Australian aboriginaaleja
Tämä argumentti on sukua edelliselle, paitsi että se sanoo meidän kaikkien olevan hybridejä, joten näin ollen ei ole sellaista asiaa kuin rotu. Ensinnäkin, tiedemiehet eivät puhu "puhtaista" roduista. Mitä rodullinen "puhtaus" yleensä tarkoittaa? On totta, että tietyt populaatiot ovat enemmän geneettisesti erilaistuneita ja erilaisia kuin muut enemmän hybridisoituneet ryhmät. Jos ajattelemme englantilaisia, keski-aasialaisia ja korealaisia, voimme tehdä suhteellisen lausunnon, että korealaiset ja englantilaiset ovat enemmän geneettisesti (ja fenotyypiltään) tunnistettavia ja erilaistuneita kuin keskiaasialaiset, jotka ovat jokseenkin itäaasialaisten ja eurooppalaisten välimuotoja.
Tämä ei tarkoita sitä, että korealaiset tai englantilaiset olisivat "puhtaita", mikä oletettavasti tarkoittaisi, että he voisivat kaikki jäljittää alkuperänsä yhteen populaatioon tiettynä aikana. Englantilaiset, esimerkiksi, ovat enimmäkseen [valkoisen rodun] pohjoista rotutyyppiä oleva populaatio, joka koostuu anglosakseista, kelteistä, normanneista/viikingeistä, roomalaisista ja mahdollisesti varhaisesta välimerenrodusta. Monet eurooppalaiset ryhmät ovat samalla lailla koostuneita monista toisilleen sukua olevista kannoista; jos se, että esi-isät ovat eri, mutta silti suhteellisen samanlaisista eurooppalaisista ryhmistä, tekee jostain "sekarotuisen", siinä tapauksessa me kaikki todella olemmekin sekarotuisia. Mutta tämä ei tee millään tavalla tyhjäksi rodun käsitettä, tai sitä faktaa, että eri "sekarotuiset" populaatiot ovat silti geneettisesti ja fenotyypiltään erilaisia ja näin ollen eri rotuja. Sekä geneettisesti että fyysisesti, englantilaiset selvästi kuuluvat eurooppalaiseen ryhmään ja korealaiset koillisaasialaiseen ryhmään.
"Me olemme kaikki sekarotuisia" -argumentit epäonnistuvat kahdella tavalla. Ensinnäkin ne eri kannat, jotka ovat muodostaneet monia tämän päivän etnisistä ryhmistä, ovat suhteellisen samankaltaisia, joten venyttää sanan määritelmää kutsua niitä "sekarotuisiksi". Kuinka erilaisia olivat anglosaksit kuin keltit? Samaan tapaan, pidettäisiinkö henkilöä, joka on englantilaisen ja saksalaisen sekoitus "sekarotuisena"? Entä ranskalais-italialaista? Kutsummeko miljoonia valkoisia amerikkalaisia, jotka ovat sekoitus eri Euroopan kansoja, "sekarotuisiksi"?
Uusiguinealainen nainen
Toiseksi, sekoitukset eri toisilleen sukua olevista kannoista voivat stabilisoitua ajan mittaan ja muodostaa uuden, uniikin ja erillisen etnisen ryhmän tai rodun. Tällainen on tapaus monien eri eurooppalaisten etnisten ryhmien kanssa, jotka ovat muodostuneet sekoituksista eri etnisiä kantoja. Eurooppalaiset voisivat sikistä satoja, ehkä tuhansia sukupolvia tuottamatta jälkeläisiä, jotka näyttävät afrikkalaisilta tai aasialaisilta. Myös päinvastainen on totta. Vaikka tämän päivän rodut ovat tulos muinaisista sekoituksista, sekoitukset ovat tunnistettavia ja äärimmäisen stabiileja.
* "Populaatioerot ovat pinnallisia eivätkä yllä ihoa syvemmälle."
Tämä ei yksinkertaisesti ole totta. On löydetty monia jatkuvia ryhmäeroja älykkyydessä, käyttäytymisessä, aivojen koossa, tautien vastustuskyvyssä, kaksosraskauksien esiintymistiheydessä, kypsymisvauhdissa jne. Professori Arthur Jensen on kerännyt kiistämätöntä todistusaineistoa rotueroista keskimääräisessä älykkyydessä. Kirjassaan Race, Evolution and Behavior professori Philippe Rushton ei pelkästään ole dokumentoinut suurta määrää muita rotueroja vaan myös näyttää kuinka ne sopivat erilaisiin lisääntymisstrategioihin, joita eilaiset rodulliset ryhmät noudattavat. Joskus rotua-ei-ole -argumentti näyttää epätoivoiselta yritykseltä lopettaa kiistely rodullisista eroista, jonka vasemmisto on selvästi hävinnyt. Koska egalitaristeilla ei ole mitään sanottavaa rotuerojen puolesta puhuvien todisteiden vuorten edessä, he ovat yht'äkkiä vaihtaneet asemia ja yrittävät teeskennellä, ettei rotua itseään ole olemassa.
Jopa kaikkein antirasistisimmat lääketieteen tohtorit tunnustavat, että elintenluovuttajat ja -saajat täytyy saada osumaan kohdalleen ei pelkästään rodun suhteen vaan myös lähemmän etnisyyden perusteella rodun sisällä, koska keho tulee todennäköisesti hylkimään rotujenvälisiä siirrännäisiä. He tietävät myös, että eri rotua olevat ihmiset reagoivat eri tavalla samoihin lääkkeisiin ja kärsivät erilaisista sairauksista. Sen sanominen, että nämä erot eivät ylety "ihoa syvemmälle" on täysin vastakkain todellisuuden kanssa.
* "Ei ole kulunut tarpeeksi aikaa, jotta rotueroja olisi voinut kehittyä."
Tämä on outo argumentti, koska on selvästikin kulunut tarpeeksi aikaa fyysisten erojen kehittymiseen. Pygmeillä ja norjalaisilla otaksuttavasti oli kerran yhteinen esi-isä, mutta nyt he ovat niin erilaisia toisiinsa verrattuna, että toiselta planeetalta oleva biologi voisi hyvin pitää niitä eri lajeina. Tämä argumentti on näin ollen yritys kieltää erot keskimääräisessä älykkyydessä tai muissa henkisissä ominaisuuksissa. Kirjassaan Why Race Matters professori Michael Levin osoittaa, että ÄO-eroilla eurooppalaisten ja mustien afrikkalaisten välillä on ollut enemmän kuin tarpeeksi aikaa kehittyä arviolta 4400 sukupolven aikana sen jälkeen kun nämä kaksi ryhmää erosivat yhteisestä esi-isästä. Hänen laskelmansa mukaan olisi tarvittu vain 0,000106 selektiota per sukupolvi resessiivisiä geenejä vastaan, joka on hyvin pieni geneettisen muutoksen määrä, joka vastaa 11 yksilöä per 100 000 per sukupolvi. Luonnossa tämä on äärimmäisen hidas evolutiivinen muutos.
Kanadalainen eskimopariskunta
*
"Valkoinen rotu - kuten kaikki muutkin - on sosiaalinen rakennelma."
Tässä alamme nähdä motivaation kaiken "ei ole sellaista asiaa kuin rotu" -hölynpölyn takana. Jos eurooppalaista syntyperää olevat ihmiset voidaan vakuuttaa siitä, että rotua ei ole olemassa, varsinkin, ettei heidän rotuaan ole oikeasti olemassa, ei tule olemaan vastarintaa valkoisten syrjäyttämiselle niiden voimien toimesta, jotka parhaillaan ovat työssään Amerikassa, Euroopassa ja muualla. Ihmiset eivät puolusta jotain, josta heidät on vakuutettu, ettei se ole todellista.
Jos - vastoin omia vaistojaan ja selkeitä todisteita, joita heidän aistinsa tarjoavat - valkoiset voidaan saada ajattelemaan, että rotu on illuusio, heillä ei ole syytä vastustaa rodullista integraatiota, rodunsekoitusta ja massiivista ei-valkoisten maahanmuuttoa. Jos valkoiset sekoittuvat ihmisten kanssa ja joutuvat ihmisten syrjäyttämiksi, jotka eivät oikeastaan ole erilaisia kuin he itse, mitään ei menetetä.
Ironia tietenkin on siinä, että kun tullaan "affirmative action" -käytäntöihin, jotka rankaisevat valkoisia, ne samat ihmiset, jotka sanovat, että rotu on pelkkä sosiaalinen rakennelma, inttävät, että se on pätevä peruste suosivalle kohtelulle. Ihmiset, jotka sanovat, ettei rotu ole biologista, jollain tapaa kuitenkin kokevat aivan helpoksi sanoa olevansa "mustia" tai "aasialaisia" tai "Amerikan intiaaneja" mikäli heille on siitä hyötyä.
Eikä suurimmassa osassa tapauksista ole myöskään pieniäkään mielipide-eroja siitä, kuka kuuluu mihinkin rotuun. Lapset voivat tunnistaa rodun erehtymättä kahden tai kolmen vuoden ikään mennessä. Luonto on tarkoituksellinen eikä monesti anna olennoilleen aisteja tunnistaa asioita, joilla ei ole väliä. Synnynnäinen kyky tunnistaa ketkä ovat "meikäläisiä" ja ketkä eivät, joka herää hyvin nuorella iällä, on keskeisen tärkeää ryhmän selviytymiselle. Kaikki yritykset ohittaa tai vähätellä tuota kykyä ovat suoria hyökkäyksiä ryhmää itseään vastaan.
Tarpeetonta sanoakin, että ainoastaan valkoiset ovat niitä, jotka toistavat papukaijan lailla ilmeisen absurdeja mielipiteitä rodusta ja jotka teeskentelevät, että välinpitämättömyys tai jopa epälojaalius rotua kohtaan ovat hyveitä. Ei-valkoisilla on terve tietoisuus rodusta ja he tietävät, että se on perustavaa laatua oleva osa yksilö- ja ryhmäidentiteettiä. Heidän täytyy olla valtavan huvittuneita tästä mahdollisesti itsemurhaan johtavasta typeryydestä, jota he kuulevat valkoisten kehottavan toisiaan uskomaan.
Tiettyjen demagogien väitteistä huolimatta eurooppalaiset ovat kulttuurillinen ja biologinen tosiasia. Kuten kaikilla rodullisilla ja etnisillä ryhmillä, heillä on oikeus säilyttää tuo todellisuutensa ja vastustaa yrityksiä hämärtää tiedettä yrityksenä eliminoida rodut todellisuudessa, aivan kuten nimellisesti.
Uusiguinealainen soturi
Tämän näkemyksen kanssa ovat ristiriidassa ensinnäkin kaikki ilmeiset fyysiset erot ihmislajin eri populaatioryhmien välillä, jotka jokainen tunnistaa. On myös geneettistä todistusaineistoa, jota voidaan käyttää riippumatta perinteisistä metodeista eri ihmispopulaatioiden luokittelussa rodullisiin ryhmiin, todistusaineistoa, jonka tulokset ovat käytännössä identtisiä niiden tulosten kanssa, joita saadaan väitetysti "pinnallisiin" piirteisiin, joita perinteinen fyysinen antropologia on tutkinut, perustuvien metodien kanssa. Kuten professori Glayde Whitney on kirjoittanut näillä sivuilla:
"Tämä tieto on näin ollen käytännössä kiistämätön osoitus rodun todellisuudesta - puhtaasti tilastollinen analyysi alleelien esiintymistiheydestä [geneettiset erot eri ryhmien välillä] antaa tulokset, jotka ovat ennenkaikkea identtiset niiden rodullisten ryhmittelyperusteiden kanssa, joita perinteinen antropologia on käyttänyt."
Rehellinen arvio tiedosta vahvistaa rodun todellisuuden. Mutta katsokaamme toisen puolen argumentteja.
* "Olemme 99,9 prosenttisesti (tai jokin toinen luku) geneettisesti identtisiä; niinpä ei voi olla rodullisia eroja eikä rotuja."
Vaikka on totta, että ihmispopulaatiot jakavat karkeasti arvioiden 99,9 prosenttia geeneistään toistensa kanssa, on myös totta, että ihmiset jakavat yli 98 prosenttia geeneistään simpanssien kanssa ja hyvin suuren osuuden muiden eläinten, kuten hiirien ja koirien kanssa. Monet näistä geeneistä tuottavat ruumiillisia perusrakenteita, joita on kaikilla nisäkkäillä; erot organismien välillä johtuvat hyvin pienistä geneettisistä eroista.
Miehet ja naiset ovat 99,998 prosenttisesti identtisiä, mutta kukaan ei väitä, että miehet ja naiset ovat identtisiä.
Tämänhetkinen todistusaineisto viittaa siihen, että kaikki sukupuolierot miesten ja naisten välillä johtuvat vain yhdestä geneettisestä erosta - yhdestä ainoasta geenistä (Testes Determining Factor) kun geenejä yhteensä on noin 50 000 - 100 000! Tämä tarkoittaisi, että miehet ja naiset ovat 99,998 - 99,999 prosenttisesti geneettisesti identtisiä, mutta kuitenkaan kukaan ei väitä, että sukupuoli olisi pelkkä "sosiaalinen rakennelma". Samaan tapaan geneettiset erot ihmisten ja simpanssien välillä, joita kukaan ei kiellä, voidaan kuvailla 12 - 20 kertaisiksi rodullisten ryhmien välillä oleviin nähden.
Pikkuruisilla geneettisillä eroilla voi olla valtavia seurauksia fenotyypille, koska geenit ovat järjestyneet hierarkkiseen tapaan. Jotkin geenit ovat "herrageenejä" ja kontrolloivat joukon muita geenejä toimintaa, joista jokainen voi vieläpä kontrolloida useita muita geenejä. Myöskin jokaisen näistä geeneistä ilmenemistapa on alueiden kontrollissa, joita kutsutaan "promotoijiksi" ja "tehostajiksi", ja jotka tavallisesti sijaitsevat geenin toimivan osan edessä. Pieni muutos "X"-geenin promotoivassa alueessa voi muuttaa sen ilmenemistapaa. X voi hallita geenejä A, B, C, D, E, F. Geeni A taas vuorostaan voi kontrolloida omia geenejään. Vaikka kaikki muut geenit kuin "X" olisivat identtisiä kahden ryhmän välillä, tuo yksi ero "X" -geenissä voi olla riittävä tuottamaan suuria ryhmäeroja.
Se ei ole geneettisten erojen määrä, joka on tärkeä, vaan erojen luonne: Mitkä geenit ovat erilaisia, millä tavoilla ne eroavat ja seuraukset näistä eroista. Koirarodut ovat verrattavissa ihmisrotuihin. On todennäköistä, että eri rodut ovat yhtä lähellä toisiaan geneettisesti kuin ihmisrodut, mutta ei ole epäilystä siitä, etteivätkö nämä huomaamattomat variaatiot johtaisi merkittäviin eroihin ilmiasussa, älykkyydessä ja käyttäytymisessä.
On myös harkinnanarvoista, että perhonen ja toukka, josta se kehittyi, ovat 100 prosenttisesti geneettisesti identtisiä! Geenit eivät muutu; valtavat erot toukan ja perhosen välillä johtuvat eri geenien aktivoitumisesta eri aikoihin. Tämän pitäisi saada vähän miettimään ne, jotka ajattelevat, että 0,1 prosentin ero kymmenissä tuhansissa ihmisen geeneissä "ei merkitse mitään".
* "Geneettistä variaatiota on enemmän ihmisryhmien sisällä kuin niiden välillä; näin ollen ryhmäeroilla ei ole merkitystä."
Tämä on toinen hyvin suosittu argumentti, joka, vaikkakin totta, ei ollenkaan tarkoita sitä, etteikö rodulla olisi merkitystä. Vika tässä argumentissa on se sama kuin "99,9 prosenttia" -argumentissa, siinä, että se korostaa kvantitaavisgeneettistä "herneidenlaskentaa" ennemmin kuin geneettisten erojen ja niiden seurausten merkitystä. Toki on enemmän geneettistä variaatiota ryhmien sisällä kuin ryhmien välillä, mutta jos tämä variaatio ei vaikuta tärkeiden geenien ilmenemistapaan, siitä ei ole paljoa seurauksia. On huomattava määrä geneettistä variaatiota myös sisarusten välillä sekä vanhempien ja lasten välillä, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että he ovat läheisemmin sukua toisilleen kuin tuntemattomille.
Jälleen kerran professori Whitney on osoittanut "variaatio"-argumentin absurdiuden. Hän huomauttaa, että voidaan ottaa koko geneettinen erojen valikoima, joka esiintyy Belfastin populaatiossa ja joukko makaki-apinoita ja antaa sille 100 prosentin indeksi. Niin yllättävää kuin se voi ollakin, enemmän kuin puolet eroista tulisi löytymään kummastakin, niin Belfastin populaatiosta kuin apinajoukostakin. Jopa kahden yksilön välillä, jotka ovat hyvin paljon toistensa kaltaisia, on suuria geneettisiä eroja. Tämä ei tietenkään tarkoita, että irlantilaiset ovat enemmän makakien kaltaisia kuin he ovat naapuriensa kaltaisia, vaikka tämä on juuri se tapa, jolla rotuja-ei-ole -aatteen kannattajat käyttävät argumenttia, silloin kun he soveltavat sitä ihmisiin.
Professori Whitney selittää, että juuri kuten geneettisten erojen tapauksessa miesten ja naisten välillä, "järkevä kysymys rotueroista ei ole koko erojen prosentuaalinen määrä, vaan ennemmin se, kuinka erot ovat jakautuneet rotujen kesken, mihin ominaisuuksiin se vaikuttaa ja mitä kaavaa se noudattaa". Pienet geneettiset erot voivat saada aikaan tärkeitä fyysisiä ja käytöksellisiä eroja.
* "Populaatiovariaatio on jatkuvaa ja ihmisten ominaisuudet vaihtelevat koko spektrin mitalta, joten täsmällisiä rodullisia kokonaisuuksia ei ole olemassa."
Tämä on tieteellinen tapa sanoa, että koska hybridejä (rodullisesti tai etnisesti sekoittuneita populaatioita) on olemassa, yhtään tiettyä rotua ei ole olemassa. Tämä on ihmeen suosittu argumentti, vaikka se on helposti kumottavissa. Kukaan ei ikinä ole ajatellut eläinten hybridipopulaatioiden tarkoittavan sitä, että eläimiä ei voi luokitella eri ryhmiin. Tämä on itsestään selvää. Koirasi voi olla sekoitus saksanpaimenkoiraa ja tanskandogia, mutta se ei tarkoita sitä, että ei olisi olemassa saksanpaimenkoiria tai tanskandogeja. Koirahybridien olemassaolo tarkoittaa vain sitä, että eri koirarodut voivat paritella ja tuottaa jälkeläisiä keskenään. Koirat ja sudet - eri lajeja - voivat paritella ja tuottaa jälkeläisiä, mutta on silti helppoa erottaa koira sudesta.
On todellakin olemassa paikkoja, joissa on tapahtunut ihmisten sekoittumista ja joissa on eri rodullisia aineksia - Keski-Aasia, Latinalainen Amerikka ja Pohjois-Afrikka. Hybridipopulaatioiden olemassaolo näillä alueilla ei millään lailla todista sitä, että muita populaatioita, kuten Euroopan, Kauko-Idän ja Saharan eteläpuolisen Afrikan, jotka ovat geneettisesti erilaistuneempia, ei olisi olemassa.
Tämä "jatkuva variaatio" -argumentti on niin epälooginen, että on ihme, että kukaan ottaa sitä vakavasti. Sekoitusten olemassaolo ei tee sekoitusten alkuperäisaineksia olemattomiksi. Se tosiasia, että punaista ja keltaista voidaan sekoittaa, jotta saadaan oranssia, tuskin tarkoittaa sitä, että punainen ja keltainen ovat illuusioita tai että niitä ei ole olemassa. Vaikka rodulliset tunnusmerkit ovat kaikkea muuta kuin täydellisiä ja kestäviä, jopa ne variaatiot luonnossa, jotka noudattelevat sellaisia aineksia, voidaan luokitella eri ryhmiin. Tämä kestävä variaatio esimerkiksi sateenkaaren eri kevyissä taajuuksissa voidaan helposti ryhmitellä eri väreihin, jotka käytännössä kaikki ihmiset tunnistavat.
* "Kaikki ihmispopulaatiot ovat sekarotuisia, ei ole sellaista asiaa kuin puhdas rotu; näin ollen, ei ole sellaista asiaa kuin rotu."
Australian aboriginaaleja
Tämä argumentti on sukua edelliselle, paitsi että se sanoo meidän kaikkien olevan hybridejä, joten näin ollen ei ole sellaista asiaa kuin rotu. Ensinnäkin, tiedemiehet eivät puhu "puhtaista" roduista. Mitä rodullinen "puhtaus" yleensä tarkoittaa? On totta, että tietyt populaatiot ovat enemmän geneettisesti erilaistuneita ja erilaisia kuin muut enemmän hybridisoituneet ryhmät. Jos ajattelemme englantilaisia, keski-aasialaisia ja korealaisia, voimme tehdä suhteellisen lausunnon, että korealaiset ja englantilaiset ovat enemmän geneettisesti (ja fenotyypiltään) tunnistettavia ja erilaistuneita kuin keskiaasialaiset, jotka ovat jokseenkin itäaasialaisten ja eurooppalaisten välimuotoja.
Tämä ei tarkoita sitä, että korealaiset tai englantilaiset olisivat "puhtaita", mikä oletettavasti tarkoittaisi, että he voisivat kaikki jäljittää alkuperänsä yhteen populaatioon tiettynä aikana. Englantilaiset, esimerkiksi, ovat enimmäkseen [valkoisen rodun] pohjoista rotutyyppiä oleva populaatio, joka koostuu anglosakseista, kelteistä, normanneista/viikingeistä, roomalaisista ja mahdollisesti varhaisesta välimerenrodusta. Monet eurooppalaiset ryhmät ovat samalla lailla koostuneita monista toisilleen sukua olevista kannoista; jos se, että esi-isät ovat eri, mutta silti suhteellisen samanlaisista eurooppalaisista ryhmistä, tekee jostain "sekarotuisen", siinä tapauksessa me kaikki todella olemmekin sekarotuisia. Mutta tämä ei tee millään tavalla tyhjäksi rodun käsitettä, tai sitä faktaa, että eri "sekarotuiset" populaatiot ovat silti geneettisesti ja fenotyypiltään erilaisia ja näin ollen eri rotuja. Sekä geneettisesti että fyysisesti, englantilaiset selvästi kuuluvat eurooppalaiseen ryhmään ja korealaiset koillisaasialaiseen ryhmään.
"Me olemme kaikki sekarotuisia" -argumentit epäonnistuvat kahdella tavalla. Ensinnäkin ne eri kannat, jotka ovat muodostaneet monia tämän päivän etnisistä ryhmistä, ovat suhteellisen samankaltaisia, joten venyttää sanan määritelmää kutsua niitä "sekarotuisiksi". Kuinka erilaisia olivat anglosaksit kuin keltit? Samaan tapaan, pidettäisiinkö henkilöä, joka on englantilaisen ja saksalaisen sekoitus "sekarotuisena"? Entä ranskalais-italialaista? Kutsummeko miljoonia valkoisia amerikkalaisia, jotka ovat sekoitus eri Euroopan kansoja, "sekarotuisiksi"?
Uusiguinealainen nainen
Toiseksi, sekoitukset eri toisilleen sukua olevista kannoista voivat stabilisoitua ajan mittaan ja muodostaa uuden, uniikin ja erillisen etnisen ryhmän tai rodun. Tällainen on tapaus monien eri eurooppalaisten etnisten ryhmien kanssa, jotka ovat muodostuneet sekoituksista eri etnisiä kantoja. Eurooppalaiset voisivat sikistä satoja, ehkä tuhansia sukupolvia tuottamatta jälkeläisiä, jotka näyttävät afrikkalaisilta tai aasialaisilta. Myös päinvastainen on totta. Vaikka tämän päivän rodut ovat tulos muinaisista sekoituksista, sekoitukset ovat tunnistettavia ja äärimmäisen stabiileja.
* "Populaatioerot ovat pinnallisia eivätkä yllä ihoa syvemmälle."
Tämä ei yksinkertaisesti ole totta. On löydetty monia jatkuvia ryhmäeroja älykkyydessä, käyttäytymisessä, aivojen koossa, tautien vastustuskyvyssä, kaksosraskauksien esiintymistiheydessä, kypsymisvauhdissa jne. Professori Arthur Jensen on kerännyt kiistämätöntä todistusaineistoa rotueroista keskimääräisessä älykkyydessä. Kirjassaan Race, Evolution and Behavior professori Philippe Rushton ei pelkästään ole dokumentoinut suurta määrää muita rotueroja vaan myös näyttää kuinka ne sopivat erilaisiin lisääntymisstrategioihin, joita eilaiset rodulliset ryhmät noudattavat. Joskus rotua-ei-ole -argumentti näyttää epätoivoiselta yritykseltä lopettaa kiistely rodullisista eroista, jonka vasemmisto on selvästi hävinnyt. Koska egalitaristeilla ei ole mitään sanottavaa rotuerojen puolesta puhuvien todisteiden vuorten edessä, he ovat yht'äkkiä vaihtaneet asemia ja yrittävät teeskennellä, ettei rotua itseään ole olemassa.
Jopa kaikkein antirasistisimmat lääketieteen tohtorit tunnustavat, että elintenluovuttajat ja -saajat täytyy saada osumaan kohdalleen ei pelkästään rodun suhteen vaan myös lähemmän etnisyyden perusteella rodun sisällä, koska keho tulee todennäköisesti hylkimään rotujenvälisiä siirrännäisiä. He tietävät myös, että eri rotua olevat ihmiset reagoivat eri tavalla samoihin lääkkeisiin ja kärsivät erilaisista sairauksista. Sen sanominen, että nämä erot eivät ylety "ihoa syvemmälle" on täysin vastakkain todellisuuden kanssa.
* "Ei ole kulunut tarpeeksi aikaa, jotta rotueroja olisi voinut kehittyä."
Tämä on outo argumentti, koska on selvästikin kulunut tarpeeksi aikaa fyysisten erojen kehittymiseen. Pygmeillä ja norjalaisilla otaksuttavasti oli kerran yhteinen esi-isä, mutta nyt he ovat niin erilaisia toisiinsa verrattuna, että toiselta planeetalta oleva biologi voisi hyvin pitää niitä eri lajeina. Tämä argumentti on näin ollen yritys kieltää erot keskimääräisessä älykkyydessä tai muissa henkisissä ominaisuuksissa. Kirjassaan Why Race Matters professori Michael Levin osoittaa, että ÄO-eroilla eurooppalaisten ja mustien afrikkalaisten välillä on ollut enemmän kuin tarpeeksi aikaa kehittyä arviolta 4400 sukupolven aikana sen jälkeen kun nämä kaksi ryhmää erosivat yhteisestä esi-isästä. Hänen laskelmansa mukaan olisi tarvittu vain 0,000106 selektiota per sukupolvi resessiivisiä geenejä vastaan, joka on hyvin pieni geneettisen muutoksen määrä, joka vastaa 11 yksilöä per 100 000 per sukupolvi. Luonnossa tämä on äärimmäisen hidas evolutiivinen muutos.
Kanadalainen eskimopariskunta
*
"Valkoinen rotu - kuten kaikki muutkin - on sosiaalinen rakennelma."
Tässä alamme nähdä motivaation kaiken "ei ole sellaista asiaa kuin rotu" -hölynpölyn takana. Jos eurooppalaista syntyperää olevat ihmiset voidaan vakuuttaa siitä, että rotua ei ole olemassa, varsinkin, ettei heidän rotuaan ole oikeasti olemassa, ei tule olemaan vastarintaa valkoisten syrjäyttämiselle niiden voimien toimesta, jotka parhaillaan ovat työssään Amerikassa, Euroopassa ja muualla. Ihmiset eivät puolusta jotain, josta heidät on vakuutettu, ettei se ole todellista.
Jos - vastoin omia vaistojaan ja selkeitä todisteita, joita heidän aistinsa tarjoavat - valkoiset voidaan saada ajattelemaan, että rotu on illuusio, heillä ei ole syytä vastustaa rodullista integraatiota, rodunsekoitusta ja massiivista ei-valkoisten maahanmuuttoa. Jos valkoiset sekoittuvat ihmisten kanssa ja joutuvat ihmisten syrjäyttämiksi, jotka eivät oikeastaan ole erilaisia kuin he itse, mitään ei menetetä.
Ironia tietenkin on siinä, että kun tullaan "affirmative action" -käytäntöihin, jotka rankaisevat valkoisia, ne samat ihmiset, jotka sanovat, että rotu on pelkkä sosiaalinen rakennelma, inttävät, että se on pätevä peruste suosivalle kohtelulle. Ihmiset, jotka sanovat, ettei rotu ole biologista, jollain tapaa kuitenkin kokevat aivan helpoksi sanoa olevansa "mustia" tai "aasialaisia" tai "Amerikan intiaaneja" mikäli heille on siitä hyötyä.
Eikä suurimmassa osassa tapauksista ole myöskään pieniäkään mielipide-eroja siitä, kuka kuuluu mihinkin rotuun. Lapset voivat tunnistaa rodun erehtymättä kahden tai kolmen vuoden ikään mennessä. Luonto on tarkoituksellinen eikä monesti anna olennoilleen aisteja tunnistaa asioita, joilla ei ole väliä. Synnynnäinen kyky tunnistaa ketkä ovat "meikäläisiä" ja ketkä eivät, joka herää hyvin nuorella iällä, on keskeisen tärkeää ryhmän selviytymiselle. Kaikki yritykset ohittaa tai vähätellä tuota kykyä ovat suoria hyökkäyksiä ryhmää itseään vastaan.
Tarpeetonta sanoakin, että ainoastaan valkoiset ovat niitä, jotka toistavat papukaijan lailla ilmeisen absurdeja mielipiteitä rodusta ja jotka teeskentelevät, että välinpitämättömyys tai jopa epälojaalius rotua kohtaan ovat hyveitä. Ei-valkoisilla on terve tietoisuus rodusta ja he tietävät, että se on perustavaa laatua oleva osa yksilö- ja ryhmäidentiteettiä. Heidän täytyy olla valtavan huvittuneita tästä mahdollisesti itsemurhaan johtavasta typeryydestä, jota he kuulevat valkoisten kehottavan toisiaan uskomaan.
Tiettyjen demagogien väitteistä huolimatta eurooppalaiset ovat kulttuurillinen ja biologinen tosiasia. Kuten kaikilla rodullisilla ja etnisillä ryhmillä, heillä on oikeus säilyttää tuo todellisuutensa ja vastustaa yrityksiä hämärtää tiedettä yrityksenä eliminoida rodut todellisuudessa, aivan kuten nimellisesti.
Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 11:27 am
no minä aikoinaan ymmärsin että nää äo-testit ei ole olleet kovin luotettavia lähteitä rotujen vertailussa johtuen erilaisesta koulutuksen tasosta esmes jos suomalaisia verrataan kenialaisiin. en oikeen luota koko äo-testijärjestelmään. joku matemaattisesti lahjakas joka on muuten kaikilla elämänalueilla ihan tampio voi saada huippupisteitä ja järkeään käyttävä fiksu ihminen jolla on vaikka adhd ei sitten selviäkään kokeesta. mitä "älykkyyttä" se sitten oikeen todistaa?
Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 1:01 pm
markja kirjoitti:Sinä pelle et ikinä faktoja ja lainauksia esitä hatusta repimillesi heitoille, joten sinä olet vihon viimeinen jolla on mitään oikeutta vaatia mitään faktoja mistään asiasta. Mutta jos osaat lukea, niin varmasti luit myös kun kirjoitin, että esim. Tatu Vanhasen kirjasta sopii lukea näistä jutuista jos on jotain epäselvää.tmk666 kirjoitti:Käytät sanaa OLIKO missä FAKTAT prkl! Siis onko juutalaisetkin oma rotunsa? Tuota en ole aikaisemmin kuullutkaan,FAKTAA kehiin ja heti.
Voi vittu mä oon pelle
. Sinä olet FAKTA "mies" joten laita nyt vaan niitä FUCKTOJA kehiin,varsinkin siitä että juutalaiset ovat oma rotunsa. Minua ei tuon Vanhasen mielipiteet kiinnosta paskankaan vertaa,eikä kyllä sinunkaan. Turkulaisetkin muuten ovat ihan oma rotunsa,kuulema n.50% pienemmällä aivokapasiteetilla varustettuja kuin muut Suomalaiset. Kysy keneltä tahansa.Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 4:29 pm
Niin..? Toiko väittämä sun mielestä riittää todistamaan eri ihmisrotujen olemassaolon nykyaikana?markja kirjoitti: Rotututkimus oli aivan normaalia tiedettä jota harjoitettiin kauan ennen natseja.
Noi sun ÄO-jutut onkin sitten jo sen luokan huuhaatiedettä, että oon oikeastaan yllättynyt, että sä halusit tuoda ne tukemaan sun luulojasi. Ne eivät kerro YHTÄÄN MITÄÄN eri ihmisrotujen olemassaolosta.
Niin. Nykyihmisten geneettiset erot ovat tosiaan niin pieniä, että ei todellakaan voida puhua eri roduista.Jaa niinkö?Ihmisten välillä esiintyvät geneettiset erot ovat niin minimaalisen pieniä
Ei ole kyse tilastoista, vaan oikeista tutkimuksista. Se, että näin todellakin voi olla, on jo itsessään riittävä perustelu sille, ettei biologian kautta asiaa tarkasteltuna ole olemassa kuin yksi ihmisrotu.Tilastojen väärinymmärtämistä. VOI OLLA. Kannattaa muistaa, että KESKIMÄÄRIN kahden syntyperäisen ruotsalaisen geeniperimässä on vähemmän eroja kuin yhden ruotsalaisen ja yhden ghanalaisen geeniperimässä on.Lisäksi kahden valkoihoisen ruotsalaisen geeniperimässä voi olla suurempia eroja kuin vaikka ruotsalaisen ja ghanalaisen.
Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 5:06 pm
Mutta hei katupoika,markushan keksinyt ihan oman rodunkin,juutalaiset 
Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 5:25 pm
Sinusta siis ne kaikki rodut katosivat mystisesti heti 2.MS jälkeen vai mitä?katupoika kirjoitti:Niin..? Toiko väittämä sun mielestä riittää todistamaan eri ihmisrotujen olemassaolon nykyaikana?
Et sitten lukenut mitä tuossa joku kirjoittikin jo Tatu Vanhasen kirjastakin? No, se ei ole yllätys kun ilmeisesti tuo lukutaitosi (tai vähintäänkin lukemisen ymmärtämisesi) tuntuu olevan kovin heikkoa.Noi sun ÄO-jutut onkin sitten jo sen luokan huuhaatiedettä, että oon oikeastaan yllättynyt, että sä halusit tuoda ne tukemaan sun luulojasi.
Ahaa. Sinusta siis esimerkiksi näiden kahden kuvan ihmisillä ei ole mitään konkreettisia eroja, joiden perusteella heidät voitaisiin vaikkapa luokitella eri rotuihin kuuluviksi? Mielenkiintoista. Oletko käynyt viime aikoina silmälääkärissä?Ne eivät kerro YHTÄÄN MITÄÄN eri ihmisrotujen olemassaolosta.
Lukemisen ymmärtämisesi taitaa olla paljon heikompaa kuin uskoinkaan. Minä sanoin jo, että mitenkäs sitten dna:sta pystytään selvittämään henkilön rotu? Valehteleeko poliisi, FBI jne.?Niin. Nykyihmisten geneettiset erot ovat tosiaan niin pieniä, että ei todellakaan voida puhua eri roduista.
Sinusta siis tilastotiede ei ole oikeata tutkimusta? Just juu.Ei ole kyse tilastoista, vaan oikeista tutkimuksista.KESKIMÄÄRIN kahden syntyperäisen ruotsalaisen geeniperimässä on vähemmän eroja kuin yhden ruotsalaisen ja yhden ghanalaisen geeniperimässä on.
Lukemisen ymmärtämisen lisäksi sinun kannattaisi käydä silmälääkärillä ja opiskella vielä vähän aiheesta "tiede". Jooko?
Miten niin muka?Se, että näin todellakin voi olla, on jo itsessään riittävä perustelu sille, ettei biologian kautta asiaa tarkasteltuna ole olemassa kuin yksi ihmisrotu.
Lähetetty: Ke Huhti 02, 2008 9:41 pm
Ei tietenkään. Sattui vain sellainen ikävä tapaturma, että ne tippuivat pois tältä planeetaltamme käveltyään liian reunalle. "Maapallomme" kun on litteä, kuten aikoinaan tieteellisesti todistettiin.markja kirjoitti:Sinusta siis ne kaikki rodut katosivat mystisesti heti 2.MS jälkeen vai mitä?katupoika kirjoitti:Niin..? Toiko väittämä sun mielestä riittää todistamaan eri ihmisrotujen olemassaolon nykyaikana?
Et kai sä tosissasi vetoa johonkin Tatu Vanhasen jorinoihin tässä asiassa? Vanhanen on valtio-opin professori, jolla ei ole minkäänlaista pätevyyttä biologian saralla.Et sitten lukenut mitä tuossa joku kirjoittikin jo Tatu Vanhasen kirjastakin?
Enpä luokittelisi heitä eri rotuihin pelkän rusketuksen perusteella. En mäkään kesällä ruskettuessani muutu jonkin toisen rodun edustajaksi.Sinusta siis esimerkiksi näiden kahden kuvan ihmisillä ei ole mitään konkreettisia eroja, joiden perusteella heidät voitaisiin vaikkapa luokitella eri rotuihin kuuluviksi?
DNA:sta pystytään selvittämään vaikka mitä. Muunmuassa ihmisen perimä, joka tarvittaessa kertoo sen onko henkilö valkoihoisten vanhempien tekemä vaiko peräti kahden mustaihoisen jälkeläinen. Moni pystyy päättelemään tällaiset asiat ihan paljain silminkin, kunhan vain näkee kyseisen henkilön. Geeniperimä vaikuttaa aina jossain määrin ulkonäköömme, mutta silti kaikkien maailman ihmisten geeniperimä on niin suurelta osin yhteneväinen, ettei todellakaan voida puhua eri roduista.Minä sanoin jo, että mitenkäs sitten dna:sta pystytään selvittämään henkilön rotu? Valehteleeko poliisi, FBI jne.?
Mä en tiedä miten paljon yksinkertaisemmmin mun täytyisi tää asia vielä selittää, jotta säkin ymmärtäisit... Jos kahden valkoihoisen ihmisen geeniperimä vaihtelu voi olla suurempaa kuin valkoihoisen ja mustaihoisen välillä on kai aika selvää, että biologian kautta asiaa tarkasteltuna ei voida puhua mistään eri roduista kun puhutaan mustaihoisista ja valkoihoisista ihmisistä. Ihon pigmentti ei kerro muusta kuin elinympäristöstä. Siellä missä aurinko paistaa kuumemmin ja kirkkaammin, on iho kehittänyt itselleen tummemman värin muodossa suojan UV-säteilyä vastaan. Aivan samoin käy meille valkoihoisille ihmisille, kun altistumme pitkäksi aikaa kirkkaammalle auringonpaisteelle.Miten niin muka?Se, että näin todellakin voi olla, on jo itsessään riittävä perustelu sille, ettei biologian kautta asiaa tarkasteltuna ole olemassa kuin yksi ihmisrotu.