Helsingin Sanomat: Vanhasen uusi rotuoppi
Helsingin Sanomien Kuukausiliite elokuu 2004
Mitähän pääministeri Matti Vanhanen mahtaa miettiä, kun hän lukee tämän haastattelun? Hänen isänsä, professori Tatu Vanhanen kertoo siinä tutkimuksistaan, joista selviää muun muassa, että mustat ovat tyhmempiä kuin valkoiset.
Tommi Nieminen kuvat Sami Kero
Professori Vanhasen uusi rotuoppi
Hips hips hips hips...
Emeritusprofessori Tatu Vanhanen on pukeutunut korrektisti valkoiseen pikkutakkiin, kauluspaitaan ja suoriin housuihin, mutta hänen jalkansa ovat paljaat. Niillä hän hipsuttelee nurmijärveläisessä rivitaloasunnossa ja esittelee paikkoja.
Silmään pistävät heti ihmishahmoiset patsaat, joita on joka puolella. Kirjahyllyissä, takan päällä, portaikossa ja parvekkeella. Kymmeniä samantyyppisiä patsaita!
Politiikan tutkimuksen professori on panostanut eläkkeellä taideharrastukseensa. Kansalaisopistossa 1980-luvulla oppinsa ammentanut Vanhanen tahkoaa kesämökillään Laukaassa kipsi- ja betoniveistoksia. Niitä on jo myytykin. Aidon Vanhasen saa muutamalla sadalla eurolla.
Aiheita 75-vuotiaalla professorilla on vain yksi: sopusuhtainen atleettivartalo. Tuskin on sattumaa, että Vanhanen kuvaa patsaissaan voimakkaita ja kauniita ihmisiä, sellaisia, joiden geenit pärjäävät olemassaolon taistelussa. Patsaiden naiset ovat pystyrintaisia ja parhaassa lisääntymisiässä. Miehillä on muskelit ja ylväs asento. Lajinsa valioita?
"Niin, ehkä tavallaan. Kyllä ihailuni antiikin estetiikkaa kohtaan heijastuu töihini, myös
Michaelangelo, Rodin ja Väinö Aaltonen ovat suosikkejani", Vanhanen sanoo ja hakee parvekkeelta patsaistaan kookkaimman.
Se kuvaa valkoista miestä. Ihmislajin kuningasta.
Professorin vaimo Anni ilmoittaa, että kahvi on pöydässä. Hips hips.. Vanhanen hiippailee keittiön ovelle, kääntyy takaisin ja vie vieraan työhuoneeseensa. Hips hips.. Työhuoneen ovella Vanhanen kääntyykin ympäri, sillä vaimo ilmoittaa uudelleen, että kahvi on pöydässä. Professori hipsii varpaat kippurassa rappuset takaisin yläkertaan.
Ei saa antaa isoisän hissukkamaisen ulkoasun pettää. Vanhanen on suomalaisen tiedemaailman paha poika, vaikka hän jäi eläkkeelle Tampereen yliopistosta jo 12 vuotta sitten. Tai ehkä juuri siksi.
Emeritusprofessori on saanut eläkkeellä aikaan muutakin kuin patsaita. Hän on riehaantunut kirjoittamaan kirjoja, jotka ovat herättäneet ankaraa vastarintaa.
Tärkeimmät tutkimustuloksensa hän voi ilmoittaa täsmällisesti numeroina:
Hongkong 107, Etelä-Korea 106, Japani 105, Taiwan 104, Hollanti 102, Saksa 102, Itävalta 102, Ruotsi 101, Britannia 100, Tanska 98, Ranska 98, Yhdysvallat 98, Suomi 97, Venäjä 96, Kreikka 92, Kroatia 90, Peru 90, Brasilia 87, Irak 87, Kuuba 85, Iran 84, Intia 81, Tansania 72, Nigeria 67, Sierra Leone 64, Etiopia 63, Päiväntasaajan Guinea 59. (Richard Lynn & Tatu Vanhanen: IQ and the Wealth of Nations)
Professori Tatu Vanhanen istuu kirjastohuoneensa nojatuolissa ja selittää innokkaasti, kuinka kansakuntien keskimääräinen älykkyysosamäärä vaihtelee. Sillä on suuri vaikutus kansojen saavutuksiin. Niinpä eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset yhteiskunnat tuottavat huipputeknologiaa ja niitä johdetaan demokraattisesti. Afrikassa taas kärsitään nälänhätää ja hallitukset ovat läpeensä korruptoituneita.
"Ei afrikkalaisten huono-osaisuus ole meidän valkoihoisten syytä. Kun suomalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 97, Afrikassa se on 60-70. Erot älykkyydessä on merkittävin huono-osaisuutta selittävä ilmiö", Vanhanen sanoo.
Täältä Nurmijärven Klaukkalan kylän keskiluokkaisen rivitalo-onnelan kirjastohuoneesta katsottuna esimerkiksi rutiköyhä Päiväntasaajan Guinea on hyvin kaukana. Vanhasen ja hänen brittiläisen kollegansa professori Richard Lynnin tutkimusten mukaan Päiväntasaajan Guinean asukkaiden keskimääräinen äo on 59. Suomessa se tarkoittaisi diagnoosia retardatio mentalis levis, lievästi kehitysvammainen.
Voiko tämä suomalainen professori todellakin olla vuonna 2004 sitä mieltä?
"Kyllä tutkimuksemme siihen viittaavat, vaikka on ne tietysti aika hurjia tuloksia", Vanhanen sanoo. "Täytyy muistaa, että Afrikassakin on onnistuttu rakentamaan demokraattisia instituutioita. Niiden laatu ei tosin ole sama kuin täällä, niissä ei noudateta laillisia periaatteita eikä rehellistä kilpailua, ja niissä politiikkaan sekoittuu paljon enemmän väkivaltaa. Tämä on evoluution tulos, joka liittyy populaatioiden keskimääräisen älykkyyden eroihin."
Vaikka professorin puheet ovat hurjia, ei häntä oikein voi kutsua suorastaan rasistiksi. Vanhanen muun muassa vaatii länsimailta taloudellista solidaarisuutta köyhiä maita kohtaan. Suomeen saapuvien siirtolaisten hän toivoo sulautuvan kantaväestöön seka-avioliitoilla, jotta etnisten ryhmien välille ei syntyisi konflikteja.
Hän uskoo, että ihmiskuntaa autettaisiin parhaiten, jos päätökset perustuisivat totuudenmukaiseen ihmiskuvaan. Siis jos myönnettäisiin, että yksilöt ja etniset ryhmät kykenevät eri tasoisiin suorituksiin.
Tärkeä rajapyykki kansojen keskimääräisessä älykkyysosamäärässä on Vanhasen mukaan 90 pistettä. Sen alle jäävät kansat eivät kykene itse luomaan kehittynyttä teknologiaa. Vanhasen ja Lynnin tutkimuksissa alle 90 pisteen jää esimerkiksi Brasilia, jolla on kuitenkin oma avaruusohjelma. Professori Vanhanen ei hätkähdä.
"Maan keskimääräinen äo on huono, koska puolet brasilialaisista on mustia. Mutta se toinen puolisko, joka koostuu valkoisista ihmisistä, mahdollistaa korkean teknologian kehittämisen", hän kuittaa.
Eli Brasiliasta meidän ei tarvitse olla huolissamme. Afrikkalaiset sen sijaan tarvitsisivat apua valkoiselta mieheltä.
"Voisi olla paikallaan, että Afrikan maiden talouselämän johtoon tulisi mahdollisimman paljon eurooppalaisia, amerikkalaisia ja aasialaisia", professori ehdottaa.
"Vain he kykenevät luomaan vaurautta."
Vanhasen ajatuksista on helppo suuttua, mutta hänen rohkeuttaan voi arvostaa. Älykkyys on varmasti yksi tiedemaailman arkaluonteisimmista tutkimuskohteista. Puhumattakaan rodun yhdistämisestä älykkyyteen.
Nykytiede on jo laajalti hylännyt rodun käsitteen, koska etnisten ryhmien erot dna:ssa ovat hyvin pienet. Myös älykkyys on ongelmallinen käsite, sitä on monenlaista. Afrikan savanneilla tarvitsee erilaista älyä kuin New Yorkin betoniviidakossa.
Vanhasta ja Lynniä on kritisoitu muun muassa siitä, että heidän käyttämänsä älykkyystestit ovat pääosin länsimaalaisten suunnittelemia. Heidän on siksi helpompi menestyä niissä kuin afrikkalaisten. Kiinalaiset ja japanilaiset pärjäävät kuviotesteissä, koska heidän kirjoitusjärjestelmänsä harjaannuttaa kuviopäättelyyn.
Professori Vanhaselle kaikki tuo on kuitenkin harhaoppia. Hän latelee argumenttejaan rauhallisella ja monotonisella äänellä, joka kuulostaa tutulta. Sitä on kuultu viime vuoden aikana tv-uutisista ja ajankohtaisohjelmista. Äänen lisäksi pääministeri Matti Vanhanen on perinyt isältään myös kasvonpiirteet.
Pituutta pojalle on tosin kertynyt noin 25 senttiä enemmän, ja myös puheet poikkeavat: kun pääministeri Vanhanen puhuu diplomaattisesti kieli keskellä suuta, professori Vanhanen laukoo mielipiteensä kuulijoiden reaktioista piittaamatta.
"Olen erittäin iloinen, kun Matti on menestynyt politiikassa, hänellä on siihen erinomaiset taipumukset. Hänellä on sellainen tasapainoinen luonne, että hän pystyy mukautumaan ja kestämään politiikan asettamat paineet. Oma luontoni ei ole sopiva poliitikoksi. Ihmisten kanssa seurusteluun minulla ei ole samanlaista luontevuutta kuin hänellä", Vanhanen sanoo.
Politiikkaa Tatu Vanhanen kokeili kerran, muttei viihtynyt.
Hän syntyi maalaisliittolaiseen perheeseen Vuoksenrannassa Karjalankannaksella ja joutui naapuriensa tavoin pikkupoikana kahdesti evakkoon. Mieheksi vartuttuaan hän oli maalaisliiton eduskuntavaaliehdokkaana 21-vuotiaana vuonna 1951, mutta ei tullut valituksi. Sitten hän työskenteli maalaisliittolaisten Keskisuomalaisen ja Kyntäjän toimittajana.
Vanhanen oli niin vankkumaton Urho Kekkosen kannattaja, että kolmesta pojasta keskimmäinen sai syntyessään vuonna 1955 nimekseen Matti Taneli, Kekkosen kaksospoikien mukaan.
Helsingin yliopistossa Vanhanen opiskeli yhteiskuntatieteitä ja teki politiikan tutkimuksen väitöskirjansa 1968. Viisi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi Tampereen yliopistoon.
Vuonna 1975 ilmestyi amerikkalaisen E.O. Wilsonin kirja Sosiobiology, joka toi Charles Darwinin takaisin yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun.
Vanhanen innostui.
Yhteiskuntatieteissä on kiistelty perimän ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta siitä lähtien, kun Darwin julkaisi 1859 kirjan Lajien synty sekä 1871 ihmisen evoluutiota käsittelevän teoksen Ihmisen polveutuminen. Darwinismin ydinajatus on evoluutio: Koska yksilöt tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin ympäristö voi elättää, syntyy taistelu olemassaolosta. Vahvat pärjäävät paremmin, ja heidän ominaisuutensa siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Näin laji muuttuu hitaan evoluution seurauksena.
"Kun evoluutio on tehnyt eroja rotujen ihonvärin ja ruumiinrakenteen välillä, en ymmärrä, miksi se ei tekisi eroja henkisissä ominaisuuksissa", Vanhanen sanoo.
Wilsonin kirja aiheutti ilmestyessään melkoista vastarintaa, sillä darwinilainen evoluutioteoria oli saanut arveluttavan maineen erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Natsi-Saksassahan rodunjalostusta perusteltiin sosiaalidarwinistisin opein.
Tosin Vanhasen mukaan Hitler tulkitsi Darwinia väärin. "Hän väitti, että juutalaiset ovat alempaa rotua kuin muut saksalaiset, vaikka juutalaiset ovat älykkäämpiä."
Wilsonin teosta poltettiin Yhdysvalloissa kirjarovioilla, mutta Tampereella apulaisprofessori Vanhanen ryhtyi soveltamaan sitä demokratiatutkimuksiin.
"Darwinin teoria olemassaolon kamppailusta soveltuu myös politiikkaan. Ihmiset haluavat valtaa, mutta sitä ei ole riittävästi kaikille", Vanhanen sanoo.
Vanhanen on tutkinut koko uransa demokratian edellytyksiä eri maissa. "Luulen, että teoriani nousee voittajien joukkoon, koska parempia ei löydetä", hän sanoo.
Professorin ajatukset radikalisoituivat, kun Yhdysvalloissa julkaistiin 1994 Richard Herrnsteinin ja Charles Murrayn kirja The Bell Curve, joka väitti, että Yhdysvaltojen mustien vähäinen älykkyys selittää heidän huonon menestyksensä.
Tampereella professori Vanhanen oli tiedosta innoissaan. Älykkyydestä tuli keskeinen osa hänen uutta rotuteoriaansa.
"The Bell Curve on mielenkiintoinen työ. Lynnin ja minun kirja on periaatteessa sama tutkimus mutta kansainvälisellä tasolla", Vanhanen sanoo.
Hän viittaa toissa vuonna Yhdysvalloissa julkaistuun kirjaan IQ and the Wealth of Nations, jossa Vanhanen ja Lynn listaavat 185 valtion keskimääräisen älykkyysosamäärän ja selittävät sen avulla valtioiden vaurautta. Teos on herättänyt suoranaista raivoa tutkijapiireissä.
Yksi ärhäkimpiä Vanhasen kriitikoita on turkulainen perinnöllisyystieteen professori Petter Portin. Hänen mielestään erot älykkyydessä eivät riipu juurikaan geeneistä vaan ympäristötekijöistä, kuten kasvatuksesta ja koulutuksesta.
"Vanhasen tapa ajatella älykkyys synnynnäisenä ominaisuutena on yhteiskunnallisesti vaarallista, jyrkkää ja taantumuksellista", Portin puhisee.
"Molekyyligenetiikka osoittaa, että etnisten ryhmien erot dna-tasolla ovat promillen luokkaa. Kun dna:ssa on noin 3,2 miljardia emäsparia, niistä noin promille eli kolme miljoonaa on vaihtelevia yksilöistä toiseen. Erot älykkyysosamäärässä riippuvat koulutuksesta."
Portin kertoo, että kun äo-tutkimus otettiin Suomessa käyttöön sotien jälkeen, kansan keskiarvo asetettiin 100 pisteeseen. 1960-luvulla äo-keskiarvo oli noussut 120 pisteeseen, jolloin testin normaalijakaumaa piti muuttaa niin, että keskiarvo oli taas 100 pisteessä. Nyt suomalaisten älykkyyden todellisen keskiarvon väitetään siirtyneen taas lähellä 120 pistettä.
Toisin sanoen vuonna 2004 olemme huomattavasti parempia tekemään äo-testejä kuin vuonna 1944. Peruskoulu on tehnyt tehtävänsä, Portin sanoo.
Professori ei hätkähdä vastaväitteistä. Hän hörppää herukkamehua ja aloittaa esitelmänsä kaukaa:
Nykyihminen sai alkunsa Afrikassa 150 000-200 000 vuotta sitten. Noin 110 000 vuotta sitten osa ihmisistä vaelsi nykyiseen Eurooppaan ja Aasiaan.
Vanhasen mukaan Afrikkaan jääneiden populaatioiden ei tarvinnut kehittyä, koska luonto tarjosi ruokaa ja lämpöä ilman ponnisteluja. Sen sijaan pohjoiseen ja itään vaeltaneet populaatiot joutuivat sopeutumaan kylmyyteen. Heidän täytyi kehittää työkaluja ja pukeutua lämpimästi.
Älyllinen harppaus Euraasiassa tapahtui teorian mukaan viime jääkauden aikana eli noin 25 000 vuotta sitten. Alkoi syntyä uusi, älykkäämpi ihmisrotu. Siis eurooppalaiset. Kehitys näkyy nyt Euroopan ja Pohjois-Amerikan vaurautena. Mutta onhan tyhmien ihmisten Afrikassakin vauraita maita. Miten se on mahdollista?
"Esimerkiksi Botswana on vauraampi kuin monet Afrikan maat, koska maan timanttikaivokset ovat eurooppalaisten hallinnassa. Muita vauraampia ovat myös Afrikan öljynviejämaat, joissa eurooppalaiset, japanilaiset ja yhdysvaltalaiset yhtiöt omistavat öljybisneksen", Vanhanen sanoo.
Esimerkiksi Nigeriassa vaurautta ovat tuoneet Shell, Chevron, Texaco ja Mobil. Niitä on kuitenkin syytetty sotilashallituksen tukemisesta ja ympäristökatastrofeista. Professori Vanhanen ei hätkähdä:
"Tuskinpa hyväksikäyttöä voi estää, se on osa tätä olemassaolon kamppailua. Maailmankauppaa ohjaa luonnonvalinta eli markkinatalous, ja jos sitä yritetään muuttaa, niin se tulee keinotekoiseksi eli vääristää kysynnän ja tarjonnan lakia. Se vain heikentää tilannetta", Vanhanen sanoo.
Olemassaolon taistelu hallitkoon Tatu Vanhasen mukaan siis maailmankauppaakin. Mahdollisimman vapaa kilpailu luo mahdollisimman suurta hyvinvointia.
Mitähän pääministeri tuohon sanoisi! Juokseeko hän aivan turhaan kansainvälisten järjestöjen kokouksissa ja kauppapoliittisissa neuvotteluissa?
Professori Vanhanen jatkaa:
"Maailmankaupan rakenteiden syyttäminen on virheellinen ideologinen olettamus. On tyydyttävä siihen, että köyhyys on pysyvää, ja sitä on mahdoton poistaa."
"On tärkeää etsiä totuutta seurauksista välittämättä, koettaa ymmärtää riippuvuussuhteita. Ei minua muu kiinnosta."
Totuuden tinkimättömällä etsijällä ei ole helppoa, vaikka Vanhanen on yksi ulkomaisissa tiedejulkaisuissa paljon siteeratuista suomalaisista yhteiskuntatieteilijöistä. Hän käy säännöllisesti puhumassa myös kansainvälisissä seminaareissa. Professori kaivaa muovipussin pohjalta kanadalaisen sanomalehden Le Devoirin numeron elokuulta 2000.
Tatu Vanhanen oli esiintynyt Quebecissä seminaarissa, jonka jälkeen paikallisessa lehdessä julkaistiin erään professorin ärhäkkä vastalause Vanhasen evoluutioteorioille. Jutun otsikkona on: Historian rasistinen perversio. Kuvituksena on valokuva kasasta pääkalloja, jotka ovat peräisin Ruandan kansanmurhasta. Vanhanen silmäilee artikkelia hieman huvittuneesti.
"Jaa, no en tiedä…Eiväthän nämä pääkallot liity mitenkään esitykseeni."
Vanhasta on syytetty rasismista, ja hän onkin tehnyt yhteistyötä epäilyttävissä tiedepiireissä. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu The Mankind Quarterly -tiedejulkaisussa, jonka ohjelmana on paljastaa "kommunistinen ja egalitaarinen salaliitto", joka laiminlyö "rodullisten erojen tosiseikat".
Lehden perustajiin kuuluivat Etelä-Afrikan apartheidia puolustanut Robert Gayre, Mussolinin rodunjalostusohjelmaa johtanut Corrano Gini sekä natsi-Saksan keskeinen rotutieteilijä, Josef Mengelen oppi-isä Ottmar von Verschuer.
Melkoinen tiedeyhteisö!
"Ei minua kiinnosta lehden taustajoukot. Minulle riittää, että se on tieteellinen julkaisu ja se haluaa julkaista tekstini", Vanhanen toteaa mutkattomaan tapaansa.
Matti Vanhasen pääministerikaudella professori Vanhanen ei ole juuri ottanut osaa julkiseen keskusteluun. Vielä 1996 hän kritisoi Helsingin Sanomissa silloisen hallituksen työllisyyspolitiikkaa rajusti.
Professorin ajatus oli se, että älyllisesti heikkolahjaiset ihmiset on syrjäytetty työelämästä, kun yhteiskunnasta on lakkautettu yksinkertaisimmat työt: "Ihmisten samankaltaisuus -ideologian sokaisema ammattiyhdistysliike, hallitus ja puolueet eivät halua nähdä tätä työttömyyden mustaa aukkoa, vaikka siihen uppoaa vuosittain kymmeniä miljardeja..."
Matti Vanhasen hallituksen aikana suurtyöttömyys on yhä suuri ongelma. Hallitus ei ole tarttunut Vanhasen neuvoihin.
"Suomen työttömyys on ideologisesti aiheutettua, ei haluta myöntää sitä, että ihmiset ovat erilaisia. Esimerkiksi vaatenaulakon hoitajien tehtävät on poistettu kuvitellen, että näistä ihmisistä tulee ehkä Nokian insinöörejä", Vanhanen sanoo. "Minusta tämä on suorastaan rikollista!"
Professorin mukaan pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen, koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja rikollisuus johtuvat paljolti siitä, että osa kansasta on älyllisesti heikkolahjaista. Suomen kannalta olisi edullista, että älykkäämmät saisivat enemmän lapsia kuin vähemmän älykkäät.
"Olisi se yhteiskunnan kehityksen kannalta tietysti toivottavaa, vaikkakin käytännössä mahdotonta toteuttaa", hän sanoo.
Professori Vanhanen kuitenkin korostaa, ettei hän halua astua pääministeri Vanhasen varpaille eikä tyrkytä tälle mielipiteitään. Ehkä professori luottaa siihen, että hän on siirtänyt geeninsä eteenpäin.
"Olemme kyllä keskustelleet työttömyydestäkin. Hän on jossain määrin tästä asiasta tietoinen."
-------------------------------------------------------------------------------------
Professori Vanhasen mielipiteet eivät ole mikään uusi asia, vaikka ne tämän Helsingin Sanomien kuukausiliitteen jutun mukana laajaan tietoisuuteen nousivatkin. Vanhanen on ottanut osaa kahden asiaa käsittelevän kirjan kirjoittamiseen, eli kirjojen "Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin" Ahmavaara & Vanhanen (2000) ja "IQ and the Wealth of Nations" Lynn & Vanhanen (2002).
Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin:
http://www.atenakustannus.fi/kirjat/yht ... -796-236-3
IQ and the Wealth of Nations:
http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/de ... 9?v=glance
Loistava aihetta käsittelevä kirja on myös professori J. Philippe Rushtonin Race, Evolution and Behaviour, jonka voi lukea netissä täällä:
http://www.charlesdarwinresearch.org/reb.html
Helsingin Sanomien kuukausiliitteen jutun julkaisemisen jälkeen media aloitti professori Vanhasen vainoamisen. Osana tätä kampanjaa Iltalehti julkaisi seuraavan kansallissosialismi.com –sivuja koskevan uutisen 11.8.2004:
Uusnatsit myhäilivät Vanhasen lausunnoille
Emeritusprofessori Tatu Vanhasen puheet rotujen erilaisista älykkyyksistä herättivät keskustelua muun muassa Kansallissosialismi-nimisellä web-sivustolla. Keskustelijat olivat mielissään muun muassa faktojen julkaisemisesta.
Keskustelija Joonaksen mielestä ei ole mielipidekysymys, jos "valkoiset ovat tieteellisissä tutkimuksissa osoittautuneet keskimäärin älykkäämmiksi kuin mustat".
- Mitä ihmeen kiusallista tieteellisissä faktoissa on? Jos tieteelliset tutkimukset osoittavat valkoiset älykkäämmiksi kuin mustat, niin miksi sitä ei saa sanoa, Joonas ihmettelee.
Keskustelija Eepo muisteli brasilialaisten älykkyysosamäärän olevan 87.
- Siinä sitten ihmeteltiin, kuinka maalla on oma avaruusohjelmakin. Vanhanen totesi siihen jotakin tyyliin "musta väestö laskee keskiarvoa, mutta maassa on myös valkoisia, jotka mahdollistavat korkean teknologian". Se on tätä nykyajan "väkinäistä tasa-arvoa", että faktojakaan ei saa enää ilman kohua julkaista, eikä varmaan omia mielipiteitään ollenkaan.
Sivustolla kritisoidaan kommentteja, joiden mukaan Vanhasen mielipiteet ovat "typeriä".
Joonaksen mielestä "tämä on aivan samanlaista fanatismia kuin se, että Galileo Galilei meinattiin aikoinaan polttaa roviolla, koska hän kannatti kerettiläisenä pidettynä kopernikaanista maailmankuvaa, jossa Maa kiersi Aurinkoa".
Myös internetin Kansallismielisellä keskustelupalstalla käytiin ajatusten vaihtoa aiheesta.
- Mustien kehnommat tulokset, esimerkiksi Vanhasen tutkimustuloksissa, ovat monille nykyaikaisen populaarikulttuurin ympärillä eläville henkilöille tuskaisia asioita käsitellä, sanoo nimimerkki Purkki.
KRISTIINA POUTIAINEN
[email protected]