Oikeudenkäynti syytettyä vastaan alkoi 25.2.2014. Tänään pääsi myös itse syytetty ääneen; lähinnä kertomaan, ettei mies muista mitään tapahtuneesta. Kuulusteluissa muisti toimi paremmin, mutta eipä nyt enää oikeudenkäynnin aikana. Ainoa asia, minkä mies tapahtuneesta muistaa on se, miten hän murtautui omakotitalon kellariin pakottaen mukaansa kaksi poikaa. Miksi, siitä hänellä ei ole mitään muistikuvaa.
Päästyään takaisin kadulle syytetty näki paljon autoja, jotka tulivat miestä kohti. Hän näki ulkona myös vaarallisia eläimiä, kuten norsuja ja leijonia, joten syytetty otti käteensä rautaputken, jotta voisi puolustautua hyökkäyksiä tai itse hyökätä eläimiä vastaan.
Syytetty väittää ottaneensa aikaisemmin päivällä MDPV-huumetta WC:ssa Norrköpingissä, vaikka valvontakamerat ja vartijoiden lausunnot eivät väitettä tuekkaan. Toisaalta, syytetty väittää, että hän ei koskaan voisi tehdä sitä, mistä häntä nyt syytetään.
Kummankin uhrin asianajajat sekä kamarisyyttäjä Kajsa Malmström eivät tunnu oikein arvostavan syytetyn äkkinäistä muistinmenetystä.
Puolustusasianajaja Thomas Bodström'in taktiikkana on yrittää saada syytetyn esitettyä siinä valossa, että tämä oli psykoosin vallassa teon aikana, jolloin miestä ei voitaisi tuomita elinkautiseen vankeuteen, tai ylipäänsä edes murhasta tai taposta. Bodström hyväksyisi tuomion korkeintaan törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Thomas Bodström säger att hans klient fortfarande inte minns något. Psykosen släppte efter ett par dagar och han har sedan dess "mått fruktansvärt dåligt".
– Det förstärks naturligtvis när han hör alla berättelser om hur illa han gjort andra människor. För honom är det svårt att förstå att han kan ha gjort något så illa mot människor som han inte har något otalt med, säger Bodström.
Han tycker att vittnena styrker att 34-åringen varit psykotisk och därför inte kan fällas för mord eller dråp.
Kriminologi ja professori Jerzy Sarnecki muistuttaa, että ketään ei voida tuomita murhasta, jos ei kyetä osoittamaan, että murha oli suunniteltu. On kuitenkin mahdollista arvioida suunnitelmallisuutta, mikäli on saattanut itsensä esim. huumausaineilla sellaiseen tilaan, joka teon mahdollistaa.
Kriminologiprofessorn Jerzy Sarnecki berättar att man inte kan dömas för mord eller dråp utan att ha haft ett uppsåt. Men rätten kan döma ut långa fängelsestraff.
– Om man uppsåtligen försatt sig i det tillståndet, vilket han gjort genom att ta drogerna, så spelar det ingen roll om man haft uppsåt eller inte, säger Jerzy Sarnecki.
Lähde ja
lähde