MURHA.INFO

Valituksesta tuli hyvä. Todella merkittävät Annelin oikeusturvaan kohdistuneet rikkomukset tuotiin esiin.
Vaikka Annelin tutkintapyyntö näistä rikkomuksista ei syyttäjä Mäkisen luona saanut menestystä, nyt sen on aika saada huomionsa.Ne ovat niin tolkuttoman räikeitä / törkeitä , etten paremmin tuu ja sano !!
Minä lain puitteissa alkaisin vaatimaan tarkistuksia/mielentila tutkimuksia, näiden manipulaattoreiden teoista ja MOTIIVEISTA ! Löytyisikö kenties syyllinen JL murhaan tällaista linjaa pitkin. elikkä huppumiehen viemät virkamiehet.

Vaasassa on nimetty Ulvilan surmaa hoitava tuomari. Unohdin hänen nimens, se oli jotain Aleksanteri XXXX:nen. Varmaan joku osaa tunnistaa. Tämä ei kuitenkaan ole koko näyttö. Vaasassa odotettiin asian julkistamista kunnes käräjäoikeudesta oli lähetty sisään tulleet kirjeet ja vielä monta viikkoa kun pohdittin pitäisikö jotainb salata.

Valkamalta ei tullut mitään. Ehkä se lehtijuttu oli KKO:lta syksyllä 2011?

Todistukset on 100 min aikana noudettavissa osoiteesta
http://sprend.com/download.htm?C=743f19 ... 50ab5adf13

Lainaan taas vain olennaisen osan. Koko viesti on tässä. Boldaukset minun tuossa lainauksessa.

peltirumpu kirjoitti:-tutkija on väittänyt, että puhelimen vierestä on ollut suora näkyvyys takaovelle. Todisteeksi tutkija on esittänyt oikeudessa valokuvia. Turumurren tekemästä ansiokkaasta 3D-kuvasta voi jokainen todeta, että väite on iso valhe. Saman voi todeta huoneiston pohjapiirustuksesta.

Mitähän mahdat tarkoittaa? Puhelimen läheltä on suora näkymä terassin ovelle. Katso vaikka!





Ylemmässä kuvassa ovelle katsotaan siitä kohdasta, jossa jokainen järkevä ihminen seisoisi ko. tilanteessa. Kohdasta (1.) näkyy koko oviaukko!

Alemmassa kuvassa katsotaan asiaa terassilta, jossa oletettu huppumies (5.) olisi ollut. Sektori puhelimen luona on melkoisen leveä!

Arvoisa käräjätuomari on Santamaa on kyllä huippuammattilaisista huipuin, Valkama ja Joki-Värkkilä, Niemi ja Santaoja jää himpun verran taakse. Satakunnan dreamteam.

Peltirumpu kirjoitit: "Ihan kuin väittäisit, että tutkinnanjohtaja on määrännyt poliisit tutkimaan murhapaikan pintapuolisesti ja huolimattomasti. Tätäkö tarkoitat?"

Tutkinnanjohtaja määrittää tutkintalinjat. Jos ei ole sellaista tutkintalinjaa, jossa Anneli olisi syyllinen, niin mitä vatin järjkeä olisi lähteä perusteellisesti kaivelemaan esim. lastenhuoneen kaappien tai pakastimen sisältöä?

Edelleen olen kassasi samaa mieltä siitä, että ihmisten typeryys ei lakkaa koskaan ällistyttämästä.

Kyllähän kuvastakin näkee heti, ettei puhelimessa ollessaan näe pystypainia tai puukotusta sen enempää kuin astalointiakaan. Se mustareunainen neliö oli joku pöytä, missä oli korkea lehtipino ja joku huonekalukin edessä, joten voi olla, ettei lapsi nähnyt sen takia tätäkään vähää.
Sitä en edelleenkään tajua, miten se, ettei Anneli Auer nähnyt murhaajan poistumista, kertoo tuomarien mielestä, että hän itse oli murhaaja. Ois nyt sanonut, että näki, niin olisi välttänyt elinkautisen.
Jmitiltä tekisi mieli kysyä, että onko poliisilla useinkin rikostutkinnan aikana tilanteita, jossa tutkinnanjohtaja linjaa, että tehdään nyt kotietsintä tällaseen kämppään, mutta koska kämpän omistajaa ei sitten saa epäillä mistään, koska muuten te saatte potkut ja järjestän vielä liivijenginkin ovellenne, niin mitään ette sitten tutki kunnolla vaan silleen olette vaan tutkivinanne. Näin työpäivä kuluu rattoisasti, otetaan tänne nyt vaikka kahdeksan tyyppiä hommiin, koska poliiseilla on muutenkin liian vähän töitä, eikä teitä kukaan samaan aikaan missään muissa töissä tarvitse ja suojatyöpaikkahan tää on, niin kuin kaikki tietää, joten sitten kun tuntuu, että ootte silleen päällisin puolin täällä olevinaan vähän kaivelleet paikkoja, niin sovitaan että nähdään vaikka yhteisellä lounaalla jossain sanotaan nyt vaikka neljän tunnin päästä. Kuun lopussa se teistä, joka todistettavasti on tehnyt vähiten töitä, voittaa kolehdilla hankitun perjantaipullon.

Tuosta puhelimen johdosta oli joskus puhetta. Oliko normaali lankapuhelimen johto vai usein myöskin käytetty erikospitkä johto. Tavallinenkin seinäpuhelimen johto lienee venytettynä noin kaksi metriä. Erikospitkällä voisi luultavasti mennä vaikka ulos talosta ja puhua samalla. Ei yllätä, jos on johdon pituuskin jäänyt mittaamatta.

Käräjäoikeuden päätös vuonna 2013 on perusteluiltaan aivan ”toispuolinen” tytön kertomuksen osalta:

A ei ole pitänyt mahdollisena sitä, että makuuhuoneessa vielä kahden ensimmäisen
kerran aikana olisi ollut vierasta miestä. Hän on ollut siitä varma. Ei ole
perustetta tulkita A:n kertomusta ristiriitaiseksi ja lähteä siitä, että huoneessa
on täytynyt olla joku, mutta Amanda ei ole sitä havainnut. (Käräjäoikeuden päätös 2013, s. 73-74, ital. Zem.)

Hieman pitkälle vedetty johtopäätös: tyttöhän nimenomaan sanoo, että – vaikka hän ei tätä asemastaan nähnyt – makuuhuoneessa on täytynyt olla joku, jonka hän siis myös näki myöhemmin poistuvan. Tyttö oli mennyt vain niin pitkälle kuin lasinpalat sallivat, ja nähtyään isän ”lattialla”, hän oli poistunut nopeasti.

Amanda päinvastoin on ollut varma makuuhuoneessa olleesta vieraasta miehestä koska:

a) Ikkunaa on paukutettu ulkopuolelta ja tyttö nähnyt lasinsirpaleet lattialla
b) Isä oli jalkeilla ilman vammoja, äiti vuoteessa – kumpikaan ei paukuttanut ikkunaa:

Amandan tullessa katsomaan ensimmäisen kerran takaoven ikkuna on ollut rikki,
lasinpaloja on ollut pitkällä olohuoneessa asti ja Amanda on nähnyt äidin ja isän
hereillä makuuhuoneessa. Ottaen huomioon, että takaovea ei ole rikkomisen jälkeen
voitu avata ja että lasia on todistaja Matti Mäkisen mukaan voinut lentää
näin pitkälle ja laajalle olohuoneen suuntaan vain ulkoapäin hakkaamalla, Amandan
havainnot viittaavat selvästi siihen, että talon ulkopuolella on ollut kolmas
henkilö, joka on rikkonut ikkunan. (Valitus Hovioikeuteen, s. 10, kursiv. Zem.)

c) Tyttö palasi huoneeseensa, mutta meni takaisin pian tämän jälkeen ja näki isän ”lattialla” vatsallaan – samalla hän on nähnyt äidin menossa huoneesta puhelimeen. Hän on tietysti tästä päätellyt, äiti ei ole voinut isälle tehdä mitään, koska tämä ei ole ollut puhelimeen tullessaan verinen eikä kamppailun jäljiltä.

d) äiti ei siis ole ehtinyt tehdä veritekoa tytön toisiaan seuranneiden käyntien välissä. Valituksessa asia muotoillaan selkeästi:

Siitä, että Amanda ei ole nähnyt mitään, voisi ennemminkin päätellä, että tapahtumat ovat edenneet kohtalaisen nopeasti, mikä vastaa myös Amandan 10.1.2007 antamaa arviota siitä, miten kauan hän odotti omassa huoneessaan ennen kuin lähti katsomaan toisen
kerran. Amandan mukaan huoneessa kului vain vähän aikaa, "pari minuutta, vii,
seittämän, jotain sillain". Tämä ei tue käräjäoikeuden käsitystä suhteellisen pitkästä
kestosta, joka olisi edellyttänyt Amandan pysymistä huoneessaan ainakin 15-20
minuuttia tai jopa huomattavasti pidempään. (Valitus Hoville, kursiv.Zem.)

Tosin on esitetty erilaisia käsityksiä tytön ”toisesta käynnistä”:

Amanda on todennäköisesti nähnyt äitinsä menevän puhelimeen silloin, kun poliisi
on soittanut matkalta eli vasta hätäpuhelun jälkeen. Amandalla on tuolloin ollut
tilaisuus mennä katsomaan kolmannen kerran ja havainnoida myös lattialle pudonnut
veitsi. Tekijä on tuolloin jo poistunut.
- -
Hätäpuhelun alussa Amanda on mitä ilmeisimmin omassa huoneessaan,
koska Anneli Auer joutuu kutsumaan Amandan puhelimeen kohdassa 1:36
ja Amandan ääni kuuluu puhelimen vieressä vasta kuuden sekunnin kuluttua.
(Valitus Hoville, s. 11.)

Tämä ei kuitenkaan muuta sitä olennaista havaintoa, että pian tultuaan ”pian” tai ”kohta” ensimmäisen käynnin jälkeen huoneestaan, tyttö ei kohtaa äitiään verisenä juuri tehdyn surman jäljiltä.

Lapsikin osaa tuosta päätellä, että isän lattialle telonut on ulkopuolinen tekijä. Päälle päätteeksi tyttö ihan omin silmin näkee, kuinka tekijä poistuu. (Tämä on tietysti sattumaa – tyttö olisi voinut olla tekijän poistuessa yhtä hyvin keittiössä tai omassa huoneessaan.)

Veikkaan, että syyttäjä panee puolustuksen vielä koville tytön ”käyntikerroista” – puolustuksen kanta syö osittain tytön kertomuksen uskottavuutta. Tosin jokaisessa
kuulemisessa törmätään lyhyeen aikaan tytön ensimmäisen ja toisen käynnin välillä,
mikä varmaankin vähentää syyttäjän halukkuutta palata kuulemisiin.

Todennäköisesti tytön kertomus kyseenalaistetaan kaikilta osin, ja tästä tehdään ”kanssasyyllinen”, mitä johtopäätöstä käräjäoikeus aivan oikein vältti (MurhaInfossa
sitä ei ole vältetty).

II

Tyttö ei nähnyt kahdella käynnillään makuuhuoneessa ulkopuolista, mutta myöhemmin kertoi tämän poistumisesta. Tuomari Annette Santamaa päättelee siitä, että että kyseessä on ”massiivinen johdattelu”:

Alle 10-vuotiaan lapsen mukanaolo hätäkeskuspuhelutallenteen todistamassa tilanteessa on ollut massiiviseen johdatteluun verrattava prosessi. Amandalle on voinut syntyä vahva mielikuva tummasta isokokoisesta miehestä poistumassa ikkunasta, vaikkapa vasta aamuyön tunteina. Hän on todennäköisesti kerrannut tapahtumia mielessään. Amanda on kertonut 24.8.2011 (s.135) "koko yö on sekava, et sen ekan ja tokan kerran mä muistan paremmin, osan siitä kolmannest." (Käräjäoikeuden päätös 2013, s. 73-74, ital. Zem.)

Mutta: Ensinnäkin tytön ei ole osoitettu olleen puhelimen vieressä tai lähettyvillä, kun äiti antoi tuntomerkkejä tekijästä hätäpuhelun ajassa 3:39 – 4:00:

3:39 Häke: Jaaha/
Anneli: Axxxx oliks se viel siel/
3:41 Axxxxx: Joo, se lähti!
3:42 Anneli: Se lähti jo vai!
3:43 Häke: Sano vähä tuntomerkkejä, mä voin sanoo poliisille, mustat
vaatteet ja mitä muuta/
3:47 Anneli: Mustat vaatteet, siin oli joku, sanotaa et vähintää 180
senttii pitkä, vähä, aika tukeva/
3:53 1 Häke: Joo/
3:54 Anneli:. Semmoset niiku mustat vaatteet, semmoset, ettei naamaa
kokonaa näkyny ihan vieraan näköne mulle/
3:58 Häke: Iha vieras/
3:59: Anneli: Jooh/ taustalta kuuluu Axxxxxx:n itkua
Hei tulkaa nopeesti

On kyseenalaista kuuluuko taustalta tytön itku – ohessa kohta, missä itkua Tuija Niemen mukaan on:
http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/tytonitku.wav
Joka tapauksessa ”itku ” kuuluu varsin kaukana puhelimesta, joten tuskin tyttö on kuullut äidin antavan tuntomerkkejä. Itse hän kertoo menneensä isän nähtyään ”Allun luo” , hän ei jäänyt keittiöön kuuntelemaan äidin puhelua:

mä seisoin siin rajal mis meni se makuuhuoneen ja olkkarin raja ni mä näin kun se murhaaja juoksi ve sielt kylppärist päi ja pääs sielt ikkunasta
K: Joo ja sen jälkeen?
A: Sit mää menin kattomaan Alluu kait sit vähä ajan pääst poliisit tuli (Kuuleminen 26.8.2009.)

Ensimmäisessä haastattelussa Amanda on kertonut, ettei muista mitään siitä, mitä
äiti puhui puhelimessa. Amanda on johdonmukaisesti kertonut tekijän poistumisesta
nimenomaan omana havaintonaan ja on osannut kaikissa haastatteluissa
erottaa sen mitä hän on itse havainnut siitä, mitä äiti on kertonut.(Valitus Hoville, s. 18.)

Poliisin tultua Aueria kuultiin tapahtuneesta, mutta silloin lapset olivat toisaalla sosiaalihoitajan huomassa, joten tässäkään tilanteessa Amanda ei ole kuullut Auerin
antavan tekijän tuntomerkkejä.

Tämän jälkeen Auer vietiin sairaalaan. Seuraavana päivänä tyttö kertoi oma-aloitteisesti ulkopuolisesta tekijästä, kun hän on katsomassa äitiä sairaalassa.

Siis kertokaa, mistä välistä löytyy ”massiiviseen johdatteluun” verrattava tilanne?

Vahvin todiste Auerin syyttömyydestä tytön todistuksen perusteella on se, että tämä ei nähnyt äitiään surmatyössä tai sen jäljiltä. Se että tyttö todella sattui näkemään ulkopuolisen tekijän (milloin sitten näkikin) vahvistaa sitä, että Auer ei ole tekijä.

Sisotalo on todennut, tytön kuulemisissa ei juurikaan kysellä äidin osuudesta surmatyöhön.
Itse asiassa tässä ”gorillaefekti” on toiminut tehokkaasti: raflaava havainto ulkopuolisen poistumisesta varastaa huomion siltä, että tytön kuulemiset muilta osin todistavat
vanhvasti sen puolesta, että äiti ei surmatekoa voinut tehdä => tekijä on ollut ulkopuolinen..

Ainoakaan fakta ei tue Auerin syyllisyyttä, vaan koko syyte perustuu spekulaatioille
siitä, mitä olisi pitänyt tapahtua, jos Auer olisi tekijä. Siinä tapauksessa poliisin
olisi pitänyt tutkia huonosti, Amandan olisi pitänyt kuvitella tekijän poistuminen,
hätäkeskustallenteelta kuuluvat kamppailun äänet olisivatkin jotain muuta,
Auerin olisi pitänyt lavastaa jäljet tapahtumapaikalle ja Lahden olisi pitänyt olla
tajuttomana, jotta Auer olisi ehtinyt tehdä tämän. Mikään ei kuitenkaan osoita, että
näin olisi tapahtunut todellisuudessa, vaan hyvin moni seikka puhuu esitettyä
syytettä vastaan. (Valitus Hoville, s. 29.)

Nyt sitten kaikki vain kyseistä ulkopuolista etsimään...

Omat alaiseni tekevät sitä, mitä käsken heidän tehdä. Jos eivät tee, edessä voi olla irtisanominen. Esimiehellä on työnjohtovalta ja hän esim. priorisoi työtehtävät.

Selvää on, että tutkinnanjohtaja määrää tutkintalinjat. Mikäli epäiltynä on tuntematon Mr X, rikospaikkaa tutkitaan tämän olettaman pohjalta eli focus on ensin ulkopuolisen mahdollisesti jättämien jälkien etsimisessä ja epäiltyjen kartoittamisessa. Kyse on siitä mihin aikaa käytetään ja mikä on huomion kohde.

Alkuvaiheessa rikospaikkatutkinta on ollut todistajien mukaan pintapuolista (kaapit, roskikset). Surkuhupaisinta on, että Anneli Auer pääsee käymään rikospaikalla heti kohta tapahtumien jälkeen.

Resursseja suunnattiin esimerkiksi massiiviseen DNA-tutkimukseen. Varmasti on tehty hyvää ja perusteellista työtä.

Mistä asiasta muuten se Joutsenlahti tuomittiin? Vähän liiankin perusteellisesti valmistauduttiin tunnistustilanteeseen.

Fela Shakara kirjoitti:I-S 26.3.2014: "Jos hovioikeus päätyy suulliseen pääkäsittelyyn, se alkanee aikaisintaan ensi syksynä. Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Valkaman mukaan alustavasti on neuvoteltu syyskuun alkupäivistä.

Syyttäjät laativat parhaillaan vastaustaan Auerin valituskirjelmään. Määräaika vastauksen antamiseen umpeutuu huhtikuun alussa. Valkama arvioi tiistaina, että todennäköisesti määräaika ei riitä, vaan he joutuvat pyytämään sille jatkoa."

Tähän lehtijuttuun perustui oma käsitykseni siitä, että vastavalitusta ei vielä ole tehty. Tuollaisia käsintehtyjä merkintöjä tein itse "paperiaikana" erilaisiin muistioihin yms. tyyliin "kuultava vielä X:ää", "liitteitä täydennettävä".

Löysin Iltasanomista Valman sanomaksi merkityn, että hän vasta nyt pohtii vastavalitusta. Kijoitin Uotilalle Iltasanomiin näin

Olen ollut useamman kerran yhteydessä Satakunna käräjäoikeuteen ja Vaasan hovioikeudessa asian esittelijään, puolustukseen, muta en syyttäjään

Tuloksena on, että vastavalitusten jättöaika on peruuttamattomasti ohi. Valkama olisi voinut valittaa tuomiosta, koska siinä ei otettu lainkaan huomiota sitä rikostapahtumaa, jonka valittamiseen hän sai luvan, nimittäin Jukka Lahden murhaa jo ennen hätäpuhelua. Mutta hän ei tehnyt tätä koska on ilmeisesti luopunut tästä ”kaksivaiheisessta” murhasta. Siihen tukeuttui kuitenkin toinen elinkautisen antaneista tuomareista. Myöskin eriävä tuomari hylkää kaksivaiheisen.

Valkamalla on sitten 14 vrk vastata puolustuksen valitukseen, joka kirjattiin Porissa 10.02.2014. Vaasaan meni puolustuksen valitus vasta 26.02 kun oli varmistuttu, että vastavalitusta ei tule. Se on myös kynällä merkitty siihen kappaleeseen valitusta, jonka Vaasa on minulle toimittanut.

Kirjoitat Iltasanomissa Valkaman puhuneen muuta. Mikähän tässä on totta?

Vespa velutina kirjoitti:Kyllähän kuvastakin näkee heti, ettei puhelimessa ollessaan näe pystypainia tai puukotusta sen enempää kuin astalointiakaan. .

Siksi sekä Valkama itse, että Santaoja suoraan valehtelevat, että keittiössä sisällä piileksivä Anneli olisi nähnyt murhaamisen, jos ulkopuolinen sen teki. Se on sama asia kuin jos todistaja väittäsi Annelin seisoneen takkahuoneen ovella näkemättä murhaaja työssään. Tämä iso asia ja kamala valhe

^ Enää pitäisi tietää kuka on tuo Salonoja, johon siso viittaa eri ketjuissa..

Santaoja, siis Santaoja, eikä kukaan muu oli tutkimusjohtaja silloinj kun Annelista tehtiin syyllinen. Pahoittelen väärää nimeä. Kirjoittakaa ihmeessä jos taas käytän väärää nimeä, nimet ovat vanhan miehen heikkous, ei tapahtumat.

kerroush kirjoitti: Mitähän mahdat tarkoittaa? Puhelimen läheltä on suora näkymä terassin ovelle. Katso vaikka!

Puhelimen "läheltä" ja sen vierestä on ihan eri asia.

Väite, jonka totesin valheeksi kuului näin:

"puhelimen vierestä on ollut suora näkyvyys takaovelle". Väite on tahallista valehtelua!