Viitaten ketjun otsikkoon. Ensin pitäisi saada
muutos korkeimman oikeuden linjaan tuomion purkua koskevista hakemuksista. Korkean profiilin asianajaja on ottanut asian esille tuoreessa väitöskirjassaan, joten eiköhän jossain vaiheessa ajatukselle löydy tarpeeksi kannattajia.
Jutussa sanotaan, että
"toistaiseksi kukaan lainvoimaisesti murhasta tuomittu ei ole vielä paljastunut Suomessa oikeusmurhan uhriksi". Paino on todellakin sanalla lainvoimaisesti, sillä
syytön perheenäiti Anneli Auer istui elinkautista vankilassa jopa kahteen otteeseen, jona aikana hän menetti aivan kaiken: lapset, kodin, uran, varat ja maineen. Viimeksi mainitun menettämisen takia
Auer tuomittiin syyttömänä entisen miesystävänsä kera toistaiseksi lainvoimaiseen tuomioon omien lastensa hyväksikäytöstä. Tämä tuomio tulee voida purkaa, jotta syyttömät ihmiset saisivat elämänsä takaisin.
Anneli Auer on Suomen rikoshistoriassa kahteen kertaan oikeusmurhattu.
Suomi ei eroa muista maista mitenkään, vaan
myös Suomessa on korruptiota, eli vallan väärinkäyttöä. Valtaa on käytetty väärin aina, kun täysin syytön ihminen tuomitaan.
Tuomioiden purkuhakemusten estämisellä suojellaan niitä tahoja, jotka ovat väärien tuomioiden taustalla. He saavat jatkaa uraansa kenenkään siihen puuttumatta. Pelottavaa, eikö totta?
***
Asianajaja on huolissaan oikeusmurhien oikaisumahdollisuuksista – "purkuhakemusten jättäminen on käytännössä estetty"
JULKAISTU 14.10.2018 06:08
Asianajaja
Markku Fredman on huolissaan korkeimman oikeuden (KKO) linjasta tuomion purkua koskeviin hakemuksiin. Fredmanin mukaan KKO:n linjaus tuomion purkamisesta tekee purkuhakemukset käytännössä mahdottomiksi.
Keväällä tohtoriksi väitellyt Fredman arvioi oikeusmurhien olemusta väitöskirjassaan, minkä lisäksi hän on toiminut asianajajana useissa korkean profiilin huumerikosjutuissa.
Pahimmat oikeusmurhat Suomessa voisivat koskea
tapauksia, joissa joku istuu elinkautista vankeutta syyttömänä. Toistaiseksi kukaan lainvoimaisesti murhasta tuomittu ei ole vielä paljastunut Suomessa oikeusmurhan uhriksi, mutta media on paljastanut tällaisia tapauksia esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
"Kymmenien tuntien työ edes rahoituksen selvittämiseen"
Oikeusavun saamiseksi jo hakemuksen liitteenä täytyisi olla selvitys, jonka perusteella hakemus on uskottava. Lisäksi tuomiovirhekantelua tai purkuhakemusta ei voi tehdä ilman lakimiestä.
– Jos vaikkapa joku vankilassa elinkautista istuva ihminen haluaisi hakea purkua tuomioon, täytyy avustajana olla asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai lupalakimies.
Fredmanin mukaan avustajan täytyisi käyttää ehkä jopa kymmenen tunnin työ, ennen kuin edes jutun rahoitus olisi selvillä.
– En usko, että hirveän monet asianajajat ovat valmiita tekemään kymmenen tunnin työtä sen selvittämiseen, saako asianajaja työstään palkkion.
Fredman sanoo, että hänelle itselleenkin tulee soittoja purkuhakemusasioista. Hän on kuitenkin ohjannut soittajia hoitamaan tapauksia omien asianajajiensa kanssa, jos nämä ovat elossa.
– En tiedä, mikä hyvä malli olisi.
Tällä oikeusapulinjauksella ainakin tehokkaasti estetään, että purkuhakemuksia ei tule, Fredman kommentoi KKO:n linjausta.
STT ei tavoittanut perjantaina KKO:sta ketään kommentoimaan asiaa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asi ... gs.HpMCL1M
***
Seksuaali- ja huumerikoksissa piilee oikeusmurhan riski – voimakas paine rankaista ja ohut näyttö oikeudessa voivat johtaa vääriin tuomioihin
JULKAISTU 14.10.2018 11:55
Voimakas yhteiskunnallinen paine rankaisemiseen ja mahdolliset asian luonteesta johtuvat kompromissit näytön arvioinnissa ovat usein cocktailina oikeusmurhien taustalla, arvioi asianajaja Markku Fredman STT:lle.
Esimerkiksi hyväksikäyttöjutuissa lasta ei kuulla oikeudessa henkilökohtaisesti, minkä vuoksi kukaan ei voi esittää oikeudessa lapselle lisäkysymyksiä.
Ruotsissa ja Yhdysvalloissa julkisuutta ovat saaneet tapaukset, joissa ihmisiä on lainvoimaisesti tuomittu syyttöminä henkirikoksista. Suomessa lainvoimaisesti murhasta tuomittua
ei ole vielä toistaiseksi paljastunut oikeudenkäynnin jälkeen syyttömäksi, mutta myös eräissä muissa rikostyypeissä on isot riskit oikeusmurhiin.
– Huumerikoksissa on
voimakas yhteiskunnallinen tahtotila rangaista. Ja sitten ovat taas nämä
lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, joista on vaikea saada näyttöä.
Keväällä tohtoriksi väitellyt Fredman arvioi oikeusmurhien olemusta väitöskirjassaan, minkä lisäksi hän on toiminut asianajajana korkean profiilin huumejutuissa.
Suunnittelija Hannu Niemi Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista näkee seksuaalirikoksissa ison riskin vääriin tuomioihin erityisesti silloin, kun väitetystä teosta on kulunut aikaa.
Hannu Niemi
Vaikka
näytön arvioiminen osassa seksuaalirikoksista on jo nyt ajoittain hankalaa, on esimerkiksi luvan korostaminen raiskausjuttujen tunnusmerkistössä väkivallan tai sen uhan sijaan Niemen mukaan mahdollista.
–
Oikeuden on punnittava näyttö aina tapauskohtaisesti.
Läheltä piti -tilanne Pirkanmaan tyyliin
Yksi läheltä piti -oikeusmurha tuli julkisuuteen keskiviikkona. Pirkanmaan käräjäoikeus oli tuominnut naisen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta hovioikeudessa teinipoika muutti kertomusta. Poika oli rehvastellut seksisuhteella kavereille,
eikä kehdannut aiemmin perua puheita.
Alioikeuden tuomioita kuuluukin arvioida uudestaan valitustuomioistuimessa, mutta Fredman ymmärtää oikeusmurhan piirteiden rinnastamisen tapaukseen.
– Kun se termikin on tuollainen, se ehkä viittaa enemmänkin tällaiseen psyykkiseen kokemukseen. Että
joutuu leimatuksi.
Äärimmäisessä oikeusmurhassa syytön ihminen tuomitaan kovaan rangaistukseen. Fredmanin mukaan myös avunannon muuttuminen varsinaiseksi teoksi voi olla oikeusmurha.
– Jossain henkirikosjutussahan sillä voi olla aika ratkaiseva merkitys. Että joku tuomitaan tekijänä, kun hän kuljettaa murhamiehen murhapaikalle.
Järjestäytynyt rikollisuus riskialueella
Niemi näkee yhtenä riskiryhmänä järjestäytyneen rikollisuuden jutut. Hän nostaa läheltä piti -esimerkiksi tapauksen huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion huume- ja virkarikosjutusta. Käräjätuomion mukaan United Brotherhood -jengin jäsentä pyrittiin lavastamaan satojen kilojen huumejutun päätekijäksi.
Aarnio ja Fredmanin puolustama ex-rikollispomo
Keijo Vilhunen ovat kiistäneet lavastuksen. Vilhunen on tosin sanonut muun muassa, että toimitti Aarnion pyynnöstä puhelimen Turun kerhotilojen terassilaudoituksen alle. Jengiläinen vietti paljon aikaa tiloissa.
– Ammattirikollisten piireissä voi tapahtua sitäkin, että joku ottaa toisen syyt niskoilleen, Niemi sanoo.
Fredman ei nostaisi oikeusmurhaksi tilanteita, joissa henkilö tahallisesti omii rikoksen. Sen sijaan
hän kiinnittäisi huomiota tapauksiin, joissa poliisi saa syyttömän ihmisen tunnustamaan rikoksen.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sek ... gs.QrDneZk
***
Esimerkit sopivat hyvin syyttömänä tuomitun Anneli Auerin tapaukseen. Jutusta tulee ilmi, että tiedossa on sekin, että
myös Suomessa poliisi onnistuu saamaan syyttömän tunnustamaan.
Ryk Tapio Santaoja valehteli Suomen lakia rikkoen syyttömälle perheenäidille mm., että hänen lapsensa olisivat kertoneet perheriidasta, ja ettei paikalla ollut ollut muita. Santaojan sitkeät valheet saivat perheenäidin kyseenalaistamaan oman mielentilansa, ja epäilemään muistiaan. Santaoja käytti kuulusteltavaan tekniikkaa, jolla tiedetään saavan aikaan kuulusteltavalle valemuistoja. Psykologian tohtori
Julia Shaw on kirjoittanut aiheesta kirjan
"The Memory Illusion".