Kovasti, kovasti asianvierestä viestitellään.
Ollijoki. Hätääntyminen ei näköjään tee hyvää sisälukutaidollesi.
Se rekkakäytäntö on mennyttä aikaa ja voit vakuutella lukijoille mitä lystäät. Asioistahan et selvästi mitään tiedä.
Löysin Luolakallio.fi sivuston. On yksi niistä muutama vuosi sitten kaupatuista bunkkeriluolista. Sellainen masto siinä lähellä on pikkuruisella aidatulla omalla tontillaan. Posti, Tele ,Sonera, nekin tähän nivoutuu. Kannattaa lukea ammattimiehen kertomus, jos aihepiiri kiinnostaa, tai siitä jotain ymmärtää.
Ja jos ymmärtää, niin kertoo meille muille, että kaivureillako nämä kaapelit maanpoveen lasketaan?
http://www.luolakallio.fi/luola.html
...
...
...
Luolaa on rakennettu ja varustettu hyvin vähin äänin ja sen todellisista tarkoitusperiä on tarkoin varjeltu. Vain harvat paikkakuntalaisetkaan ovat olleet tietoisia luolan rakentamisesta. Koska sen olemassa oloa on pyritty salaamaan, varsinkin sen puolustusvoimille merkittävän roolin takia.
Luolan alkuaikojen salamyhkäisyys on aiheuttanut sen ympärille erilaisten huhujen ja arvailujen sekamelskan, joista kuulee erilaisia mielikuvituksellisia tarinoita ihan näihin päiviin asti.
Luolan sijainnin suhteen on käsittääkseni ollut oleellista, puolustusvoimien näkökulmasta, Satakunnan lennosto ja lentokentän sijainti. Pakkalankallio, johon luola on louhittu, sijaitsee harjun korkeimmalla kohdalla, joten sieltä on ollut hyvät näköalat merelle ja lentokentälle, kuin myös lähialueille muutenkin.
Puolustusvoimille luola on ollut merkittävä asema strategioiden vaihdellessa kulloisenkin ajan tarpeiden mukaan aina v. 2009 kevääseen jolloin luolasta purettiin heidän laitteistonsa luolan myynnin tullessa ajankohtaiseksi. Alueella on ollut myös joitakin sotaharjoituksia, jolloin luolasto on ollut miehitettynä.
Posti- ja Telehallituksen kannalta, alueen korkein paikka on soveltunut parhaiten linkkiasemaksi ja erinomaiseksi maston sijoituspaikaksi ajatellen tulevia tekniikan harppauksia kohti linkkejä. Posti- ja Telehallitukselle luolan laitetilat ja mastot ovat toimineet aina uusimman tekniikan sijaintipaikkoina aikojen saatossa. Huipussaan aseman käyttö oli linkkiasemana 1980 – 98 siirtotekniikan kehittyessä 70-luvun automatisoinnin alusta 1990-luvun puoleen väliin asti. Tuona aikana linkkitekniikka kehittyi ja se oli ainutta tekniikkaa, jolla automatisoinnin jälkeisen ajan puhelinliikenteen kasvu voitiin taloudellisesti toteuttaa. Koaksiaalikaapelireitit kulkivat myös luolan kautta ja koaksiaalijärjestelmien päätelaitteita oli myös luolalla. Ne eivät kuitenkaan ihan riittäneet kapasiteetiltaan linkkien tasolle.
Asema toimi myös kotipaikkana ensimmäisille matkapuhelinverkoille niiden tullessa markkinoille. Ensin oli täysin käsivälitteinen ARP – verkko, jota myöhemmin hieman automatisoitiin lähinnä puoliautomaattiseksi. Sitten tuli NMT 450 ja sille jatkoa NMT 900, jolloin verkkoon tuli ensimmäiset kännykät. Merkittävimpänä niistä oli monista filmeistäkin tuttu Nokian ”kapula”. Aiemmat laitteet olivat tämän päivän mittapuun mukaan lähinnä ”raahattavia” malleja ja monet pelkästään autoon asennettavia malleja. Kalleimmillaan sellainen saattoi maksaa jopa 25.000 mk.
1980 – luvulla alkanut digitalisointi johti kuitukaapeliverkon kehityksen alkuun, Ensimmäinen Suomen ja Telen kaupallinen kuitu ja järjestelmälaitteet tulivat Haistilan luolan ja Rauman välille. Järjestelmän nopeus oli 140 Mbit:ä ja numeroltaan 140V001. Myös seuraavan sukupolven järjestelmä tuli käyttöön samalle välille, tunnuksella 565V001, joka nelinkertaisti kapasiteetin. Laitteet olivat Ranskalaisen Alcatelin valmistamia. Seuraavaksi kuitu rakennettiinkin sitten Poriin asti ja hieman myöhemmin Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen kautta Tampereelle, jolloin luolasta tuli merkittävien kuituyhteyksien läpikulkupaikka, Rauman kautta aina Ruotsiin asti.
Kuitukaapeleiden yleistyessä 1990 – luvulla ja sen jälkeen yhä kiihtyvällä vauhdilla poisti linkkien tarpeen runkoverkosta täysin v. 2009 mennessä, joten luola kävi tarpeettomaksi myös Soneralle.