Patricia C. Itämaa kirjoitti:Median vakavimmat riskit lasten ja nuorten kehitykselle nousevat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä, erityisesti väkivallasta, seksistä ja pornosta. Mediaväkivallan vaikutukset näyttäytyvät pienillä lapsilla median aiheuttamina pelkoina, nukahtamisen ongelmina, painajaisina ja joillakin lapsilla aggressiivisina käyttäytymisenä ja levottomuutena. Pitkäaikainen väkivaltaviihteelle altistuminen voi lisätä empatian hiipumista ja turtumista väkivaltaan sekä väkivaltaisia fantasioita ja toimintamalleja...
Eli, otetaan lapset, sullotaan ne pimeimpään ja kaukaisimpaan pommisuojaan mitä löytyy, evätään pääsy pelikoneiden, tietokoneiden, telkkarin, lehtien, kirjojen, sarjakuvien jopa mainospostin luokse ja huokaistaan helpotuksesta, kun näistä ns. pommisuojalapsista kasvaa tasapainoisia lapsia? Enpä usko.
Me ei voida suojella enää lapsia väkivallalta ja väkivaltaviihteeltä. Se tulee vastaan ihan kaikkialla, joten minusta on ihan turha yrittää tapella semmoista vastaan - ne jotka tykkää, ne tykkää, ja se siitä. Pelkästään jo yksien iltauutisten aikana lapsi näkee pommeja, verta kaduilla, räjäytettyjä rakennuksia ja mahdollisesti tapettuja ihmisiä/eläimiä.
Sama meno jatkuu kaupassa käydessä, iltalehdet uutisoivat isoon ääneen kansissaan, kuinka Jokelan murhaaja tuli ja tappoi niin ja niin monta, miten pommi räjähti ja silpoi käden, miten se ja se on kuollut siihen ja siihen.
Haluaisin nähdä sen reaktion, kun lasta ollaan ensin suojeltu kovasti tämän maailman pahuudelta ja sitten se päättää lentää omin siivin, omaan kotiin ja maailmaan - ja törmää saman tien ikkunalasiin. Maailma ei ole hyvä paikka, täällä tapetaan jatkuvasti, ihmiset joutuvat olemaan varuillaan tietyissä osissa kaupunkia/paikkoja, viattomat kärsivät ja lisää saastaa tulee koko ajan - eikä nyt välttämättä edes puhuta median vaikutuksista noiden väärintekijöiden suhteen, vaan siitä, että osa on vain aidosti sekaisin muuten vain, löytyy piripäitä ja nistejä ja suuri valkoinen johtaja toisaalta samaan aikaan huutaa isolta pallilta, että tappakaa, tappakaa, etsikää se mies, tuokaa tänne, että saadaan tappaa sekin.
Kenen tahansa naapuri (tai jopa itse) saattaa joutua väkivallanteon uhriksi, eikä tekijä välttämättä ole koskaan pelannut yhtäkään väkivaltapeliä - teko saattaa olla jopa ns. pakon sanelema tilanteessa, jossa ryöstö epäonnistuu ja tekijä näkee ainoaksi mahdollisuudeksi tehdä juuri niin kuten sitten päättääkin ikinä tehdä.
Jos ihan aikuisten oikeasti itse lähtisin syyttelemään jotain, niin pelit ja elokuvat tulisi jossain siellä aika loppupuolella. Kyllä se olisi osa maailman johtajista joka saisi ensimmäisten joukossa ryöpytystä samaan aikaan kuin uutisoiva media, joka kertoo näitä tapahtumia ja taivastelee, että se johtui siitä kun se pelasi sitä peliä tiiätteks niiq.