MURHA.INFO

Yllätysvaatimus poliisipomoilta käräjien keskeyttämisestä – "Jos tietolähdeohjeet olivat sekavat, pohja putoaa kaikkien syytteiltä"

Suomen laajimmassa poliisrikosoikeudenkäynnissä on kuultu tänään syytettyjä.

Äänessa olivat entisen poliisiylijohtajan Mikko Paateron ja Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion asianajajat.

Päivän mielenkiintoisin puheenvuoro kuultiin oikeussalissa, kun Aarnion asianajaja Mikko Ruuttunen esitti oman asiaesittelynsä lopuksi käräjäoikeudelle mielenkiintoisen vaatimuksen. Aarnion puolustus haluaa, että käräjäoikeus tekee pikaratkaisun siitä, voidaanko koko oikeudenkäyntiä jatkaa.

– Me pyysimme, että voisiko oikeus ratkaista oikeudellisen kysymyksen tietolähteiden sääntelystä erikseen, niin että käräjiä ei tarvitsisi istua puolta vuotta ja kuunnella täällä useita kymmeniä todistajia, Aarnion asianajaja Mikko Ruuttunen kertoi medialle lounastaolla.

Myös muut syytetyt toivovat oikeudelta ratkaisua asiassa.

Poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynnissä on kyse tietolähteiden käytöstä Helsingin huumepoliisissa.

Syyttäjä katsoo, että Helsingin huumepoliisissa on käytetty tietolähteitä lainvastaisesti, kun niitä ei ole rekisteröity asianmukaisesti.

Aarnion ja monen syytteessä olevan poliisijohtajan mukaan tietolähteitä koskevat määräykset ja asetukset ovat olleet epäselviä ja keskenään ristiriitaisia.

– Jos käräjäoikeus toteaisi, että sääntely on ollut epäselvää, niin syytteiden pohja putoaa kaikkien osalta, Aarnion asianajaja Ruuttunen sanoi.

Ruuttusen mukaan säädökset ovat olleet erittäin epäselviä.

– Rankaisemisen tulee perustua selviin määräyksiin, ja tässä tapauksessa näin ei ole. Ja tällöin kaikilta syytteiltä putoaa pohja pois, Aarnion asianaja Ruuttunen sanoi.

Oikeuden puheenjohtaja: Otamme vakavasti vaatimuksen

Aarnion puolustus toivoo, että oikeus tekee päätöksensä säädösten epäselvyydestä sen jälkeen, kun oikeus on ottanut vastaan kirjalliset todisteet ja kuullut syytettyjä.

Oikeutta johtava puheenjohtaja tuomari Marjatta Berg huomautti puolustusta, että tällaiset välipäätökset ovat harvinaisia.

– Me suhtaudumme kuitenkin vakavasti näihin vaatimuksiin. Me teemme nyt niin, että me istumme kuukauden eteenpäin, ja katsomme sitten, miten jatketaan.

Tulevan kuukauden aikana oikeuden on määrä käsitellä kirjalliset todisteet ja kuulla syytettyjä henkilökohtaisesti.

Syyttäjä: Mikään ei enää yllätä

Syyttäjä ei hätkähtänyt puolustuksen rajusta vaatimuksesta

– Ei näissä isoissa oikeudenkäynneissä enää mikään yllätä. Puolustuksen on käytettävä kaikki keinot, sanoi kihlakunnansyyttäjä Harri Tiesmaa.

Syyttäjä katsoo, että tietolähteisiin liittyvät säädökset ja asetukset ovat olleet selkeitä.

– Tätä oikeudellista puolta olemme miettineet parin vuoden ajan isolla porukalla, joten oma näkemys asiaan on selkeä ja kirkas, Tiesmaa totesi.

Tiesmaa katsoo, että jos oikeus päätyisi jonkun syytetyn kohdalla siihen, että tietolähdeasetukset ovat olleet liian epäselviä, niin oikeudenkäyntiä ei olisi järkeä enää jatkaa muidenkaan osalta.

Entä millainen yllätys se olisi, jos oikeus toteaisi, että syytteille ei ole pohjaa, ja oikeudenkäynti päättyisi tähän?

– Silloin oltaisiin nopeammin hovioikeudessa, kihlakunnansyyttäjä Harri Tiesmaa heitti oikeussalin käytävällä, kun syytetyt seisoivat muutaman metrin päässä.

Poliisirikosoikeudenkäynnin on määrä kestää ensi huhtkikuun alkuun. Helsingin käräjäoikeus lupasi ilmoittaa kuukauden kuluttua, miten se suhtautuu puolustuksen tekemään vaatimukseen.

YLE
10.10.2018 klo 13:09
https://yle.fi/uutiset/3-10449464

Syytteessä olevat poliisipäälliköt vaativat käräjäkäsittelyn lopettamista heti – Puolustuksen mielestä säännösten epäselvyyden takia ketään ei voida tuomita

POLIISIPÄÄLLIKÖIDEN oikeudenkäynti jatkui keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa kireissä tunnelmissa.

Myös Jari Aarnio esitti asiaesittelyssään vaatimuksen, että syytteiden käsittely pitäisi lopettaa heti alkuunsa. Hänen mielestään tietolähdetoimintaa koskevat säännökset olivat niin epäselvät, ettei niiden laiminlyönnistä voi seurata rikostuomiota kenellekään syytetylle.

Maanantaina vastaavan vaatimuksen esitti keskusrikospoliisin nykyinen päällikkö Robin Lardot.

Ennen lounastaukoa salissa käydyssä keskustelussa selvisi, että kaikkien syytettyjen avustajat olivat tästä asiasta yhtä mieltä. Heidän mielestään syytteet lepäävät oikeudellisesti tyhjän päällä.

VAATIMUS on varsin poikkeuksellinen. Erityisen poikkeukselliseksi sen tekee se, että syytteet on nostanut maan ylin syyttäjä, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.

Oikeuden puheenjohtaja Marjatta Berg totesi salissa, että oikeus ottaa vaatimuksen hyvin vakavasti, ja asiasta on jo keskusteltu kolmihenkisessä tuomarikokoonpanossa.

Hän kuitenkin huomautti, että syyttäjä on ilmoittanut haluavansa esittää syytteiden tueksi varsin mittavan näytön.

Berg jatkoi, että tuomioistuimen tulee huolehtia kummankin eduista ja pyrkiä kohtuullisissa raameissa olevaan oikeudenkäyntiin.

OIKEUDENKÄYNNIN on tarkoitus kestää huhtikuulle asti. Käytäväpuheissa on jo tullut selväksi, että näin mittavan jutun oikeudenkäyntikulut ovat muodostumassa syytetyille ylivoimaisen suuriksi.

Syytteessä on hyväpalkkaista poliisijohtoa, joten he joutuvat kustantamaan puolustuksensa itse. Näin pitkässä prosessissa puhutaan kuitenkin kymmenien tuhansien eurojen kuluista.

Aarnion asianajaja Mikko Ruuttunen totesi asiaesittelyssään, että Aarnion yksikkö vastusti valtakunnallista rekisteriä tietolähteistä. Poliisit eivät luottaneet siihen, että tiedot olisivat pysyneet salassa.

Hän viittasi Helsingin huumepoliisin toimintatapoja selvittäneeseen, vuonna 2007 alkaneeseen esitutkintaan. Huumepoliisilla oli ollut oma tietolähderekisteri siihen asti, mutta tutkinnan alettua tietolähteet halusivat siitä pois.

Ruuttunen painotti, että tietolähteen salassa pysyminen oli aivan välttämätöntä tietolähteen turvallisuuden takaamiseksi. Aarnion yksikössä lähteen turvallisuudesta huolehti häntä tapaava poliisi.

PÄÄOSA AARNION asiaesittelystä liittyi syytteen oikeudelliseen arviointiin. Ruuttunen kertoi haluavansa ”kilpailuttaa syyttäjän juridiikkaa”.

”Syyttäjältä tuli sellaisia näkemyksiä, jotka eivät ihan pidä vettä.”

Tietolähdetoimintaan liittyvät säännökset olivat Ruuttusen mukaan epäselviä. Epäselvää oli esimerkiksi se, vaatiiko tietolähteen rekisteröinti tämän suostumuksen.

Ruuttunen kertoi, että Aarnion yksikkö on käynyt tätä asiaa kysymässä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniolta, kun se perusti tietolähderekisterinsä vuonna 2001. Tietosuojavaltuutetun tulkinta oli, että lähteen suostumus tarvitaan.

Tässä suhteessa tietolähderekisteri poikkeaa muista poliisin rekistereistä, Ruuttunen huomautti.

”Mikään muu poliisin rekisteri ei liity toimintaan, joka edellyttää suostumusta. Esimerkiksi epäiltyjen rekisteriä eli epriä varten liivijengin kerhotilan läheltä havaitulta ei kysytä, suostuuko hän tulemaan havaituksi jengitilan lähellä”, Ruuttunen vertasi.

KESKIVIIKKONA aamupäivällä kuultiin Aarnion asiaesittelyn lisäksi poliisiylijohtaja Mikko Paateron asiaesittely.

Paateron mukaan hän ei ole saanut alaisiltaan sellaista tietoa Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan epäselvyyksistä, että hän olisi voinut puuttua asiaan.

Paateron asianajaja Jarkko Jaatela korosti, että Poliisihallituksessa rikostorjunnan kehittämisestä ja ohjaamisesta sekä laillisuusvalvonnasta vastasi kaksi erillistä yksikköä. Yksiköiden päälliköt toivat hänen pöydälleen asiat, jotka hänen piti ratkaista. Helsingin huumepoliisiin liittyviä epäselvyyksiä ei hänen pöydälleen tuotu.

”Tutkinnassa on selvästi jäänyt jäsentymättä, mitkä asiat tulevat poliisiylijohtajalle”, Jaatela totesi.

Maanantaina oman asiaesittelynsä pitivät Lardot sekä Helsingin entinen ja nykyinen poliisipäällikkö Jukka Riikonen ja Lasse Aapio.

Keskiviikkona iltapäivällä kuultiin lisäksi kahden Aarnion alaisen asiaesittelyt.

Susanna Reinboth HS
10.10.2018 klo 12:01, päivitetty: 10.10.2018 klo 13:03
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005858913.html

Eikka Lehtosaari: ”Tää on helvetinmoinen harmillinen häpeätahra poliisin toiminnassa, eikä pelkästään sen takia, et nyt Aarnio-keissin perusteella näyttäis siltä, et saattaa olla, et vuosikymmenestä toiseen on saanu ammattirikolliset toimii poliisina, vaan senki takii, et se koko kenttä on tutkimatta, et mitä siellä on oikeasti tapahtunu. Ja mä väitän, et jos näitä virkarikoksia tutkittais samalla volyymillä kuin on tutkittu kerhoja, niin näitä rikollisjärjestöjä, Ari-hyvä *heh*, saattais kuule löytyä lähempää kuin arvaatkaan.”

Riku Rantala: ”Mitä tähän vastaat Ari?”

Ari Lahtela (KRP): ”Kyllä meillä valvontaa on ja vuosittain näitä virkarikosjuttuja niin, niin on syyttäjävetoisesti tutkinnassa. Tietysti tää on nyt täysin poikkeuksellinen tää Aarnio-keissi tässä volyymissään. Mutta tää tämmöinen keskinäinen toiminnan seuranta myös, ettei pelkästään ylhäältä tai ulkoa päin, vaan sitten kyl siellä niinku seuraillaan et et miten, miten täs niinku porukat hoitaa hommiaan. Se oma yhteinen kontrolli kans toimii. Ja jos joku näyttää menevän pieleen, niin siitä kyllä pitää raportoida.”

Silli kirjoitti:Hiljaista on tässä ketjussa edelleen, vaikka käynnissä on kuulemma Suomen historian suurin poliisirikoksiin liittyvä oikeudenkäynti Ilmeisesti sienestyssesonki ja syksyn alennusmyynnit hulluine päivineen pitävät kansan kiireisenä.

L. Ron Bumqvist kirjoitti:Tai sitten voi olla, että harvempi uskaltaa kommentoida tämmöisiä juttuja. Jos poliisivoimat ovat niin korruptoituneita miltä vaikuttaisi, niin kyllähän siinä alkaa foliohattuisimpia jännittämään.

Oli se sitten kanssakeskustelijoiden kummalliset prioriteetit tai pelko seuraamuksista, niin kumpikaan vaihtoehto ei ole kauhean mairitteleva yhteiskunnallisesta perspektiivistä. Mukavaa kuitenkin, että edes sinä olet pitänyt tästä ääntä tällä foorumilla.

L. Ron Bumqvist kirjoitti: Jos vielä otetaan vertailuksi rönsyilevät Aarnio-keskustelut, niin niissähän usein näkyy sellainen "KRP vs. RHU" -asetelma. Tässä sellaista ei ole, kun syytökset koskevat koko kenttää.

Susku London kirjoitti:Samaan aikaan poliisi vaatii itselleen yhä laajempia valtuuksia. Pelottavaa.

poikani kirjoitti:

Susku London kirjoitti:Samaan aikaan poliisi vaatii itselleen yhä laajempia valtuuksia. Pelottavaa.

Joo, mutta vielä pelottavampaa on se, että iso osa kansasta olisi muitta mutkitta antamassa poliisille ja muillekin viranomaisille reippaasti enemmän valtuuksia. Meillähän on varmaankin koko maailman suurinta luottamusta nauttiva poliisi. Suomalaista ei haittaa tippaakaan elää valvottuna, seurattuna ja oikeuksiltaan rajoitettuna - sellaisen kyseenalaistaminenhan se vasta epäilyttävä piirre olisikin! Ehkä vastapainoksi saadaan yksi keskivakava rikos selvitettyä vähän aiempaa nopeammin.

tutkittuako kirjoitti:Poikani,

totesit poliisin nauttivan suurta luottamusta; se ihan oikeasti hyvä asia, liian helposti samastetaan.

Luottamus kuitenkin - näin ajattelen - syntyy siitä miten nopeasti se " järkkäri " partio on paikalla kun sitä kansalainen tarvitsee.

Se vieläpä näkyvin poliisin toiminta kun eihän kukaan tiedä mitä jonkin laitoksen sisällä tapahtuu tai ei tapahdu - järjestyspoliisi paljolti sen hankitun luottamuksen takana, ei niinkään tutkijat.

Käräjäoikeus: KRP:n Lardotin syyte poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynnissä ei ole perusteeton – syytettä ei hylätä

Keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin virkarikosyytteen käsittelyä jatketaan yhdessä muiden poliisijohtajen syytteiden kanssa Helsingin poliislaitoksen tietolähdetoiminnan valvontaa koskevassa oikeudenkäynnissä.

Helsingin käräjäoikeus on päättänyt, että keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin virkarikossyyte ei ole selvästi perusteeton eikä sitä hylätä. Päätöksen perusteella entisen ja nykyisen poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynti jatkuu Lardotin osalta vastoin hänen vaatimustaan.

Lardot vaati oikeudenkäynnin alussa, että syyte hylätään välittömästi perusteettomana tai että asia ratkaistaan hänen osaltaan menettelyssä, jossa näyttöä otetaan vastaan rajoitetusti.

Huhtikuuhun asti kestävässä oikeudenkäynnissä on määrä kuulla kymmeniä todistajia. Lardot on hyllytetty virastaan virkarikossyytteen ja oikeudenkäynnin vuoksi.

Syyttäjä katsoo Lardotin rikkoneen virkavelvollisuuksiaan Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnan valvonnassa kun hän toimi Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä 1.1.2010–30.9.2013. Lardot on kiistänyt syytteen.

Poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynti alkoi Helsingin käräjäoikeudessa lokakuun alussa.

Oikeudella pohdittavana myös suurempi pulma

Lardotin lisäksi Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan valvonnan leväperäisyydestä syytetään seitsemää muuta henkilöä.

Syyttäjä vaatii Lardotille ja entiselle poliisylijohtajalle Mikko Paaterolle, Helsingin poliisilaitoksen entiselle päällikölle Jukka Riikoselle ja nykyiselle päällikölle Lasse Aapiolle enintään neljän kuukauden pituisia ehdollisia vankeusrangaistuksia tai ankaria sakkoja virkavelvollisuuden rikkomisista.

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio ja kaksi hänen alaistaan eivät syyttäjän mukaan saisi selvitä sakoilla, vaan heidän kaikkien kohdalla syyttäjän vaatimus on neljän kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus.

Helsingin käräjäoikeudelta on vaadittu myös pikaista päätöstä koko oikeudenkäynnin keskeyttämisestä.

Syytetyt katsovat, että tietolähteitä koskevat määräykset ja asetukset ovat olleet epäselviä ja keskenään ristiriitaisia. Jos käräjäoikeus toteaisi, että sääntely on ollut epäselvää, syytteiltä putoaisi pohja kaikkien osalta.

Syyttäjä Harri Tiesmaa katsoo, että tietolähteiden käyttöön liittyät säädökset ovat olleet selkeitä ja puolustus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta syytteet hylättäisiin.

Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä virkarikoksiin.

YLE
19.10.2018 klo 11:09
https://yle.fi/uutiset/3-10465326