Nyt on mieliala tarpeeksi kimpaantunut, että voin avautua tästäkin aiheesta tarkemmin:
Olen syönyt Helsingin Forumin alakerran Chicosissa n. 100% varmuudella pestyn pihvin.
Tunnun olevan erityishankala asiakas kaikille ravintoloille, koska pyydän kaiken ruokani aina mahdollisimman yksinkertaisena: ei lisukkeita, ei mitään mausteita. Olen erittäin allerginen yhdelle jos toisellekin ruoka-aineelle, joten homma toimii helpoiten niin, ettei sekota tarjoilijaparkoja entisestään - pyytää vain jättämään kaiken pois.
Paitsi, ettei homma toimi. Poikkeuksetta (siis oikeasti täysin poikkeuksetta) joudun palauttamaan lautasen vähintään kerran, vakiopalautusmääräksi on muodostunut kaksi. Ensimmäisellä kerralla "ei yhtikäs mitään mausteita eikä mitään lisukkeita" on tulkittu niin, että kaiken pois jätettävän saa ja pitää korvata jollakin vapaavalintaisella mausteella, yleensä paprikamausteella, jota on sitten ripoteltu oikein kaksin käsin annoksen päälle. Toisella kerralla mausteet on yleensä jo tajuttu jättää pois, mutta muita lisukkeita on heitetty mukaan sitten sitäkin enemmän.
Mitä "hienompi" ravintola, sitä varmempi, ettei kokki ilmeisesti vain kykene lähettämään lautasta pöytään ilman mausteen maustetta. Siksi en näissä "hienommissa" paikoissa asioikaan - suututtaa, kun ensimmäistäkin lautasta saa jo odottaa tuntitolkulla, saati sitten että jäisi vielä odottamaan sitä oikeaa versiota.
Mutta siihen Chicosiin: Chicoseillehan on ominaista odotusajan ja ruoan laadun naurettava suhde. Kyseisessä Forumin Chicosissa ruoka vielä kaiken lisäksi maksetaan etukäteen.
45 minuuttia olimme odottaneet sapuskoja sillä kertaa, kunnes saan pihvin eteeni, ekstramausteilla, kuinkas muuten. Tarjoilija ei ehtinyt poistua pöydän vierestä, kun pyysin uutta lautasellista. Kyseinen mimmi oli vielä tilatessa jankuttanut joojoota, kun olin jankuttanut lautaseni mausteettomuuden tärkeydestä. Ymmärryksessä oli siis ollut vikaa kuitenkin, vaikka tyttö muuta antoi ymmärtääkin. En ole koskaan asiakaspalvelijoille tökerö, vaikka olisin saanut kuinka huonoa kohtelua tahansa. Pyysin siis kauniisti tuomaan sen, mitä oikeasti tilasin. Tyttö otti pultit, huokaili syvään ja kuuluvasti, ja erittäin vastahakoisesti kärräsi pihvin ranskalaisineen takaisin.
Kun annokseni tuli takaisin, toisen tarjoilijan tuomana, oli mieheni tietysti jo syönyt omansa - en halunnut hänen annoksensa jäävän pöydälle jäähtymään odottamaan omaani määritteemättömäksi ajaksi. Tunnistin pihvin ensimmäiseltä kierrokselta, kiinnitin sattumalta ensimmäisellä kerralla huomiota pihvin erikoiseen muotoon, ja sama erikoinen muoto oli jotenkin mystisesti osunut tähän toiseenkin pihviin (vaikea selittää, mutta pihvi oli siis myös "keskeltä" saman muotoinen leikkausjälkineen päivineen). Ajattelin, ettei keittiössä voida niin törkeitä olla ja maistoimme molemmat pihviäni. Makua on vaikea kuvailla, mutta uudelleenlämmitetyn lihan maun tunnistaa kyllä. Jätin ruoan lautaselle. Kun astioita tultiin korjaamaan pois, tarjoilija kysyi ruoan maistuvuudesta, ja vastasin tietysti pihvin maistuneen uudelleenlämmitetylle, edelleen mahdollisimman ystävällisesti. Tarjoilija tarjosi hyvitykseksi pehmistä. Kihisin raivosta, ja vaikka mieheni halusi jäädä valittamaan vielä asiasta (haluaa aina jäädä valittamaan kaikesta, jos on jotain valitettavaa), marssin raivoissani ulos.
Kyllä otti niin helvetisti päähän.
Mutta ei ole tarvinut kyseisen Chicosin palveluja sittemmin käyttääkään

Äänestän aina jaloillani.