MURHA.INFO

No niin, päästiin sitten tälläkin foorumilla siihen "keskusteluun", eli näköjään yllättävän helposti ymmärretään väärin toisten sanomisia jne. Eli väännetään nyt sitten siitä kuuluisasta rautalangasta.


1. Huumeiden käyttämisen määrittelen tässä yhteydessä päihdehakuiseksi. Tässä mielessä esiintynyttä huumeidenkäyttöä ei rintamalla tapahtunut. Tästähän käsittääkseni Bombay olikin samoilla linjoilla?


2. Se että resepitavarana lääkityksenä on rintamalla sotilaille huumeita tai johdannaisia jaettu pitää paikkansa. Morfiinia käytettiin kipulääkityksenä, tätä en ole missään vaiheessa ollut kieltämässä. Juuri tämän rintamalla haavoittumiseen saadun lääkityksen yhteydessä jotkut ehdollistuivat morfiinille. Eli pienestä osasta veteraaneja tuli narkomaaneja, kyllä.


3. Pitkäaikainen esim. useiden vuorokausien tai viikkojen huumeidenkäyttö mihinkään tarkoitukseen laajassa mittakaavassa esim. komppaniantasolla ei ole mitenkään voinut olla mahdollista. Luulisi sen jo pelkällä järjellä ymmärtävän.


4.Yksittäistapaukset, se että vaikeisiin olosuhteisiin verraten yllättävän pienestä osasta rintamiehiä tuli narkomaaneja, ei oikeuta leimaamaan kaikkia veteraaneja narkkareiksi.




Sodan jälkeen lääkityksenomaisesti henkisellä puolella käytettiin paljon alkoholia veteraanipiireissä.Tätähän Stillgoinstrong viestissään sivusikin. Väkivaltatilastojen kasvu liittyi varmasti enemmän alkoholin käyttöön kuin pienen ryhmän huumeidenkäyttöön. Silti suurin osa veteraaneista on ollut vielä siellä kohtuukäyttäjien tai jopa absolutistien puolella.



(Liekö tässä keskustelussa hieman sama ilmiö kun keskustellaan kansalaissodasta. Kenen vaari tai sukulainen oli milläkin puolella. Kun suurin osa suomalaisista ei ollut kummallakaan puolella. )




Asialinjalla mentiin vielä Napapaatin provoista huolimatta...potuttaako?


.

Saan lähiaikoina lainaan tuttavani ukin kirjoittaman kirjan, veteraani on siis. Siinä kuulemma sivutaan tätä aihetta, heitän tänne sitten tiivistelmää jos tulee kiinnostavia kohtia vastaan.

Bombay kirjoitti:Saan lähiaikoina lainaan tuttavani ukin kirjoittaman kirjan, veteraani on siis. Siinä kuulemma sivutaan tätä aihetta, heitän tänne sitten tiivistelmää jos tulee kiinnostavia kohtia vastaan.

Hyvä Bombay! Jään mielenkiinnolla odottamaan...

Ihmismielen huumaavia aineita löytyy niin moneen lähtöön ettei kaikkien kohdalla voida edes puhua turruttavuudesta tai tokkuraisuudesta ja kuten bombaykin mainitsi osa toimii hyvinkin piristävänä ja aisteja herkistäen.

Itse olen myös, toisen käden tietona tosin (alkuperäinen lähde oli jo kuollut), kuullut että "nappeja" tietyissä yksiköissä sai ja vaikuttava aine oli kofeiinia tujumpaa. Luonnollisestikaan ei kukaan usko että siellä heiluttiin huumausaineiden vaikutuksessa kokoajan ja koko rintaman toimesta, mutta käsittääkseni se on jopa puolivirallisestikin jo todettu että tiettyä douppausta tapahtui muutenkin kuin lääkintämielessä. Ainakin itse olen kuullut että joissain tapauksissa oli mahdollista saada vähän "boostia" jos halusi, etenkin lennostossa ja miksi ei, valtava univelka ja väsymys sekä mahdollinen kaatuminen edessä lopulta kuitenkin, joten mahdollisuus lääkitä itsensä kuntoon, joka mahdollistaa mahdollisimman suuren tuhon tekeminen ennen lähtöä, on ymmärrettävää sekä tarjoajan että käyttäjän kannalta. Epätoivoisia aikojahan rintamalla elettiin koko ajan. Kautta linjan toteuttettuun järjestelmälliseen pirien jakamiseen ei varmasti olisi riittänyt edes resursseja,mutta ei joka taistelua ihan pelkällä hernerokallakaan käyty, eikä tämäkään tieto vie mitään pois veteraanien todellisesta urheudesta. En itsekään huumeiden huvikäyttöön rintamalla usko mutta taistelu onkin aika kaukana huvista.

Mitä tulee alkuperäiseen otsikkoon, olisi kiva saada tietoa moniko kuolema on suoranaisesti kytköksissä mielenterveysongelmiin, joita sota on aiheuttanut ja moniko johtuu jo alunperinkin henkisesti epätasapainoisesta materiaalista, jota on jouduttu sotaan raijaamaan. Sotahan ei hirveässä suosiossa USAssa ollut enää alun jälkeen ja rekrytoinnissa jouduttiin kai kahmimaan myös aivan arkun pohjalta jotta saatiin uusia taistelijoita. Muistan jostain artikkelin, jossa New Yorkin poliisi taisi valittaa että osa jengeistä lähettää jäseniään armeijan koulutukseen ja ottaa sodasta palanneet koulutetut sotilaat takaisin riveihinsä, jolloin he ovat perus partiopoliisille kova vastus ja mahdollisesti myös tehokas tappokone muita jengejä vastaan.

Kataja kirjoitti:Mitä tulee alkuperäiseen otsikkoon, olisi kiva saada tietoa moniko kuolema on suoranaisesti kytköksissä mielenterveysongelmiin, joita sota on aiheuttanut ja moniko johtuu jo alunperinkin henkisesti epätasapainoisesta materiaalista, jota on jouduttu sotaan raijaamaan. Sotahan ei hirveässä suosiossa USAssa ollut enää alun jälkeen ja rekrytoinnissa jouduttiin kai kahmimaan myös aivan arkun pohjalta jotta saatiin uusia taistelijoita. Muistan jostain artikkelin, jossa New Yorkin poliisi taisi valittaa että osa jengeistä lähettää jäseniään armeijan koulutukseen ja ottaa sodasta palanneet koulutetut sotilaat takaisin riveihinsä, jolloin he ovat perus partiopoliisille kova vastus ja mahdollisesti myös tehokas tappokone muita jengejä vastaan.

Ainakin rikosrekisteri tsekataan, tosin moni sotilashan lähtee tosi nuorena rintamalle. Näin rekisteriä ei vielä ole välttämättä kertynyt.

Kyllä se sota ja tappaminen sekottaa päätä ja "hyvänkin" miehen pinna voi katketa siviilissä.

On toki päivänselvää että sota ja sieltä paluu arkeen aiheuttaa varmasti mielenterveysongelmia mieleltään aiemmin täysin terveellekin, mutta tämä tutkimus on ainakin tuon uutisoinnin perusteella aika puutteellinen.

Mikä on otanta, tuhansia, kymmeniä tuhansia ja millä aikavälillä?? Ja mikä on tapausten yleisyys samankokoisessa joukossa, joka ei ole rintamalla ollut? USA:ssa kuitenkin murhia ja väkivaltarikoksia yleensäkin esiintyy sen verran paljon ettei 121-murhaa/tappoa lukuna kerro mitään.

Aihe sinällään ansaitsisi luotettavan tutkimuksen,mutta jenkkien armeijan ollessa kyseessä, sitä on turha odottaa.

Edellisestä postauksesta tähän ketjuun onkin vierähtänyt jo aikaa. Bumppaan ketjun kuitenkin taas ylös, koska uskon, että monia meistä kiinnostaa Suomen sodissa tapahtunut, aika vapaa heroiinin ja amfetamiinin jakelu sotilaille. Esim. kaukopartio-miehillä oli viiden amfetamiini-tabletin pakkaus hätätilanteita varten. Korsun seinillä oli heroiiniä yskään pitkät rivit ja niihin pääsi käsiksi kaikki sotilaat. Lentäjillä ja upseereilla oli pervitiiniä käytössä(näistä ketjussa jo onkin kerrottu jotain)

Väärinkäyttöäkin oli, muttei tosiaankaan suuressa mittakaavassa. Moni näistä sotilaista jäi sitten Fyysisesti opiaatti-koukkuun sodan jälkeen. Osa henkiseen amfetamiini ja lääke koukkuun. Heitä ei osattu hoitaa oikein. Jos haavoittui sodassa, niin Tilkan sotilas-sairaalassa saattoi olla pitkäänkin morfiinikuurilla. Erään henkilön tapauksessa hän oli noin noin 2-vuotta sairaalassa ja sai morfiini-injektioita IV:nä. Sitten hänet heitettiin sairaalasta pois ja tietäähän miten siinä kävi. Hänestä tuli narkomaani melkein koko loppuelämänsä ajan. Hän käytti 54-vuotta heroiinia säännöllisesti, kunnes lopetti(ei saanut muuten edes hepatiittia, joka on pieni ihme).

Hänestä on tehty dokumentti, joka esitettiin 90-luvun lopulla. Siinä Unto kertoi tarinansa. Hän kertoi, että kun männän painoi pohjaan ja samantien heroiini alkoi vaikuttaa, niin tunne oli kuin ruusut olisivat kukkineet. Tämän stoorin toin ilmi siksi, että hän on esimerkki, miten veteraaneja kohdeltiin ja miten monelle heistä kävi, jotka olivat morfiini koukussa sodan jälkeen haavoittumisen takia. Hoito oli olematonta, eikä tietoakaan ollut. He siirtyivät heroiiniin, koska sitä oli helpompi saada kuin esim morfiinia ja he olivat oppineet jo rankasti elämään opiaattien kanssa. Ei siitä omin avuin irti päässyt!

Olisin todella kiitollinen sille, joka osaisi kertoa, löytyykö tuo YLEN kanavalla esitetty dokkari jostain? Siinä on koskettava tarina Miehestä, joka menee vapaa-ehtoisena sotaan ja loukkaantuu pian muistaakseni kranaatin-sirpaleeseen ja joutuu Tilkkaan....
Tästä ketjusta voisi tehdä oman ketjun Suomalaisten sotilaiden huumausaine-kuvioihin ja niihin liittyviin sivu-seikkoihin. Suosittelen lukemaan sellaisen kirjan kuin: Unileipää, kuolonvettä ja spiidiä. Tässä linkki:


http://www.atenakustannus.fi/kirjat/kirja/240

Kirja on todella jykevä kattaus aiheena Suomen huumausaine-politiikkaaina 1800-luvulta 1950 luvulle saakka. Kirjan ajanjaksoon sattuu juuri tuo sota-aika. Kirja käsittelee esim. historiaa kannabiksen ja unikon kasvatuksesta ja lääkekäytöstä Suomessa 1800-luvulla. Kirjassa on mainittu tarkasti esim. se YK:n nootti(josta joku kertoikin)Suomelle, kun Suomen Heroiinin kulutus oli sota-aikojen jälkeen muistaakseni yli 25-kertainen muiden Euroopan maiden keskikulutukseen. Näitä seurattiin tarkasti ja se oli kai helppoa, koska jostainhan heroiini Suomeen hankittiin. Unileipää, kuolonvettä ja spiidiä on tutkimus huumeista Suomessa ja kirjoitettu erittäin ammattitaitoiseti ja kiinnostavasti.

Sotilaiden heroiinin käytöstä tulee mieleen juttu, jossa sotilas-apteekissa töissä ollut mies, varasti heroiinitabletteja ja käytti sekä myi niitä muille koukkuun jääneille. Alkuun ne snortattiin, mutta pian homma muuttui IV-käytöksi.

Reseptejä hankittiin mitä kekseliämmillä keinoilla kiertäen ympäri Suomen kamaraa. Ellei sotavammat tai sepitetyt tarinat enää riittäneet enää morfiinin saantiin, niin eräs keino oli ennen vastaanotolle menoa ruiskuttaa verta(tms.) peräsuoleen ja vastaanotolla kerrottiin valtavista kivuista alapäässä sekä ulostusvaikeuksista. Lääkäri kurkkasi tutkimuksen yhteydessä rektumiin, josta vuosi verta ja peräsuolen syöpä oli diagnoosina(siihen aikaan se oli kai toivoton tapaus). Morfiini-resepti oli hyppysissä ja matka jatkui apteekkiin.

Meni suuresti OT, josta suuresti pahoittelen, mutta pyydän, että tästä ketjusta tulisi Suomalaisille oma threadi, johon uudetkin palstalaiset voisivat kirjoittaa ukeiltaan kuulemiaan tarinoita jne... Ed.mainittu kirja on pakollinen tietopakkaus niille, jotka haluavat tiukkaa faktaa fiktion sijasta. BIZARRE ANGEL is spoken...