Nopeasti kasvanut Silakkaliike vastustaa rasismia ja haluaa koota yhteen ihmiset, joilla on humaanit arvot – Miten humaanius määritellään, kysyy tutkija
Silakkaliike aikoo järjestää ensimmäisen mielenilmauksensa helmikuun 1. päivänä Senaatintorilla. Mielenosoituksessa on määrä vastustaa rasismia ja vihapuhetta.
- Silakkaliikkeen tunnus on parvessa elävä silakka. (KUVA: SILAKKALIIKE)
- Silakkaliike_tunnari.jpg (32.65 KiB) Katsottu 4288 kertaa
JOULUPÄIVÄNÄ syntynyt uudenlainen poliittinen liike Silakkaliike on herättänyt laajaa huomiota sosiaalisessa mediassa. Se on kerännyt jo yli 10 000 seuraajaa sekä Twitterissä että Facebookissa.
Liike tiedotti maanantaina, että se aikoo järjestää ensimmäisen mielenilmauksensa helmikuun 1. päivänä Senaatintorilla. Tapahtumassa on määrä vastustaa rasismia ja vihapuhetta.
Mistä liikkeessä on oikein kyse?
SILAKKALIIKE kertoo julistuksessaan edustavansa rauhanomaista vastavoimaa populistiselle, vihaa ja rasismia provosoivalle politiikalle sekä kannattavansa jakamattomia ihmisoikeuksia ja lasten oikeuksia.
Alkusysäyksen liike sai
Johannes Kosken blogitekstistä jouluaattona. Hän kertoi tyrmistyneensä siitä, että joukko suomalaisia jahtasi kahta al-Holin leiriltä Suomeen turvaan tuotua alle seitsemänvuotiasta lasta ja julkaisi heidän saapumisestaan videoita Youtubessa.
”Aggressiivisen, vihaa ja rasismia nostattavan poliittisen viestinnän leviäminen ei johda hyvään. Meidän on yhdessä rivikansalaisina sanottava tälle selvä ’EI’”, Koski linjasi liikkeen tavoitteita.
Koski on helsinkiläisen konsoli- ja pc-peliyhtiön käyttökokemusjohtaja. Hän oli feministisen puolueen kansanedustajaehdokkaana viime kevään vaaleissa.
HELSINGIN yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori
Emilia Palonen arvioi, että liikkeen synnyn taustalla on pettymys perinteisiin puolueisiin.
”Ihmiset luottavat yhä vähemmän joihinkin poliittisiin instituutioihin, ja moni kokee, ettei puolueiden toiminta ole heitä varten.”
Löyhät kansalaisliikkeet voivat Palosen mukaan tästä syystä kasvattaa nopeasti suosiotaan: ihmisten on helpompi samaistua Silakkaliikkeen kaltaiseen kansalaistoimintaan kuin puoluetoimintaan.
”Se resonoi tässä ilmapiirissä, kun ympäri Eurooppaa on nähty vahva oikeistopopulistien nousu.”
Palonen näkee Silakkaliikkeen kaltaisen toiminnan demokratian kannalta tärkeänä.
”Vaikka se haastaa perinteisen parlamentaarisen demokratian tukipilareita eli puolueita, kansalaistoiminta on tarpeen, jotta puolueet uudistuvat ja saavat yhteyden kansalaisiin.”
SILAKKALIIKE kertoo saaneensa innoituksensa Italian Sardiiniliikkeestä mutta olevansa täysin siitä ja muista kansainvälisistä tahoista irrallinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä rivikansalaisia.
Sardiiniliike syntyi Italiassa marraskuussa vastalauseena oikeistopopulismia ja entistä sisäministeriä, nykyistä oppositiojohtajaa
Matteo Salvinia vastaan. Hänen yksinkertaistavat väitteensä maahanmuutosta ovat suututtaneet monia.
Italiassa muutaman aktiivin kokoontumiset johtivat valtaviin mielenilmauksiin, joissa rivikansalaiset näyttivät parvina joukkovoimansa.
Tutkija Palosen mukaan Italiasta on haettu viime aikoina muutenkin inspiraatiota poliittiseen toimintaan.
”Esimerkiksi [Harry]
Harkimo on hakenut mallia Viiden tähden liikkeestä, ja toisaalta oikeistopopulistisilla liikkeillä on vahvat keskinäiset yhteydet Italiaan.”
Harkimon sittemmin puolueeksi rekisteröity nyt-liike perustettiin vuonna 2018.
YKSI liikkeen aktivisteista, tekoäly-yrittäjä
Katriina Valli kertoo HS:lle, että Silakkaliikkeen takana on parinkymmenen aktivistin joukko. Heistä moni on tietotekniikan ja viestinnän ammattilaisia.
Tämän huomaa muun muassa siitä, että liikkeen tavoitejulistukset ja sivustojen graafinen ilme vaikuttavat perin ammattimaisilta.
”Osasimme kyllä odottaa, että kiinnostusta tulee aika laajalti, mutta se yllätti, että seuraajia tulee näin nopeasti”, Valli sanoo.
Hän kertoo, että parinkymmenen hengen ”hyvin motivoitunut” ydintiimi on tehnyt töitä jouluviikon ajan lähes nukkumatta. ”Jotta saadaan tämä noste hyödynnettyä.”
Vallin mukaan yksi liikkeen ajatuksista on suojata jäseniä aggressiivisilta hyökkäyksiltä. Kun uhkaavaa vihakäyttäytymistä vastaan voi yksin olla pelottavaakin asettua, ryhmässä yksilöitä voi paremmin suojata rauhanomaisesti ja hiljaisesti.
”Ei pidä hiljaa vierestä katsoa. Siksi rakennetaan parvea, jossa muut tukevat.”
SILAKKALIIKE julistaa vastustavansa myös fasismia, etnonationalismia, ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden kiistämistä sekä vale-, viha- ja vastamedioiden disinformaatiota.
”Silakkaliikkeen tapa toimia on järjestää rauhanomaisia mielenilmauksia, tarjota sosiaalisen median kautta riippumatonta ja faktapohjaista tietoa ääriliikkeiden toiminnasta”, liikkeen tiedotteessa sanotaan.
Liike kertoo tiedotteessaan myös pyrkivänsä tuomaan yhteen ”humaanit arvot omaavia ihmisiä ympäri Suomen”.
Tutkija Emilia Palosen mukaan tämä on ongelma Silakkaliikkeen aktivistien viestinnässä.
”Tässä jaotellaan ihmisiä ryhmiin ja nostetaan humaanina pidetyt ihmiset epähumaaneina pidettyjen yläpuolelle. Epäselvää on myös se, miten humaanius määritellään.”
Liikkeen todelliset tavoitteet ovat löyhiä ja osin epäselviä. Tämä on Palosen mukaan tyypillistä kaikille populistisille liikkeille.
”Ja se on hyväkin, koska silloin mukaan saadaan erilaisia ihmisiä.”
NOPEASTI suosiotaan kasvattavissa kansalaisliikkeissä, kuten Silakoissakin, on Palosen mukaan ”vahvat mahdollisuudet epäonnistumiseen”.
”Ihmiset innostuvat näistä liikkeistä mutta pettyvät helposti, jos yhdessä tekemistä ei ylläpidetä.”
Kun tavoitteet ja liikkeen organisointi ovat löyhiä, haasteita syntyy myös siitä, kuka edustaa ryhmää ja miten se rakentuu.
”Kun Facebook-ryhmään haluaa mukaan tuhansia uusia jäseniä, tulee ihan käytännön syistä ajankohtaiseksi se, kuka ryhmään saa kuulua ja pitääkö joku heittää pois ja ’me’ rajata.”
Esimerkiksi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja
Juho Romakkaniemi ehti jo kummeksua sitä, että hänet erotettiin Silakkaliikkeen Facebook-ryhmästä kärjekkään sananvaihdon päätteeksi.
Katriina Vallin mukaan ryhmässä saa keskustella kuka tahansa jäsen, kunhan noudattaa siellä julkaistuja sääntöjä.
Romakkaniemi oli tyylillään kirvoittanut loukkaavia kommentteja ja vastannut niihin omalla ilkkumisellaan, minkä vuoksi hänet oli tuolloin poistettu, Valli selittää.
Keskusteluryhmän käyttäytymissäännöt eivät ole alkuvaiheessa riittäneet monille muillekaan. Monet ryhmässä ”hapansilakoiksi” ristityt kommentoijat ovat mollanneet ryhmän jäseniä, ja näitä kommentteja on poistettu kykyjen mukaan.
”On tullut todellakin paljon hyökkäyksiä. Moderoijia on suoraan sanoen aivan liian vähän. Töitä on tehty viiteen asti aamulla.”
SOSIAALISESSA mediassa hankkeen vastustajat ovat jo ehtineet moittia liikettä lähinnä perussuomalaisten vastavoimaksi, joka polarisoi poliittista keskustelua entisestään.
”Totta kai se on mahdollista, mutta emme missään nimessä halua sitä”, Katriina Valli sanoo.
”Meillä ei ole minkäänlaista puoluepoliittista agendaa.”
Valli kertoo, että liikkeen aktivistit ovat ehtineet jo käydä myös perussuomalaisten kanssa ”hyvin rakentavia keskusteluja”. Ääri-ihmiset edustavat kaikissa puolueissa vain pientä vähemmistöä, hän muistuttaa.
SOSIAALISESSA mediassa Silakkaliikkeen vastustajat ovat kutsuneet liikkeen seuraajalistaa muun muassa ”täydelliseksi rekisteriksi maamme haittavasemmistosta”.
Tämäkin käsitys on Vallin mukaan väärä. Hänen mukaansa Silakkaliikettä yhdistävät humaanit ja liberaalit arvot yli puoluerajojen.
”Olen itse äänestänyt kokoomusta vuodesta 1998”, Vallin kertoo esimerkkinä omasta puoluekannastaan.
”Tässä on taustalla myös hyvin vahva valistuksellinen ajatus. Painotamme sitä, että todettujen asioiden täytyy olla faktapohjaista. Ei lähdetä olemaan tunnepitoisesti mitään mieltä.”
Voiko Silakat muuttua puolueeksi?
”Ei missään nimessä.”
