... jatkuu
https://www.hs.fi/nyt/art-2000006537691.html
Julkisuudessa eniten paheksuntaa on herättänyt naisvihamielinen alaluku Naisten tyrannia ja seksuaalisuuden sosialisointi. Se kattaa neljä sivua 420-sivuisesta teoksesta. Mitä muuta teoksessa sanotaan?
Teoksen keskeiset löydökset tiivistänee parhaiten kirjoittaja Jukka Hankamäki.
Hankamäki vakuuttaa, että vaikka teos näyttää mediatutkimukselta, mutta se on hänestä ennemmin valtio-opillinen tutkimus.
”Median tieto- ja totuuskriisi eli halkeaminen valtavirta- ja vaihtoehtomediaan ilmentää koko politiikan oikeutusperusteessa olevaa kriisiä. Väestössä on tapahtunut suuri halkeaminen mielipiteen muodostuksessa”, Hankamäki sanoo.
Hänen mukaansa tämä kuilu on vain syventynyt, koska valtamedia on pyrkinyt tukahduttamaan kritiikin, joka on purkautunut vaihtoehtomedioiden – esimerkiksi MV-lehden – muodossa.
”Osa tätä tukahduttamista on juuri tämä Hanna Kososen poliittinen kannanotto, jolla pyritään vetämään matto alta. Se on häikäilemätöntä, se on pirullinen kosto”, Hankamäki sanoo.
Hankamäen tutkimuksen mukaan yhteiskunnallisessa repeämisessä on syntynyt kaksi todellisuuden tulkintalinjaa: affektiivinen, emotionaalinen ja idealistinen asennoituminen sekä realistinen, rationaalinen ja reflektiivinen tulkinta. Yksinkertaisesti ilmaistuna vastakkain ovat siis tunteelliset ja järjelliset ajattelutavat.
Hankamäen mukaan ensimmäistä edustaa valtavirtamedia, jälkimmäistä vaihtoehtomedia. Mihin tämä perustuu?
”Valtamediaa leimaa tunteisiin vetoaminen, halutaan fiilistellä tasa-arvolla. Sitten hikeennytään ja raivotaan asioista, kun joku sanoo jotain, mikä ei sovi omaan pirtaan. Vaihtoehtomedian kautta artikuloituu aika paljon järkevää yhteiskuntakritiikkiä, jonka tukahduttaminen ei ole viisasta.”
Toisaalta esimerkiksi MV-lehden kautta kanavoitui huomattavasti vihaa ja raivoa. Ja kyllä käsillä olevaa Hankamäen tekstiäkin leimaa tunteellinen paatos, joka on kaukana neutraalista tieteellisestä tekstistä.
Ja eivätkö vaihtoehtomedioiden jutut ole usein osoittautuneet valheellisiksi? Eikö se ole ristiriidassa realistisuuden kanssa?
”Sekin on totta, läpi on tullut aika paljon sellaista, joka ei sietäisi nähdä päivänvaloa. Siinä on kuitenkin se puoli, että jos tiettyjä näkökulmia jynssätään pois, se antaa valheellisen kuvan siitä, minkälaisia näkemyksiä yhteiskunnassa esiintyy.”
Kuten kritiikkiä kohtaavat oikeistokommentaattorit usein, myös Hankamäki sanoo puolustavansa sananvapautta. Hänen mielestään kriittisetkin näkemykset pitää voida sanoa ääneen, jotta ne voidaan käsitellä.
Hankamäen mukaan teoksen teksti on tieteellisesti perusteltua, ja hän nimittää itseään ”kvalifioituneeksi” tieteen harjoittajaksi. Teos täyttää hänen mielestään kaikki akateemiset kriteerit. Hankamäen mukaan se, että hän on perussuomalaisten jäsen, ei ole vaikuttanut teoksen sisältöön.
Teoksen naisvihamielisyyttä ei kuitenkaan voi sivuuttaa. Kirjoitit muun muassa, että ”ongelmien ongelma on yhteiskunnassamme vallalle päässyt naisten tyrannia”.
”Käsittelen Me too- ja Suostumus 2018 -hankkeita. Pidin näitä lähinnä sellaisina, joissa väite siitä, että miehet käyttävät valtaa, on kääntymässä niin, että naisten korkokengällä poljetaan jo miesten kulkusia. Se on käänteistä tasa-arvoa. Väite sovinismista on kääntynyt feministien vallankäytöksi”, Hankamäki sanoo.
Hankamäen mukaan feminismin ajaminen on ”lähtenyt lapasesta”.
Entä mitä tarkoitit kirjoittaessasi, että jotkut suomalaisnaiset ovat halunneet kostaa suomalaiselle yhteiskunnalle pariutumalla ulkomaalaisen kanssa?
”Se on tietenkin arvaus, mutta joka tapauksessa voi olla, että siinä vastataan sosiaaliseen vaihtoon. Jos naisista tuntuu siltä, etteivät he halua olla suomalaisten miesten kanssa, he hakevat pariutumiskumppania ulkomaalaisten piiristä. Naisten sosiaalinen arvostus ikään kuin nousee sitä kautta, että suomalaiset heteromiehet tehdään riippuvaisiksi naisten suosiosta.”
”Mitä enemmän tulee maahanmuuttajamiehiä, se antaa naisille seksuaaliset valinnan mahdollisuudet ja mahdollisuudet käyttää valtaa. Minä tarkastelen asiaa ulkopuolelta puolueettomasta positiosta, koska olen keski-ikäinen homomies.”
Huomionarvoista on, että ”naisten tyranniasta” kirjoittaessaan Hankamäki käyttää lähteenä muiden muassa kiistanalaisen miesasiamiehen Henry Laasasen vuonna 2008 ilmestynyttä kohuteosta Naisten seksuaalinen valta.
Teoksessasi käsitellään myös raiskausta. Kirjoitat esimerkiksi näin: ”Raiskauksista vaahtoaminen on tekopyhää ja moralistista, sillä väkisinmakauksen käsitteen rakenteesta johtuen koko ilmiö on mahdollinen vain kieltäymyksen ja seksuaalisuuden pois pidättämisen kautta.” Mitä tarkoitit?
”Raiskauksia ilmenee silloin, jos toinen osapuoli aktiivisesti pidättäytyy seksistä. Tässä seksuaalisuuskielteiseksi meneväksi yhteiskunnassa, jossa normiruuvit koko ajan kiristyvät, rikollisuus kasvaa. Jos valot ovat koko ajan punaisina, totta kai ihmiset ajavat lopulta niitä päin. Rikollisuutta luodaan kriminalisoimalla ihmisen luonnollista käyttäytymistä.”
Ei kai raiskaus ole luonnollista käyttäytymistä?
”No ei raiskaus, mutta seksuaalinen käyttäytyminen. Normiruuvia kiristetään koko ajan. Nykyisin ihan jo ehdottaminenkin tulkitaan seksuaaliseksi ahdisteluksi. Se herättää kysymyksen, että suoraanko seksiin pitäisi hypätä, jos ei edes saa ehdottaa.”
Onko tämä seksuaalisen häirinnän puolustuspuhe? Pitäisikö seksuaalisen kanssakäymisen olla vapaampaa?
”Haluaisin, että seksuaalinen ilmapiiri pysyisi länsimaissa vapaamielisenä, kuten se on ollut. Hullunkurista on se, että seksuaalivähemmistöt ja feministit olivat 1970- ja 80-luvuilla vielä oikealla asialla ja halusivat vapaamielisen seksuaalisen yhteiskunnan. Nykyisin asiat ovat menneet liian pitkälle.”
”Eri maissa on kiristetty voimakkaasti raiskauslainsäädäntöä. Luullakseni tämä on tapahtunut ulkomaalaisten tekemien raiskauksien takia. Tämä on se ongelma, miksi seksuaalinen kanssakäyminen on menossa länsimaissakin huurteeseen. Juuri, kun saimme tänne liberaalin yhteiskunnan, sitä ollaan laittamassa takaisin pakastimeen.”
Hankamäen teosta on syytetty Twitterissä epätieteelliseksi, ja HS:n tavoittamat tutkijat olivat samoilla linjoilla. Osa heistä ei halunnut kommentoida Hankamäen tekstiä, koska eivät olleet siihen perehtyneet.
Populismin tutkimukseen erikoistunut yleisen valtio-opin yliopistonlehtori Emilia Palonen kirjoittaa sähköpostissa, että Hankamäen kirjoituksella on sama pyrkimys kuin laitapopulisteilla: pyrkimys luoda uusi jakolinja, jossa ”me” olemme yhdellä puolella ja ”muut” toisella.
”Tässä kirjassa oli vastaava pyrkimys, mitä ryyditettiin vääristelyn, syyttelyn, katkeruuden ja vihapuheen keinoin. Omalla puolella yhdistyi muun muassa vahva naisviha median ja tieteen kritiikkiin”, Palonen kirjoittaa.
Palosen mukaan Hankamäen tekstiä on vaikea arvioida perinteisillä tieteellisillä kriteereillä, koska se on ”blogiteksteistä koottu lähdeviitteinen pamfletti, joka sisältää perättömiä ja tarkoitushakuisia väitteitä”.
Palonen ei halua arvioida Hankamäen kirjoituksen ja julkaisun poisvedon laajempia vaikutuksia.