Juha Valjakkala & Marita Routalammi, Åmsele 1988

[CrissAngel]

En symppaa minäkää Valtsua,mutta on se vetänyt jo kyseenalaiset enkat elinkautisissa,mut itteppä on asiansa tolloillut.
Omat lomat yms mokat.
Jäbä ois varmasti päässy siviliin jo aikaa sitten jos ei jatkuvasti tonttuilisi.
Mutta ko tyhmästä päästä kärsii koko ruumis-joskus konkreettisestikkin.:=)
Rumbaa tulee muilta vangeilta,ja sehän on istunut suurimman osan aikaa "lisko-osastolla" eli hieman suomentaen:pelkuriosastolla.
Miehellä kun on ollut tapana tulla "elvaroimaan",jollekkin pikku kakkulaiselle,joka on ekaa kertaa lusimassa tai sakkolaiselle tms.
Mutta on jätkältä otettu luulot pois ja usein.:=DD
Kerran eräs vanki oli napannut Valtsun ylösalas ja sanonut:
Siet ootkin parempi moppi kuin tuo aito ja luutunnu vähän Valtsulla lattiaa.:=D
Sen jälkee Valtsu oli hädissään paennut sellinsä ja siellä luimistellut.
Siis kiteytän asian:Valtsusta on ns.kovan kundin maine,mutta tosiasiassa se jäbä on ihan nyhvö!
Mistäkä minä näitä tiedän??
Ehkä olen ex-vanki,ehkä mullon tuttuja jotka ovat olleet siellä tai ovat vieläkin jne..
Mutta tiedän että tarinat on tosia!!!
Btw;Viimesin uutinen jonka kuulin niin Valtsu on nyt sitten "Isolla-Avolla" eli taas suomea:SIVIILISSÄ!!
Kuka haluaa tietää että mikä kaupunki??
Kuka haluaa järkyttyä??
Se selviää ensi numerossa.:=)
Jaa..niin.
Luin kaikki jutut tästä VALTSU-KETJUSTA ja se on totta et se mies on jostain kumman syystä ollut aina naisten suosiossa!!
Ootteko lukeneet Alibia,Seiskaa jne..,jossa hänen ex-muijansa Janette antaa haastattelujaan.
No se Suomen Vaarallin Naisvanki,Puukkokuningatar.
(ONKO *HÄLLE* MUUTEN TÄÄLLÄ VIELÄ OMAA TOPICKKIA??)
Viimeksihän hän promosi itseään, komppas Valtsua siitä viimesimmästä paosta, ja jotain löpinää et Valtsu on nyt isän lisäksi jo vaari-juttua.

[jsamu84]

Nikita lusii nykyisin Kuopion vankilassa,alkaa olla jo vanha mies,terveys pettää jne. muuten käytökseltään varsin asiallinen ja fiksun oloinen kaveri

[Katsa]

En jotenkaan jaksa uskoa, että kaveri joka on noin kauan istuskellut muiden rikollisten kanssa, lähtisi mihinkään nk. oikeisiin töihin. Miettikää nyt mitkä verkostot sillä on joka paikkaan! Ei taatusti lähde raksahommiin, kun on tiedossa paljon rahakkaampiakin bisneksiä. Eipä tuolta vankiloista taida paljoakaan kelpoa ainesta vapautua, ikävä tosiasia. Siellä kun viimeistään oppii juomaan viinaa, käyttämään kamaa ja tutustuu rikollisiin, jos ei ole aiemmin vielä ehtinyt.
Eiköhän sillä ole myös joku sopiva mamma tai pari jo katsottuna, ehkä ensimmäiset uutiset Niksun vapauduttua ovatkin hänen mustasukkaisten tyttöystävien veriset välienselvittelyt...
Maritan vaiheista olisi kiva lukea, vaan ei tuo toinen kotimainen oikein taitu. Löytyykö suomeksi tai voisiko joku referoida?
Tämä oli minusta pikkuskidinä tosi jännä juttu ja ikuisesti muistan juuri tuon Valjakkalan moppitukkakuvan.

[Marsalkka]

OT. Mikä elinkautinen se on, kun rouva kassialma voi päättää millon se loppuu?
Ei ne uhritkaan herää henkiin Haloskan päätöksellä.

Olisiko fiksumpaa ja korrektimpaa käyttää termiä presidentti?
Halosen aikana ovat muuten elinkautisvangit lusineet aikaisempaa pidempään.

edit. Asia olikin näköjään jo käsitelty.

[Minney Magia]

Eipä taida Nikitalla olla pahemmin verkostoa ns."piireissä". On sen verran inhottu/vihattu kundi linnakkeessa. Hänen takiaan on monia sääntöjä vankiloissa kiristetty. Siviilipuolen kontaktitkin taitaa olla lähinnä venkuloihin hurahtaneita muijia.
Eli raksahommiin vaan...tosin voipi olla että ei niihinkään pääse, koska taustansa tunnetaan.

[Aizerbaidzan]

Maritan vaiheista olisi kiva lukea, vaan ei tuo toinen kotimainen oikein taitu. Löytyykö suomeksi tai voisiko joku referoida?

Tälläinen löytyi googlettamalla (paperiversiossa oli pidempi juttu, mutta onhan tämäkin jotain):

"Olen kärsinyt kaikki nämä vuodet"

Juha Valjakkalan seurassa Åmselen murha-aamuna ollut Marita Routalammi sanoo kärsineensä tapahtuneesta liiankin kanssa.

40-vuotiaalla yksinhuoltajaäidillä on vain yksi haave: päästä aloittamaan elämä uudelleen, saada uusi mahdollisuus.

- Juhan varjo on levännyt kaikki nämä vuodet minun ylläni. Hän on pilannut elämäni. Olen kärsinyt kaikki nämä vuodet, edelleen synnyinkaupungissaan Porissa asuva Routalammi sanoo.

- Ennen kaikkea toivoisin saavani jostain hyvän työpaikan, hän huokaa.

Marita Routalammella oli elämä vasta edessään, kun vast'ikään vankilasta vapautunut Juha Valjakkala kävi hakemassa hänet puoli pakolla mukaansa toukokuussa 1988.

Marita oli muuttanut omaan asuntoon ja työpaikka kaupan kassalla oli varmistunut.

Sen jälkeen kaikki on ollut yhtä helvettiä.

- Pahinta oli se, että jouduin katsomaan vierestä Juhan tappaessa ne ihmiset. Olin silloin itsekin todellisessa hengenvaarassa. En tiedä, mitä olisi tapahtunut, jos olisin pistänyt hänelle vastaan, kertaa Routalammi ääni sortuen.

Routalammi katsoo jääneensä Åmselen tapahtumien vuoksi vaille niin työpaikkaa kuin koulutustakin.

- Minua on auttanut eteenpäin se, että löysin lapsuuteni Jeesuksen uudelleen istuessani Ruotsissa vankilassa. En tiedä, miten olisin koskaan jaksanut ilman häntä.

- Viime aikoina olen saanut onneksi suhteet kuntoon myös äitini kanssa, Routalammi iloitsee.

Eli raksahommiin vaan...tosin voipi olla että ei niihinkään pääse, koska taustansa tunnetaan.

Minäkään en usko, että Valjakkala saisi rikostaustallaan mistään rehellisiä töitä. Ikääkin herralla on jo 42 vuotta, eli nuoret työnhakijat painavat armotta ohi.

Naisia Valjakkalalla kyllä riittää, eli kyllä se siviilissä ilman töitäkin toimeen tuleen.

[Aizerbaidzan]

Tässä teille Valjakkalan haastattelu Alibista (1/2007). Olkaa hyvät (kyllä tämän kirjoittamiseen aikaa menikin):

Kuopion vankilan tapaamishuoneessa istuu vastapäätäni myrtynyt mies. Nikita Fouganthine tokaisee hiljaisella äänellä:
- Arvaapa miltä tuntuu?
No?
- Vituttaa ja suunnattoman paljon!
Kohuvanki on siirretty pari päivää aikaisemmin Turun vankilasta Kuopioon, tuttuun taloon. Oikeastaan jokainen Suomen suljettu vankila on Nikitalle tuttu, sillä hän on ehtinyt kiertaa talot tarkkaan 18,5 vuoden aikana. Sen verran hän on elinkautistaan suorittanut, Suomen ennätyksen verran.
Viimeksi Fouganthine suoritti tuomiotaan Haminan työsiirtolassa, jonne oli päässyt syyskuun alussa. Nikita itse sanoo, ettei sinne mitenkään erityisesti halunnut, hän oli anonut Suomenlinnan avotaloon. Haminassa elinkautisvanki työskenteli remonttiryhmässä, joka korjasi muun muassa armeijan vanhoja kiinteistöjä. Avotalo on nimensä mukainen. Siellä ei muureja tunneta ja vanki voi halutessaan poistua alueelta ilman sen kummempia pakosuunnitelmia. Juuri niin Fouganthine tekikin.
Miksi ihmeessä mies lähti omin luvin Haminan työsiirtolasta, vaikka armahtaminen oli jo ovella? Sitä ovat kaikki ihmetelleet.
- Soitin 27.11 maanantaina ruokatunnilla puolenpäivän aikoihin oikeusministeriöön vanhemmalle hallitussihteeri Eva Tamsille. Hän työskentelee yksikössä, jossa käsitellään muun muassa vankien armahdusasioita. Kysyin Tamsilta, käsitelläänkö armonanomukseni 1. vai 8.12. Tams vastasi, ettei kumpanakaan, sillä asia vaatii vielä lisäselvittelyjä. Jo puolitoista vuotta olen kuunnellut samaa liturgiaa, aina kaikki siirtyi eteenpäin, kun olin luullut, joskus ollut jopa ihan varmakin, että vihdoin pääsen ulos.
- Korostan nyt sitä, etten suinkaan olisi pelihousujani repinyt, vaikka päätös olisi ollut joulukuun alussa negatiivinen. Nimittäin siinä tapauksessa olisin pistänyt asiani käsiteltäväksi Helsingin hovioikeuteen. Rikosseuraamusvirastossa ja korkeimmassa oikeudessa asiaani on jo puollettu, Nikita Fouganthine mainitsee.

Ikkuna pysyi ehjänä
Nikita kertoo, että kyseisen maanantaipäivän iltana kypsyi ajatus lähteä omille teille, kun taas kerran oli tullut lunta tupaan vapautumisasiassa. Julkisuudessa kerrottiin suurin kirjaimin, että Valjakkala karkasi ikkunasta yöllä.
- Siinä mainittiin heti kättelyssä kolme asiaa, joista yksikään ei pidä paikkaansa. Lähdin kello 22 aikaan, en yöllä, ja kävelin ulos ovesta, en kiivennyt ikkunasta. Huoneeni ikkunalasi oli sellaista materiaalia, että se olisi pitänyt hakata pieniksi muruiksi, ennen kuin siitä olisi päässyt, sitä ei saanut auki sisäpuolelta. Ja kolmanneksi: nimeni on ollut virallisesti jo vuosikausia Nikita Fouganthine, ei Juha Valjakkala.
Fouganthine sai kymmenen tunnin etumatkan luvattomalle poistumiselleen. Miehen puuttuminen vahvuudesta huomattiin vasta aamulla kello kahdeksan. Voi olla, että olisi huomattu vasta myöhemmin, mutta Fouganthinella oli juuri kello kahdeksan hammaslääkäriaika ja kun potilasta ei näkynyt, häntä alettiin etsiä.
- Työsiirtola sijaitsee Haminan keskustan liepeillä ja kävelin ABC-huoltoasemalle ja sen viereiselle rekkaparkkipaikalle. Kyselin kuskeilta, minne päin olivat matkalla. Eräs venäläinen kuski otti minut kyytiin, hän oli menossa Helsinkiin. Jäin rekan kyydistä Porvoossa. Kello oli yhdentoista aikoihin. En uskaltanut mennä suoraan Helsinkiin, sillä ajattelin poliisien etsivän minua sieltä ensimmäiseksi, koska olin ollut viime lomillani juuri pääkaupunkiseudulla.
- Palloilin aikani Porvoossa ja lähdin sieltä bussilla Sipooseen. Linja-auto ajoi ketunreittejä (pikkuteitä) ja se sopi minulle. Sipoosta jatkoin melkein heti tavallisella paikallisbussilla Helsingin keskustaan. Kuuntelin autoradiosta uutisia. Poistumistani ei ollut vielä huomattu. En sen paremmin yrittänyt naamioitua. Pipo oli syvällä silmillä ja partani olin leikannut, en muuta, Fouganthine muistelee vapausseikkailunsa alkutahteja.

Pää täyteen
Fouganthine kertoo, että hän kävi ensin Helsingissä muutamien tuttujensa luona. Ajanoloon kulku suuntautui Käpylän Alkoon, josta hän osti pullon vodkaa. Kun se oli juotu, Nikita meni Maunulan kaupunginosassa sijaitsevaan kuppilaan juomaan lisää viinaa.
- Sitten muistikuvat ovatkin melko heikkoja, nimittäin vedin kunnon kännin ja sammuin johonkin rappukäytävään. Heräsin, kun joku nainen töni minua. Hän pyysi minut asuntoonsa ja siellä sain lisää juotavaa. Jälkeenpäin luin lehdestä, että olin ollut jossakin nistikämpässä. Kyllä se oli kaukana nistikämpästä, sillä sen omistaja oli normaali, asiallinen ihminen. Nainen oli yksinhuoltaja ja lapset eivät olleet silloin kotona. En tuntenut häntä entuudestaan, Nikita Fouganthine väittää.
Poliisi etsi kohuvankia massiivisella voimalla niin Suomesta kuin Ruotsista ja se tuotti tulosta. Karhuryhmä teki rynnäkön naisen asuntoon ja luvaton poistuminen työsiirtolasta oli päättynyt. Se kesti kolme vuorokautta.
Miten Karhu-ryhmä osasi sinun käsityksesi mukaan tulla juuri oikeaan osoitteeseen?
- Kaipa joku oli tunnistanut minut, kun kävin välillä asunnon parvekkeella haukkaamassa raitista ilmaa.

Pidätys
Fouganthinen kiinniotto oli Karhu-ryhmän näyttävä suoritus. Piileskelijä ei avannut ovea suosiolla.
- Tulivat oven läpi metalliputken avulla niin että rysähti. Karhun äijiä oli rappukäytävä mustanaan ja koko kortteli oli piiritetty. Poliiseilla oli kypärät päässä ja luotiliivit yllään. Ensimmäisenä näin mustat kilvet, joissa luki "Poliisi". Itse pidätys oli rauhallinen. En minä koskaan aikaisemminkaan ole vastaan pistänyt. Minulla ei ole ollut ikinä mukana mitään aseistusta, ei edes linkkuveistä. Asunnon haltija pistettiin myös rautoihin ja vietiin poliisiautoon, Fouganthine muistelee Karhun tehokasta toimintaa.
Raudoitettu elinkautisvanki vietiin suoraan Helsingin vankilaan eli Sörkkään ja siellä matkaselliin. Parin päivän kuluttua lehtien otsikot kertoivat Valjakkalan hirttäytymisyrityksestä.
- Täyttä puppua! En minä ole itseäni yrittänyt tappaa. Makasin matkasellin lattialla viinasta ja nukkumattomuudesta väsähtäneenä, ei siinä ollut sen kummempaa. Sörkästä minut vietiin Kakolaan (Turun vankila). Siellä kävin poliklinikalla ja minulta poistettiin jalasta tikit. Media väitti, että minut siirrettiin Turun vankimielisairaalaan psykiatriseen hoitoon. En nähnyt Annesta (psykiatrinen vankisairaala) kuin Kakolan ikkunasta, Fouganthine kertoo.
Nyt Fouganthinea säilytetään suljetussa Kuopion vankilassa. Vuosi sitten hän oli samassa paikassa ja silloin Fouganthinen äiti kävi viimeksi tapaamassa poikaansa. Välit ovat kuulemma säilyneet hyvinä ja äiti asuu Satakunnassa. Isä kuoli vuonna 1991.

Kuudes avioliitto
Miten luulet aiheuttamasi kohun vaikuttavan armahtamiseen?
- Kyseessä oli vankilan sisäinen pieni rike, luvaton poistuminen, josta ei seuraa rangaistusta, ainoastaan siirto suljettuun taloon. En minä Haminaan takaisin kaipaakaan, oli sen verran tyly paikka. Armahtamisprosessini jatkuu. En tiedä, koska sitä seuraavan kerran käsitellään ja miten tämä luvaton poistuminen siihen vaikuttaa.
- Joskus minutkin on ulos päästettävä. Olen jo tehnyt Suomen ennätyksen elinkautisen pituudessa. Olen toki syyllistynyt vankeusaikoina joihinkin rikoksiin, mutta ne ovat olleet sellaisia, että niissä minirangaistus on lain mukaan sakko.
Olihan sinulla väkivaltainen vankilapako Riihimäeltä vuonna 1994?
- Totta, se oli vakavampi rikos, mutta siitäkin on kulunut jo yhden normaalin elinkautisen verran, eli 12 vuotta.
Olet ollut lähes kaksi vuosikymmentä yhtäjaksoisesti vankilassa. Kuinka luulet sopeutuvasi siviiliin, kun sen aika koittaa?
- Olen ollut viikonloppulomilla nelisenkymmentä kertaa. En ole kokenut olleeni pallo hukassa siviilin puolella. Olen sopeutunut hyvin muiden ihmisten joukkoon ja minulla on vapautumista varten sosiaalinen verkosto. Siihen kuuluvat sukulaiset, ystävät ja tuttavat. Myös asuntoasiat ovat kunnossa.
- Olen suorittanut vankilassa ylioppilastutkinnon ja lukenut yliopiston kirjoilla psykologiaa ja sosiologiaa. Suoritin molemmissa cum lauden. En aio jatkaa opiskelua, vaan ryhdyn tavalliseksi duunariksi.
Miten ajattelet työnantajien suhtautuvan sinuun, kun marssit työhaastatteluun?
- Onhan siinä omat juttunsa. Annan vapautumisen jälkeen ensin pölyn laskeutua ja sitten alan etsiä työpaikkaa. Ruotsiin en aio mennä, enkä sinne ole tervetullut olekaan. Tanskaa ajattelin eräässä vaiheessa, mutta nyt olen päätynyt siihen, että tulen asettumaan Helsinkiin.
Fouganthinen naisasioilla on spekuloitu runsaasti. Nyt hän on naimisissa kuudetta kertaa. Tosin liitto vetelee viimeisiään:
- Avioliitto on finaalissa. Virallisesti olen vielä naimisissa Jaden kanssa, jolla on myös vankilatausta. Ero pistettiin vireille jo viime huhtikuussa, joten olen käytännössä jo sinkku. Haku on päällä.
Vankilaviranomaiset eivät jätä mitään sattuman varaan, kun kyseessä on vanki nimeltä Nikita Fouganthine. Tämäkin erikoishaastattelu tehtiin vartijan tarkassa valvonnassa.

[Doctor Lecter]

Sitten muistikuvat ovatkin melko heikkoja, nimittäin vedin kunnon kännin ja sammuin johonkin rappukäytävään. Heräsin, kun joku nainen töni minua. Hän pyysi minut asuntoonsa ja siellä sain lisää juotavaa. Jälkeenpäin luin lehdestä, että olin ollut jossakin nistikämpässä. Kyllä se oli kaukana nistikämpästä, sillä sen omistaja oli normaali, asiallinen ihminen. Nainen oli yksinhuoltaja ja lapset eivät olleet silloin kotona. En tuntenut häntä entuudestaan, Nikita Fouganthine väittää.

Osasipa sammua suoraan laupiaan samarialaisen asuttaman talon rappukäytävään.

Onkohan pk-seudun yh-äideillä yleensäkin tapana pyytää rappukäytävään sammuneita asuntoonsa jatkoille?

Kaikkea se miehenkaipuu naisilla teettää...

[Miina]

Naisia Valjakkalalla kyllä riittää, eli kyllä se siviilissä ilman töitäkin toimeen tuleen.

Niinpä, mikähän siinä sitten niin naisia vetää puoleensa? Kertokaa joku, joka osaa vastata. Itse en osaa, koska tyyppi ei mua itseäni mitenkään sillä tavalla kiehdo.

[Aizerbaidzan]

Niinpä, mikähän siinä sitten niin naisia vetää puoleensa? Kertokaa joku, joka osaa vastata. Itse en osaa, koska tyyppi ei mua itseäni mitenkään sillä tavalla kiehdo.

Varmaankin tyypin vaarallisuus vetää puoleensa. Tylsää elämää viettäneet naiset hakevat jännitystä.

Off-Topic: Mika Muranenkin oli kolmoismurhansa tehdessään todella yksinäinen ja koulukiusattu. Nyt hän on siellä vankilassa elinkautisensa aikana mennyt naimisiin ja pyöräyttänyt tyttölapsenkin tähän maailmaan. Eroonhan tuo avioliittokin on mennyt nykyään.

[CrissAngel]

Eipä taida Nikitalla olla pahemmin verkostoa ns."piireissä". On sen verran inhottu/vihattu kundi linnakkeessa. Hänen takiaan on monia sääntöjä vankiloissa kiristetty. Siviilipuolen kontaktitkin taitaa olla lähinnä venkuloihin hurahtaneita muijia.
Eli raksahommiin vaan...tosin voipi olla että ei niihinkään pääse, koska taustansa tunnetaan.

Puhuit vähän,mutta asiaa!!

[Doctor Lecter]

Iltalehti kirjoittaa asiasta tänään:

Fouganthinelle ei vieläkään armoa
12.10.2007 11:29 (Päivitetty 12.10.2007 11:29)

Åmselen kolmoissurmaajana tunnetuksi tullut Nikita Joakim Fouganthine, entinen Juha Valjakkala, joutuu jatkamaan elinkautisen vankeusrangaistuksensa kärsimistä.

Tasavallan presidentti hylkäsi perjantaina jälleen Nikita Joakim Fouganthinen armonanomuksen.

Fouganthine on istunut vankilassa jo yli 19 vuotta. Tämä on Suomen oloissa poikkeuksellisen pitkä aika.

Vuosien varrella Fouganthine on tehnyt lukuisia armonanomuksia. Ensimmäisen kerran hän anoi armoa - tuolloin vielä Valjakkalana - kymmenen vuotta sitten.

KKO puolsi, presidentti ei

Korkein oikeus puolsi lausunnossaan Fouganthinen päästämistä ehdonalaiseen vapauteen. Tasavallan presidentin ei kuitenkaan ratkaisussaan tarvitse noudattaa annettuja lausuntoja. Ratkaisuja ei myös koskaan perustella.

Fouganthinen kannalta tilannetta ei parantanut, että hän viime syksynä pakeni Haminan avovankilasta. Hänet saatiin kiinni joulukuun alussa Helsingistä.

Vankeinhoitoviranomaiset myönsivät, että siirto avovankilaan oli virhe.

Sittemmin vanki siirrettiin Kuopion vankilaan. Tämän tiedon kertominen oli poikkeuksellista. Vankien olinpaikkoja ei kerrota julkisuuteen.

Surmasi kolme

Valjakkala surmasi kolme ihmistä Åmselessä Pohjois-Ruotsissa vuonna 1988. Muutaman viikon pakoilun jälkeen hän jäi kiinni.

Hänet siirrettiin Suomeen kärsimään elinkautista vankeuttaan. Vankeutensa aikana hän on muuttanut nimensä.

Tasavallan presidentti hylkäsi perjantaina 11 armonanomusta.



Haloselle pisteet. Harvoin, tuskin koskaan olen nykyistä presidenttiämme kehunut, mutta nyt on sellaisen paikka!

Keidenköhän muiden armot menivät vituiksi? 11 kpl:tta

[Aizerbaidzan]

Fouganthinen vankila-aika sen kun jatkuu. Minusta tuntuu, että kyseinen mies ei tule ikinä sopeutumaan yhteiskuntaan tällä menolla. Onhan Fouganthine toki itse vaikeuttanut asemaansa.

[CrissAngel]

Iltalehti kirjoittaa asiasta tänään:

Fouganthinelle ei vieläkään armoa
12.10.2007 11:29 (Päivitetty 12.10.2007 11:29)

Åmselen kolmoissurmaajana tunnetuksi tullut Nikita Joakim Fouganthine, entinen Juha Valjakkala, joutuu jatkamaan elinkautisen vankeusrangaistuksensa kärsimistä.

Tasavallan presidentti hylkäsi perjantaina jälleen Nikita Joakim Fouganthinen armonanomuksen.

Fouganthine on istunut vankilassa jo yli 19 vuotta. Tämä on Suomen oloissa poikkeuksellisen pitkä aika.

Vuosien varrella Fouganthine on tehnyt lukuisia armonanomuksia. Ensimmäisen kerran hän anoi armoa - tuolloin vielä Valjakkalana - kymmenen vuotta sitten.

KKO puolsi, presidentti ei

Korkein oikeus puolsi lausunnossaan Fouganthinen päästämistä ehdonalaiseen vapauteen. Tasavallan presidentin ei kuitenkaan ratkaisussaan tarvitse noudattaa annettuja lausuntoja. Ratkaisuja ei myös koskaan perustella.

Fouganthinen kannalta tilannetta ei parantanut, että hän viime syksynä pakeni Haminan avovankilasta. Hänet saatiin kiinni joulukuun alussa Helsingistä.

Vankeinhoitoviranomaiset myönsivät, että siirto avovankilaan oli virhe.

Sittemmin vanki siirrettiin Kuopion vankilaan. Tämän tiedon kertominen oli poikkeuksellista. Vankien olinpaikkoja ei kerrota julkisuuteen.

Surmasi kolme

Valjakkala surmasi kolme ihmistä Åmselessä Pohjois-Ruotsissa vuonna 1988. Muutaman viikon pakoilun jälkeen hän jäi kiinni.

Hänet siirrettiin Suomeen kärsimään elinkautista vankeuttaan. Vankeutensa aikana hän on muuttanut nimensä.

Tasavallan presidentti hylkäsi perjantaina 11 armonanomusta.



Haloselle pisteet. Harvoin, tuskin koskaan olen nykyistä presidenttiämme kehunut, mutta nyt on sellaisen paikka!

Keidenköhän muiden armot menivät vituiksi? 11 kpl:tta

No en ihmettele jossei armahdusta tule.
Onhan tämä "sankari" ehtinyt 19 vuoden aikana aiheuttaa hallaa muille vangeille,poliisille,vankiloille jne.
Ihan tahalleenkinhan RIKE yms kiusas Juhaa,kun se teki sen yhen paon,niin kaikkien EK-vankien oloja,lomia yms kiristettiin.
On siinä Juhalla ollut oltavat että missä helvetissä tässä nyt uskaltaa istua-muuta kuin "liskolla".
Kuulin että muut EK-vangit oli käynyt *PIKKASEN KUUMANA* Juhan hässäköinnin takia.

[Musta Nuoli]

Minäpä nostan esille sen lauseen, mikä on mielestäni kaikkein huolestuttavin, varsinkun kun muistaa, että elinkautisvankien armahdusoikeutta on jo nyt siirretty osin presidentiltä pois:

"Iltalehti kirjoittaa asiasta tänään:
Fouganthinelle ei vieläkään armoa
12.10.2007 11:29 (Päivitetty 12.10.2007 11:29)
...
KKO puolsi, presidentti ei

Korkein oikeus puolsi lausunnossaan Fouganthinen päästämistä ehdonalaiseen vapauteen. "

Ja siihen loogiseksi jatkoksi:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pres ... 5228876569

"Viime syksynä voimaa tulleella lailla pyrittiin siirtämään suurin osa elinkautisvankien vapauttamispäätöksistä Helsingin hovioikeudelle. Presidentin mahdollisuus armahtaa säilyi uuden lain rinnalla.
Keskisuomalaisen mukaan hovioikeus on toistaiseksi käsitellyt seitsemän vangin armahduspyynnöt. Samanaikaisesti presidentti on ratkaissut yhdentoista elinkautisvangin armahdusanomukset.
Armahduspyyntöjen käsittelyn siirtymisen presidentiltä hovioikeudelle toivottiin vähentävän presidentin ja päätöksen valmisteluun osallistuvien korkeimman oikeuden ja oikeusministeriön työtaakkaa.
Elinkautisvangit voivat hakea Helsingin hovioikeudelta pääsyä ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan tuomiosta vähintään 12 vuotta. Presidentiltä armahdusta voi anoa missä tahansa vankeuden vaiheessa. "

Eli suuntaus on siihen, että jatkossa elinkautisvangit voivat anoa Helsingin hovioikeudelta armahdusta, ja mikäli korkeimman oikeuden linja heijastuu tavan mukaisesti alaspäin (KKO oli siis vapauttamassa jopa Valjakkalaa), tämä tarkoittaa käytännössä automaattiarmahdusta elinkautisesta 12 vuoden jälkeen.

Eli tiukkalinjainen presidenttikään ei välttämättä enää auta, sillä hovioikeus noudattanee taatusti korkeimman oikeuden linjoja, ja KKOn linja vaikuttaa olevan, että kaikkein pahimmatkin tapaukset tulee päästää vapaaksi, vaikka heidän profiilinsa on sellainen, että he tulevat jatkamaan rikoksia yhä uudestaan (kuten Valjakkala on tehnyt karatessaan jatkuvasti).

EDIT: Olisi kiinnostavaa tietää, mitä päätöksiä Helsingin hovioikeudelta on tullut mainituissa seitsemässä tapauksessa, Halosen tyrmätessä kaikki hakemukset.