4.9.2018 <-- Huomioi uutisen julkaisupäivämäärä!
https://yle.fi/uutiset/3-10386082
KKV esittää kartellien kriminalisointia – Emeritusprofessori: Se on kuin petos, josta ei joudu henkilökohtaiseen vastuuseen
"Kartelli on kuluttajien, kansantalouden ja lainkuuliaisten yritysten tappio", Kilpailu- ja kuluttajaviraston uusi pääjohtaja Kirsi Leivo sanoo.
Torilla kauppa käy ja tuotteet vaihtavat omistajaa. Mutta onko markkina reilu? Vai ovatko kauppiaat kenties muodostaneet salaisen kartellin, eli sopineet hinnoista keskenään? Tällaisia kysymyksiä pohtii Suomessa Kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Viraston uusi pääjohtaja
Kirsi Leivo toivoo tehokkaampia työkaluja kartellien valvontaan.
– Kartelli on salainen järjestely, jossa huijataan asiakkaita ja kuluttajia maksamaan korkeampaa hintaa tuotteista. Ne ovat vahingollisia siksi, että kansainvälisten tutkimusten mukaan kartellit nostavat hintoja kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttia, Leivo sanoo.
– On kuluttajien tappio, kansantalouden tappio – ja myös lainkuuliaisten yritysten tappio, jos osa yrityksistä kilpailee kielletyin keinoin.
Isojen sakkojen aika jäi taakse
Kilpailu- ja kuluttajavirasto toimii aivan Hakaniementorin laidalla Helsingissä, mutta torikauppiaita kartellitutkijat eivät epäile. Tähtäimessä ovat suuret tekijät – sellaiset kuin Stora Enso, Metsäliitto ja UPM-Kymmene, jotka harjoittivat kiellettyä hintayhteistyötä vuosina 1997–2004.
Tunnettu tapaus on myös asfalttikartelli, johon kuului kaikkiaan seitsemän asfalttialan yhtiötä vuosina 1994–2002. Noiden kartellien osallisille määrättiin Suomen mittakaavassa historiallisen suuret rangaistusmaksut. Metsäkartellin osalliset joutuivat pulittamaan valtiolle 51 miljoonaa euroa, asfalttikartellin jäsenet lähes 83 miljoonaa euroa.
Kuten alla oleva taulukko kertoo, tällä vuosikymmenellä Kilpailu- ja kuluttajaviraston saalis on ollut laihempi. KKV:n esittämiä rangaistusmaksuja on leikattu ja hylätty eri oikeusasteissa. Rangaistusten toteutuma on jäänyt kauas vaaditusta. Osasyy on, että kohteena on ollut Kodinkonehuoltojen Liiton kaltaisia toimialayhdistyksiä, joiden tutkiminen on osoittautunut vaikeaksi. Toinen syy on Kirsi Leivon mukaan tuomiokäytäntö. Sakon maksimimäärä, kymmenen prosenttia kyseisen liiketoiminnan liikevaihdosta, on hänen mukaansa riittävän korkea. Ongelmallista on, että markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden rangaistuskäytäntö vaihtelee. Leivo kaipaa selvempiä suuntaviivoja rangaistusmaksuille.
– Se on ollut heilahtelevaa. Pidän sitä yritysten oikeusturvankin kannalta ongelmallisena.
Kartellitutkijoille pienemmät korvaukset ovat ongelma myös siksi, että kiinnijäämistä ei pelätä. Silloin yrityksillä ei ole kannustinta paljastaa omia kartellejaan anteeksiannon toivossa.
Se kartellin jäsen, joka ilmiantaa muut, saa väärinkäytöksensä anteeksi. Tällä tavalla vapautuksen seuraamusmaksusta sai puukartellijupakassa UPM-Kymmene.
– Jos meillä olisi riittävän korkea seuraamusmaksutaso, joka olisi ennalta nähtävissä, yrityksillä olisi kannustin tehdä ilmiantoja meille.
Miksi kartelli ei ole rikos?
Kartelli ei ole Suomessa rikos. Se on lakitoimisto Morgan Lewisin selvityksen mukaan rikos jo liki neljässäkymmenessä maassa, kuten Kanadassa, Tanskassa, Virossa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Norjassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Nykyisellään kartellista seuraa Suomessa yrityksille kuitenkin vain rangaistusmaksu – sekä mahdollisesti vahingonkorvausvaateita, jotka hyvin harvoin menestyvät oikeudessa. Jos kartelli olisi rikos, tekijät voitaisiin vaatia henkilökohtaisesti vastuuseen.
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori
Raimo Lahden mukaan kartelli on vakava liiketoiminnan väärinkäytös, joka tulisi kriminalisoida.
– Yrityksissä johtohenkilöillä on korostunut vastuu. Heillä on vastuu myös valvoa, ettei yrityksen toiminnassa ei tapahdu rikoksia. Tämä on yleinen periaate rikosoikeudessa. On poikkeavaa, että henkilökohtainen vastuu suljetaan pois yhden väärinkäytöstyypin osalta.
Professorin mukaan räikeä kartelli muistuttaa usein petosta. Sen tarkoitus on erehdyttää asiakasta maksamaan enemmän kuin olisi reilua. Ero on siinä, että tavallisen petoksen tekevä rikollinen joutuu oikeuteen, mutta kartellin toteuttaja ei. Samantyyppisillä väärinkäytöksillä pitäisi olla samankaltainen seuraus, ettei näyttäisi siltä, että valkokauluspetkuttajia suositaan.
– On tärkeä arvo, että noudattaisimme kriminalisoinnista yhtenäistä mallia, riippumatta siitä sosiaalisesta asemasta, joka tekoon syyllistyvillä todennäköisesti on, Lahti sanoo.
Kartelleja voitaisiin Lahden mukaan jo nyt viedä oikeuteen petoksina. Vaihtoehtoisesti kartelleihin syyllistyneille voitaisiin vaatia liiketoimintakieltoa, kuten Ruotsissa. Toistaiseksi näin ei kuitenkaan ole tehty.
Myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston uusi pääjohtaja kannattaa kartellien kriminalisointia.
– Olen henkilökohtaiset ollut pitkään sitä mieltä että tämä pitäisi kriminalisoida. Tämä on taloudelliseen rikollisuuteen verrattavaa toimintaa, jossa laittomasti saavutetut voitot ovat usein suurempia kuin monessa talousrikoksessa, Kirsi Leivo sanoo.
Ennen oli toisin
Kartellirikoksen henkilökohtainen vastuu ei ole Suomessakaan uusi asia. Vuoteen 1992 asti tarjouskartelliin syyllistyneen yrityksen johto saattoi saada sakkoja tai vuoden vankeutta. Sen jälkeen painotus siirtyi yrityksille määrättäviin rangaistusmaksuihin. Emeritusprofessori Raimo Lahti oli noihin aikoihin itsekin asiantuntijana lakiuudistuksessa.
– On pakko myöntää, että asiaan ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota, hän sanoo.
Vuonna 2014 Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto tilasivat kaksi eri selvitystä kartellien kriminalisoinnista. Toisen tekivät professori Lahti sekä
Ville Hiltunen Helsingin yliopistosta, toisen raportin valmisteli Leedsin yliopiston professori
Peter Whelan.
Suomalaistutkijoiden tekemän raportin mukaan kriminalisoinnin edellytykset täyttyivät, brittiprofessori oli vielä selväsanaisempi: “Rikosoikeudellinen vastuu kartelleista tulisi ottaa Suomessa käyttöön”, Whelanin tutkimuksessa todettiin(siirryt toiseen palveluun).
Jyrki Kataisen hallitus ei kartellia kriminalisoinut, eikä näin ole tehnyt
Juha Sipilänkään hallitus. Emeritusprofessorilla tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtajalla ei ole käsitystä, miksi selvitykset eivät johtaneet toimenpiteisiin.
- Kartellisakot.jpg (39.07 KiB) Katsottu 2355 kertaa