Pieni liekki kirjoitti: Pe Touko 13, 2022 5:31 am
Eikö kukaan täällä kirjoittavista osaa kertoa, miten näpistystapauksiin kaupoissa puututaan ja millaisia seuraamuksia näpistelijälle teostaan/teoistaan aiheutuu? Miten vartijat normaalitilanteissa toimivat? Kutsutaanko aina poliisi paikalle, kun näpistelijä on jäänyt kiinni? Paljonko näpistelijöitä jää vuositasolla kiinni ja miten kirjaukset järjestelmiin normaalitilanteessa hoidetaan? Olenko aivan harhateillä kuvitellessani, että joissain pikkunäpistyksissä riittäisi näpistelijän puhuttelu kaupan henkilökunnan tai poliisin toimesta ja tietysti tulee korvata luvatta mukaan ottamansa tavarat.
Olen itse päässyt seuraamaan sivusta paikallisessa ruokakaupassa, kun naiset tyhjentelivät ja palauttivat hameenhelmansa alta kaupasta ottamiaan tavaroita ostoshihnalle. He jättivät kyllä tuolloin tavaransa maksamatta eivätkä vaivautuneet odottamaan vartijan saapumista. Ei vartijakaan paikalle saavuttuaan vaivautunut lähtemään perään läheiseen toiseen liikkeeseen, jonne naiset olivat häipyneet. En usko, että tässä tapauksessa edes soitettiin poliisia paikalle.
Näpistys on asianomistajarikos.
Muuttuu rikokseksi vasta jos omaisuuden omistaja vaatii rangaistusta.
Näpistys on kyseessä jos omaisuuden arvo on vähäinen. Varsinaista tarkkaa rajaa ei ole mikä on näpistys tai anastus tai varkaus.
Yleensä näpistyksenä pidetään rajana n. 500€, mutta voi olla vähäisempikin jos viety omaisuudella on suuri tunnearvo.
Normaalisti näpistys etenee esimerkiksi näin:
- Kaupassa vartija/myymäläetsivä saa kiinni näpistelijän. Suorittaa kiinnioton ja ilmoittaa kiinniotosta poliisille.
- Poliisi ottaa näpistelijän haltuun vartijalta
- Poliisi kysyy kauppiaalta tai kaupan edustajalta haluaako kauppa rangaistusta näpistelijälle
- Jos kauppa ei halua rangaistusta niin poliisi päästää näpistelijän vapaaksi ilman rangaistusta koska rikosta ei ole tapahtunut
- Jos kauppa haluaa näpistelijälle rangaistuksen niin poliisi kirjoittaa sakon näpistelijälle. Näpistys ei vaadi oikeusmenettelyä
Tuossakin tapauksessa joka tässä on kyseessä niin varsinaisesti näpistystä ei edes tapahtunut.
Poliisi-isä korvasi kauppiaalle näpistetyn omaisuuden arvon ja kauppias ei halunnut rangaistusta näpistelijöille.
Sillä koska näpistys on asianomistajarikos niin muuttuu rikokseksi vasta jos asianomistaja vaatii rangaistusta.
Olen itse päässyt seuraamaan sivusta paikallisessa ruokakaupassa, kun naiset tyhjentelivät ja palauttivat hameenhelmansa alta kaupasta ottamiaan tavaroita ostoshihnalle. He jättivät kyllä tuolloin tavaransa maksamatta eivätkä vaivautuneet odottamaan vartijan saapumista. Ei vartijakaan paikalle saavuttuaan vaivautunut lähtemään perään läheiseen toiseen liikkeeseen, jonne naiset olivat häipyneet. En usko, että tässä tapauksessa edes soitettiin poliisia paikalle.
Ei kenenkään ole velvollisuus jäädä odottamaan vartijaa.
Jos myyjät eivät ottaneet kiinni näpistelijöitä.
Yleinen kiinniotto-oikeus koskee näpistystä. Eli periaatteessa kuka vain voi ottaa näpistelijän kiinni jos saa kiinni itseteosta.
Vartija ei voi lähteä toiseen kauppaan ottamaan kiinni epäiltyjä näpistelijöitä.
- Vartijalla ei ole oikeutta toimia kuin sellaisessa paikassa johon vartijan edustamalla firmalla on toimeksianto.
(Jos vartiointiliikkellä on toimeksianto vaikka R-kioskille mutta ei viereiseen kukkakauppaan niin ei se R-kioskin vartija voi toimia kukkakaupassa vartijana. Jos kukkakaupassa on näpistys niin vartija tai kuka tahansa voi ottaa näpistelijän kiinni yleisen kiinniotto-oikeuden perusteella mutta vartijan ei varmaankaan kannata seikkailla omalla työvuorolla naapuriliikkeissä yleisen kiinniotto-oikeuden kanssa)
Lisäksi vartija ei voi tehdä kiinniottoa mikäli ei ole itse nähnyt näpistelyä omin silmin tai kuvatallenteelta tai näpistelijä tunnusta näpistystä.
Vartijakin toimii vain yleisen kiinniotto-oikeuden mukaisesti.
Näpistelijän saa ottaa kiinni vain jos saa tekijän verekseltään, eli oma näköhavainto näpistyksestä.
Kuulopuheiden mukaan ei voi toimia vartijakaan vaan se oma havainto/kamerantallenne täytyy olla, että asiaan voi puuttua lain mukaan,
Ei vartijalla ole kiinniottoon perustetta jos joku myyjä tai asiakas kertoo näpistyksestä koska silloin vartija ei ole ottamassa kiinni näpistelijää verekseltään.
Kiinniotto-oikeus ei ole voimassa jos näpistelijä pakenee tai poistuu paikalta ja näköyhteys ei säily.
Vartijan täytyy keskeyttää kiinniotto jos verekseltään tavattu näpistelijä pakenee ja vartija menettää näköyhteyden kiinniotettavaan.
(Tuossa ei tarkoiteta mitään muutaman sekunnin viivettä joka voi kadottaa näköyhteyden nurkan taake juoksussa, mutta jos näköyhteys katoaa vähän pidemmäksi ajaksi niin vartijan tai jokamiehen kiinniootto-oikeus raukeaa.