Veturipuistosta katosi kaksi VR:n höyryveturia – toinen löytyi romutettuna

[EEMELI82]

muuten hyvä mutta nuo punavalkoiset akselit ei tosiaankaan ole 2 romutetusta tr1 ristosta vaan siitä jättikokoisesta venäläisestä "joutsen" höyryveturista.

Eli jos 2 ristoa on romutettu eikä muuta niin aika erikoista että sattunut romukselle tommoset junan akselit.

Jep, romuksi on mennyt myös Lebed- eli "Joutsen"-veturi.
Mm. Iltalehti tuosta eilen uutisoikin.

[BillyHill]

"Tässä on näköjään useampikin venkula rahankiilto silmissä touhunnut. Ei tuolla liminkalaisella yrittäjälläkään taida ihan puhtaat jauhot olla pussissa, kun ei vaivaudu edes oikeita omistajia kunnolla varmistamaan."

Jep, on vähän liikaa romunkiiltoa ollut romu-ukolla silmissä kun heti on polttopillit lyöty tulille. Jos tuollaista museorautaa tyrkytettäisiin romuksi niin vähän jarruttelisin ainakin itse.
Onhan noissa valtavasti materiaalia uusiokäyttöön mutta ei kai noita enää niin hirveästi ole jäljellä etteikö voisi jättää vain olemaan. Joidenkin mielestä pitäisi välttämättä olla uusi miranooli pinnassa, mun mielestä ovat komeita sellaisena kuin sattuvat olemaan.

[e18]

Ja kyllähän tuo haisee kun puhuu kahdesta purkuun tulleesta veturista ja kolmas on palasina kuvassa.

[Calabash]

Miten tähän tapaukseen liittyvät/vaikuttavat mahdollisesti seuraavat jätelain

Ei kavallusta taida pystyä peittämään. Tässä tapauksessa yrittäjän voi varmaan katsoa tuntevan harvinaisen esineistön juuri toimintansa (erikoisala) vuoksi. Yrittäjä on jopa puhunut halustaan realisoida osa kalustosta rahaksi. Se on vähän sama kuin klassisiin soittimiin erikoistunut virittäjä myisi kaverinsa Stradivariuksen ilman lupaa hylättynä "joutoesineenä".

[Pieni liekki]

Asiat menevät helposti monimutkaisiksi, jos veturipuistossa olevan kaluston omistajuussuhteista on epäselvyyttä. Näyttelyesineistöstä on pidettävä huolta eikä rata-aluetta saa päästää pusikoitumaan. Jos kaluston ympäristö pääsee pahasti pusikoitumaan, niin ajanhammas alkaa ruostuttaa kalustoa varsin nopeasti.

Mikä on veturipuiston tulevaisuus? Paljonko siellä on vuosittain käynyt vierailijoita? Mikä taho omistaa ratapohjan? Miten näistä romutetuista vetureista oli pidetty huolta sen jälkeen, kun VR oli niistä luopunut? Kenen vastuulla on ollut vetureiden kunnossapito? Miten veturipuiston kalusto ja kaluston varaosat on luetteloitu? Jos jotain romutetaan, niin kai toiminnanharjoittajalla on ollut ennakkoon niiden suhteen jokin toimintasuunnitelma ja kenties asiassa on konsultoitu Suomen Rautatiemuseon museonjohtajaa.

Löytyvätkö romutetut veturit Suomen Rautatiemuseon kokoelmista?
https://rautatiemuseo.fi/fi/kokoelmat

[Calabash]

Ei omistus muutu epäselväksi sillä, että toimittaja kirjoittaa, että."omistussuhteita selvitellään".

Romuttamolle on viety myös kaksi raitiovaunua, jotka ovat yksityisten ihmisten omistamia.

Museot ja näyttelyt eivät suinkaan omista aina esineistöään. Omistajat voivat lainata artikkelinsa näyttelyyn. Joskus ne ovat pysyvä osa peruskokoelmaa ns. pitkällä kuitilla mutta jos museo tekee uudistuksia, se ei voi hävitä toisten omaisuutta eikä myy sitä omaksi voitokseen.

[Pieni liekki]

Ei omistus muutu epäselväksi sillä, että toimittaja kirjoittaa, että."omistussuhteita selvitellään".
...

Voi olla, että kirjoitin oman asiaan liittyvän viestini epäselvästi. Hyvä on, jos omistussuhteet ovat selvät, koska se helpottaa huomattavasti sen selvittämistä, millä taholla on ollut oikeus toimittaa veturit ja raitiovaunut romutukseen ja mikä taho on ollut vastuussa niiden kunnossapidosta.

[Calabash]

Ei omistus muutu epäselväksi sillä, että toimittaja kirjoittaa, että."omistussuhteita selvitellään".
...

Voi olla, että kirjoitin oman asiaan liittyvän viestini epäselvästi. Hyvä on, jos omistussuhteet ovat selvät, koska se helpottaa huomattavasti sen selvittämistä, millä taholla on ollut oikeus toimittaa veturit ja raitiovaunut romutukseen ja mikä taho on ollut vastuussa niiden kunnossapidosta.

Toimittajat kirjoittavat epäselvästi.

Mutta siis: Suomen rautatienuseo hälytti VR:n, eli sitä eivät puistoyrittäjät konsultoineet vaan harrastajat ilmiantoivat tuon rautatiemuseon suuntaan, mitä on meneillään.

Kalustosta tarkentui juuri seuraavaa:

Yksi romutettu on neukkilahja, joten sen todella omistavat puiston yrittäjät, mikäli Martti Vainio luopui kaikista omistuksistaan myydessään. Se Risto-veturi on VR:n mutta se on myös se, jonka purkaminen oli vasta aloitettu. Sitten ne kaksi yksityistä ratikkaa vielä pitää selvitellä.

[Collie]

Anne Teirisalo ihmetteli veturipuistossa, missä hänen raitiovaununsa oli – ”En todellakaan halunnut romuttaa niitä”

Vetureiden romuttaminen tuhosi samalla myös arvokkaita varaosia. Raitiovaunujen omistaja aikoo lähteä Liminkaan katsomaan tuhottuja vaunujaan.
Romutetun höyryveturin osia.

Jaakko Palvaila
22.10. 16:31

Espoolainen Anne Teirisalo tyrmistyi, kun hän asteli lokakuun alussa Keuruun Haapamäen höyryveturipuiston pihaan.

Teirisalo meni paikalle, koska oli kuullut muilta museorautatieharrastajilta, että puistossa tapahtuu kummia. Hän seurasi romuautoa puiston ovista sisään ja ihmetteli, missä hänen omistamansa raitiovaunut ovat.

Romuttajat pilkkoivat puiston pihalla Tr1-höyryveturia ”kilon paloiksi” samalla, kun Teirisalo etsi raitiovaunuja. Hän ei ollut antanut puiston omistajalle lupaa niiden siirtämiseen.

Teirisalo kuuli romuttajilta, että raitiovaunut oli jo murskattu.

Hän soitti poliisille.

Pian selvisi, että myös höyryveturin omistussuhde oli epäselvä. Romuttajat pysäyttivät työnsä.

Haapamäen veturipuiston yrittäjät kertoivat perjantaina paikallislehti Suur-Keuruulle, että he romuttivat omistamansa veturipuiston huonokuntoista kalustoa. Junayhtiö VR uskoo romutetun Tr1- eli Risto-veturin olleen yhtiön omaisuutta.

Raitiovaunut pelastuivat aiemmin niukasti

Teirisalo ja toinen yksityinen ihminen pelastivat nyt tuhotut raitiovaunut romuttamolta Helsingistä vuonna 2020.

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos HKL oli toimittanut vaunut romutettaviksi Kuusakoskelle, mutta museorautatieharrastajat ehtivät väliin. Vaunut siirtyivät yksityisomistukseen, ja HKL jopa maksoi niiden kuljettamisen Haapamäelle, missä vaunut saisivat olla esillä.

HKL:n tilalle perustettu Helsingin Kaupunkiliikenne Oy oli vielä maanantaina epävarma siitä, millaisella sopimuksella vaunut oli toimitettu Haapamäelle. Teirisalon mukaan HKL luopui omistuksestaan hyvässä yhteisymmärryksessä jo vuosikymmenen alussa.



Vuonna 1955 valmistunut raitiovaunu 331 romutettiin tänä syksynä Haapamäellä. Muutaman vuoden nuorempi 11 sijaitsee nykyisin Mikkelissä. Kuva: Sari Ursin / Yle

Vaunu todennäköisesti viimeinen laatuaan

Teirisalo aikoo matkustaa keskiviikkona Liminkaan katsomaan, millaisina paloina hänen museoesineensä ovat. Hän on tapahtuneesta tyrmistynyt.

– En olisi todellakaan halunnut, että raitiovaunut romutetaan. Niillä oli museaalista arvoa, Teirisalo toteaa.

Vaunuista vanhempi, Helsingin vuoden 1940 olympialaisia varten Saksasta hankittu puinen perävaunu HKL 719, oli todennäköisesti sarjansa viimeinen säilynyt kappale.

Toisen maailmansodan laineet tuhosivat vastaavia vaunuja ja niiden valmistajan entisessä Breslaussa, nykyisessä Puolan Wrocławissa.

Poliisi tutkii vaunujen tuhoamista törkeänä kavalluksena. Teirisalon lisäksi myös junayhtiö VR on rikosepäilyssä asianomistajana, sillä VR uskoo, että Haapamäellä romutettu Risto oli yhtiön omaisuutta.

Varaosien tuhoutuminen paha takaisku

Tr1-veturin romutus oli kova isku museoveturien harrastajille.

Veturi, sarjanumero 1057, oli viety Haapamäelle hyväkuntoisena. Veturi huollettiin hyvin ennen kuin se poistettiin käytöstä ja siirrettiin reserviin.
Keski-Suomessa Keruulla sijaitsevasta Haapamäen höyryveturipuistosta kadonneet veturit ja raitiovaunut on viety Pohjois-Pohjanmaalle Liminkaan purettavaksi.


Veturit ja raitiovaunut kuljetettiin polttoleikattuina palasina liminkalaisen romuttamon pihaan. Kuva: Rami Moilanen / Yle

https://yle.fi/a/74-20119373

[Collie]

Vähän ihmetyttää, miten nämä veturipuiston omistajat ovat vain luulleet tai olettaneet omistavansa puistossa olevia vetureita ja raitiovaunuja. Ovatko he siis tehneet niistä kaupat, maksaneet rahaa niistä ja ostaneet ne itselleen? No, todennäköisin kuvio on että nämä nilkit ovat satojen tuhansien rahankiilto silmissään alkaneet laittomasti ja törkeästi romuttaa toisten omaisuutta.

[Francis Munkki]

No, todennäköisin kuvio on että nämä nilkit ovat satojen tuhansien rahankiilto silmissään alkaneet laittomasti ja törkeästi romuttaa toisten omaisuutta.

Ei. Juuri todettiin, että jos romuraudan hinta on 0,15 €/kg, niin jokaisesta näistä saa muutaman tuhat euroa korkeintaan. Miten "todennäköisin kuvio" voi perustua täysin keksityille faktoille, jotka ovat jo keskustelussa sanotun perusteella vääriä? Jopa sen ensin esitetyn väärän tiedon perusteella, että romuraudan hinta olisi ollut 1 €/kg. Jos vekottimet olisi tehty kuparista, niin sitten ehkä.

Minä uskon, että ennemmin tässä on kyse puhtaasta tyhmyydestä. Ihmiset mieluummin haluaisivat, että kyse olisi ahneudesta, koska ahneiden maan pinnalle palauttaminen ja ruotuun laittaminen on mukavan suoraviivaista. "Sinä luulit, että sinulla on enemmän oikeuksia kuin muilla. Mutta nytpä näytämme sinulle, ettei näin ole!" Jos taas kyse on tyhmyydestä, niin se ei poistu ihmisestä kovistelemalla tai lyttäämällä. Eikä tyhmyys tarvitse mitään erityistä motiivia ollakseen olemassa. Viisaus tarvitsee.

Jos haluaa yleensäkin lytätä uutisissa esiintyviä henkilöitä, niin se muuttuu paljon helpommaksi, mutta samalla myös yksitoikkoiseksi, jos alkaa käsitellä kaikkea tyhmyytenä, eikä edes erikseen vaivaudu pohtimaan pahuuden osuutta missään. Toisaalta, siinä näyttää hölmöltä ja epävakaalta jos inhoaa ihmisiä asioista, joille he eivät voi mitään. Sen vastakohta on raivota heille itse keksimästään, kuvittelemastaan tai olettamastaan pahuudesta. Siinä sentään näyttää epävakaan lisäksi vähän vaaralliselta. Ihmisten vihaaminen tyhmyyden perusteella palvelee vain vihaajaa itseään, mutta pahuuden perusteella vihaajaa motivoi se, että hän ajattelee tekevänsä palveluksen kaikille.

Loogisesti voi ajatella myös, että pahuus ansaitsee rangaistuksen, mutta tyhmyys vain sen, että joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Siksi tyhmyyteen suhtaudutaan vihalla tai inholla (hate / odium), joka oikein ymmärrettynä on passiivinen passio, mutta pahuuteen suuttumuksella (anger / ira), joka on aktiivinen passio. Toisaalta se on pahuutta, jos tietoisesti päättää olla välittämättä muiden oikeuksista tai omista velvollisuuksista muita kohtaan.

Minusta olisi ihan hyvä jos nämä puistovahdit joutuisivat maksamaan tuhotun kaluston restauroinnin tai uudelleen rakentamisen. Tulisiko siitä sitten ensimmäinen tällä vuosituhannella valmistettu höyryveturi? Hintaa voisi kertyä muutama miljoona euroa. Mutta varmasti kelpaisi näyttää ja ajella, eikä vahingossa tulisi hävittäneeksikään.

[Pieni liekki]

Monesti tämän tyyppisillä asioilla voi olla monta puolta riippuen, miltä suunnalta asioita tarkastelee. Lähtökohta lienee tarkasteltava kalusto ja mikä on ollut sen käyttötarkoitus. Puheena olleet veturit ja raitiovaunut ovat ilmeisesti olleet näyttelyesineitä, mutta onko niiden asianmukaisessa näyttelykunnossa pysymisestä pidetty huolta.

Onko veturipuiston nykyinen yrittäjä saanut kehotuksen kunnostaa kalustoa? Onko veturipuistossa säilytettävästä kalustosta tehty selkeät vuokrasopimukset, jos siellä on useiden tahojen omistamaa kalustoa? Keillä on oikeus säilyttää kalustoaan veturipuiston alueella ja millä perustein kalustoa mahdollisesti siirretään muualle? Miten toimitaan sellaisen kaluston kanssa, jolla ei ole enää näyttelyarvoa ja jolla jäljellä on enää arvo metalliromuna? Missä säilytetään kaluston varaosia ja mikä taho niiden luetteloimisesta ja osien kunnossapysymisestä vastaa? Vastaako veturipuistoyrittäjä myös veturitallirakennuksen kunnossapidosta vai onko se jonkun muun tahon tehtävä?

Yhteiset pelisäännöt ovat veturipuistossa toimimiseen tärkeät, jos alueella toimii useita toimijatahoja. Monesti rakennusten ja kaluston huollossa ja kunnossapidossa on puutteita, jos niiden suhteen työn- ja vastuunjako ovat epäselvät. Vanhan rautatiekaluston ylläpitäminen edes näyttelykunnossa nielee kyllä sievoiset summat rahaa. Museoautojen parissa puuhailevat harrastajat tietävät, ettei harrastus ole halpaa puuhaa. Hyvässä kunnossa olevaa entisöityä kalustoa on kyllä ilo katsella ja kalustoon liittyviä kertomuksia on mielenkiintoista kuunnella.

[Calabash]

Ei. Juuri todettiin, että jos romuraudan hinta on 0,15 €/kg, niin jokaisesta näistä saa muutaman tuhat euroa korkeintaan. Miten "todennäköisin kuvio" voi perustua täysin keksityille faktoille, jotka ovat jo keskustelussa sanotun perusteella vääriä?

Romuraudan hinta oikein mutta enemmän kai niistä saisi, kun Riston paino jo on jotain 150 000 kiloa. Niitäkin on rulla-Ristoa ja tavallista. En tiedä, paljonko siitä voi hyödyntää. Joku arvio oli, että veturi olisi 20 000 euroa romutettuna mutta akselit varaosina paljon enemmän... kappale.

[e18]

Tommonen paksu puhdas leikattava romurauta mitä veturit on on vähän eri hintasta kun joku autonromusta maksettava mikä on ohutta ja paljon roskaa seassa.

Ja veturin painon kun ottaa huomioon puhutaan 30-40ke summista.

[Kummisetä]

^ Ketjun ensimmäisen sivun ensimmäisen viestin linkissä olevassa YLEn uutisessa lukee näin:

Suomen rautatiemuseon Tiina Lehtinen toteaa, että romurautana yksi veturi olisi noin 20 000 euron arvoinen.

Romuautoista maksetaan n. 60€/ tonni, siis 6 senttiä/ kilo ilman akkua ja katalysaattoria. Täysin purkamattomasta autosta saa n. 100€/ tonni