Deviatkin on käynyt "edustamassa" Lappeenrantaa ETYJ-kokouksessa.
Nyt on kova uhriutuminen päällä kun HS kirjoitti hänestä väärällä tavalla.
Deviatkin unohtaa selittää sen, millä mandaatilla hän ETYJ-kokouksessa on puhunut.
On ainakin kommenttien perusteella muiden muassa väittänyt että "YK pommittaa Irania" eli aika puuta heinää puhunut tapahtumassa, jossa on vilungilla esiintynyt kotikaupunginsa edustajana.
Tuija Suni tykittää tuolla ketjussa.
https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000011401238.html
TOTUUS ENNEN KAIKKEA – OIKAISUPYYNTÖ HELSINGIN SANOMILLE
Tänään Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin esiintymisestäni Etyj-konferenssissa, jonka sisältöön olen toimittanut virallisen oikaisupyynnön. Valitettavasti artikkeli sisältää virheellisiä väitteitä ja antaa harhaanjohtavan kuvan toiminnastani ja arvoistani.

Väite, että olisin sanonut YK:n pommittaneen Irania, ei pidä paikkaansa.

En ole koskaan sanonut näin. Viittasin puheessani Yhdysvaltoihin, en YK:hon. Tällainen virheellinen väite on vakava journalistinen virhe. On hyvä, että se poistettiin, mutta asia vaatii julkisen oikaisun.

Väite, että olisin "pettynyt siihen, että Venäjää arvosteltiin enemmän kuin Israelia".

Tämäkin on asiayhteydestä irrotettu. Sanoin selvästi (videolla ja kirjallisesti), että toivoin keskustelua kaikista konflikteista Helsingin periaatteiden valossa — ei minkään yksittäisen sodan vähättelyä tai vertailua. Kehotin käsittelemään kaikkia kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien loukkauksia johdonmukaisesti.
https://www.facebook.com/Ivan.Deviatkin
Tuija Suni
Rajojen takana – oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien törmäys
Suomen päätös sulkea itäraja lähes kokonaan on poikkeuksellinen toimi, jota on perusteltu hybridivaikuttamisen torjumisella ja kansallisella turvallisuudella. Vaikka turvallisuuskysymykset ovat vakavia, tällainen toimenpide ei ole irrallinen – se vaikuttaa ihmisiin. Erityisesti venäläistaustaisiin, rajaseutuihin ja kaksoiskansalaisiin. Kun poliittinen päätös saa ideologisia piirteitä ja sen kohdistuminen alkaa näyttäytyä valikoivana, on aiheellista tarkastella sen oikeudellista kestävyyttä.
Itärajan sulkeminen ja ihmisoikeudet
Euroopan unionin rajasäännöstö sallii rajojen sulkemisen poikkeuksellisissa olosuhteissa, mutta edellyttää, että toimenpiteet ovat välttämättömiä, suhteellisia ja ajallisesti rajattuja. Rajojen sulkeminen ei saa estää ihmisiä hakemasta kansainvälistä suojelua eikä rikkoa
Geneven pakolaissopimuksen palautuskieltoa (non-refoulement).
UNHCR on esittänyt huolensa siitä, että Suomen toimet voivat vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuden turvapaikkaan. Jos sulku estää maahantulon ja turvapaikan haun kokonaan, toimenpide voi olla kansainvälisen oikeuden vastainen.
Kaksoiskansalaiset ja oikeus perhe-elämään
Monet Suomessa asuvat henkilöt omaavat sekä Suomen että Venäjän kansalaisuuden. Näillä kaksoiskansalaisilla on perhettä Venäjän puolella, omaisuutta rajantakaisessa elämässä ja kulttuurisia yhteyksiä, jotka ovat vuosikymmeniä vanhoja. Itärajan sulkeminen on katkaissut nämä yhteydet.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikla 8 takaa oikeuden yksityis- ja perhe-elämään. Estämällä pääsyn perheen pariin rajan toiselle puolelle, valtio voi rikkoa tätä oikeutta – ellei toimenpide ole tarkoin rajattu ja perusteltu.
Suomen perustuslaki takaa liikkumisvapauden ja yhdenvertaisen kohtelun kaikille kansalaisille. Kaksoiskansalaisen taustaan kohdistuva epäluulo tai rajoitus ilman konkreettista syytä voi muodostaa epäsuoran syrjinnän, joka on lain vastaista.
Russofobia, rasismi ja syrjintä
Venäläisiin ja venäläistaustaisiin ihmisiin kohdistuva vihamielisyys on kasvanut erityisesti sodan ja rajapolitiikan seurauksena. Tätä ilmiötä
kutsutaan russofobiaksi, ja se voi sisältää:
• Yleistettyä epäluuloa venäläisiä kohtaan
• Syrjintää työelämässä, asuntomarkkinoilla ja palveluissa
• Vihapuhetta ja halventavaa kielenkäyttöä
• Sosiaalista leimaamista ja eristämistä
YK:n rotusyrjinnän vastainen yleissopimus (ICERD), jonka Suomi on ratifioinut, velvoittaa poistamaan kaiken kansallisuuteen perustuvan syrjinnän. Rasismi ei rajoitu ihonväriin – myös kansallisuuteen perustuva vihamielisyys on rasismia.
Venäläistaustainen henkilö ei ole vastuussa valtiollisista toimista, eikä häntä saa kohdella eriarvoisesti taustansa vuoksi. Tämä koskee myös puhetta, ilmapiiriä ja viranomaisten käytäntöjä.
Rajapolitiikka ja ideologinen linja
Kun itärajan sulku koskee vain Venäjän-vastaista rajaa mutta ei Ruotsin tai Norjan rajoja, esiin nousee kysymys johdonmukaisuudesta. Turvallisuuskriteerien valikoivuus – tai niiden korvaaminen ideologisilla signaaleilla – voi olla merkki siitä, että politiikka alkaa etääntyä oikeusvaltioperiaatteista.
Poliittiset signaalit, kuten irtiotto Venäjästä tai "selkeän linjan" osoittaminen, eivät saa syrjäyttää yksilön oikeuksia. Ideologisesti ladattu päätöksenteko voi johtaa siihen, että oikeudelliset velvoitteet jäävät symbolisten eleiden varjoon.
Suomi on oikeusvaltio, ja sen on kohdeltava kaikkia asukkaitaan yhdenvertaisesti – myös kriisiaikoina. Kaksoiskansalaisilla on oikeus liikkua, ylläpitää perhesuhteitaan ja elää ilman syrjintää. Rajapolitiikan on oltava suhteellista ja oikeudellisesti kestävää.
Perusoikeuksia ei voi keskeyttää ideologisen linjauksen vuoksi.
Russofobia ei ole hyväksyttävä vastaus ulkoiseen kriisiin. Kaksoiskansalainen on yhtä paljon suomalainen kuin kuka tahansa muukin – eikä hänen oikeuksiaan saa rajoittaa ilman konkreettista ja lainmukaista perustetta.
Kannanotto: Rajapolitiikan inhimillinen uudelleenarviointi – Kaksoiskansalaisuuden ja rajaseutujen puolesta
Viime vuosien muutokset Suomen rajapolitiikassa ovat tuoneet esiin tarpeen arvioida toimenpiteitä uudelleen, erityisesti ihmisoikeuksien, aluekehityksen ja perusoikeuksien näkökulmasta. Suomen rajaseuduilla elävät ihmiset – monikansalaiset, kaksoiskansalaiset, perheet, ja kulttuuriset yhteisöt – ovat joutuneet kohtaamaan rajoituksia, jotka vaikuttavat syvästi arkeen, liikkumiseen, elinkeinoihin ja perhe-elämään.
Vaade, Suomen valtio:
• Arvioi rajapolitiikkaansa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, varmistaen, ettei turvallisuusnäkökohtiin vedoten rajoiteta kohtuuttomasti yksilöiden oikeuksia
• Tunnustaa kaksoiskansalaisten oikeuden liikkua vapaasti molempiin kotimaihinsa, mukaan lukien oikeus poistua Suomesta ja palata ilman perusteettomia esteitä
• Varmistaa perhe-elämän suojan, erityisesti tilanteissa, joissa rajapolitiikka vaikuttaa vanhempien, lasten, puolisoiden ja muiden läheisten mahdollisuuteen tavata tai asua yhdessä
• Korvaa rajaseutujen elinkeinojen ja asukkaiden kokemat taloudelliset menetykset esimerkiksi erityistalousalueen, EU-rahoituksen tai kansallisten tukien keinoin
• Panostaa rajaseutujen kulttuuriseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, ei vain turvallisuus- vaan myös identiteetti- ja hyvinvointinäkökulmasta
• Lopettaa kaksoiskansalaisuuden perusteettoman epäilyn ja stigmatisoinnin – kaksoiskansalaisuus ei ole uhka, vaan mahdollisuus rakentaa siltoja maiden välille
Inhimillisyys ei tunne rajoja
Tämä ei ole vain poliittinen vaatimus – se on oikeudellinen, moraalinen ja käytännöllinen. Kaksoiskansalaisella voi olla perhe toisella puolella rajaa, asunto tai työ, tai tunneside, jota ei voi mitata passilla. Jokaisella on oikeus tulla ja mennä, rakastaa ja elää – riippumatta kansalaisuuksien lukumäärästä.
Suomi on oikeusvaltio. Olkoon se myös arvojen valtio.