MURHA.INFO

Calabash kirjoitti: To Tammi 29, 2026 8:48 pm

Kummisetä kirjoitti: To Tammi 29, 2026 7:12 pm Varmaan ylentävät patalaiskan typeryksen johtotehtäviin.

Niin, voisi ehkä työntekijöiden osaamista hyödyntää hallintotehtävissä.

Kummisetä kirjoitti: To Tammi 29, 2026 8:55 pm ^

Jotkut vanhukset ovat niin katkeria siitä, että joutuvat tämän tästä makaamaan sängyssä tuntikausia kuset ja paskat housussa ja pääsevät ulos ehkä kerran kesässä tunniksi, että renkuttavat sitä hälytysnappia koko ajan, vaikka mitään ns. oikeaa hätää ei olisi.

se on ihan riittävä syy renkuttaa sitä nappia koko ajan.
Nämä saatanan kusetusfirmat nyhtävät "palveluistaan" törkeää hintaa ja vähät välittävät asiakkaistaan.

Olisi Karpolla taas asiaa....

Kummisetä kirjoitti: To Tammi 29, 2026 8:57 pm

Calabash kirjoitti: To Tammi 29, 2026 8:48 pm

Kummisetä kirjoitti: To Tammi 29, 2026 7:12 pm Varmaan ylentävät patalaiskan typeryksen johtotehtäviin.

Niin, voisi ehkä työntekijöiden osaamista hyödyntää hallintotehtävissä.

Tai jopa Suomen Pankissa kuten erään Ministeri Hinkkasen...

napalanko kirjoitti: Pe Tammi 30, 2026 9:56 am Mitenkä se homma ennen toimi kun joka kunnalla oli omat vanhainkotinsa? Mutta sitten joku keksi että lkyllä se yksityinen on niin paljon parempaa ..

Hoitaja paljastaa synkän todellisuuden hoiva­kodista – kuolevat vanhukset makaavat ypöyksin huoneissaan

Kuoleva potilas jäi moneksi tunniksi ypöyksin. Toisaalla vanhukset eivät päässeet suihkuun kolmeen viikkoon. Ruokakaan ei aina riitä. Hoitajat kertovat nyt suoraan, mitä he ovat vanhusten hoitokodeissa nähneet.

10:43

– Joka kerta nousee enemmän ja enemmän savu päästä. Näitä tapauksia tulee lisää.

Näin kuvailee tuntemuksiaan Lapissa asuva lähihoitaja, joka on seurannut viime aikojen uutisointia hoitokodeissa sattuneista vanhusten kuolemista.

– Jatkuvasti mennään vajaalla miehityksellä, hoitaja kuvailee työpaikkansa tilannetta. Monesti työvuoroissa ei ole riittävästi hoitajia.

Tässä artikkelissa useat hoitajat kertovat suoraan siitä, mitä he ovat itse hoitokodeissa nähneet.

Hoitajat kuitenkin pelkäävät. He eivät halua kertoa ongelmista omalla nimellään, koska uskovat sen aiheuttavan ongelmia työn saamisessa jatkossa.

Lähihoitaja on seurannut julkisuudessa esillä olleita kuolemantapauksia, jotka ovat sattuneet iäkkäiden hoitopaikoissa.

Se, että karmivia vaaratilanteita sattuu, ei yllätä häntä.

Hoitajan mukaan vaaratilanteita on vanhustenhoidon arjessa jatkuvasti, sillä osaavia hoitajia ei ole riittävästi paikoissa, joissa hoidetaan huonokuntoisia ikäihmisiä.

– On ollut tilanteita, joissa toinen on ollut jo toisen päällä makaamassa tai potilas on ollut toisen huoneessa. Hoitajat eivät millään ehdi katsoa näiden potilaiden perään. Tällaisia tilanteita on jatkuvasti, hän kertoo.

Hänen mukaansa työhön palkataan usein hoiva-avustajia lähihoitajien sijaan.

– Se tietää enemmän vastuuta lähihoitajille. Ja sitten he kuormittuvat taas lisää, ja sairauslomia kertyy, hän kuvailee.

URSA kirjoitti: Pe Tammi 30, 2026 10:50 am

Hoitaja paljastaa synkän todellisuuden hoiva­kodista – kuolevat vanhukset makaavat ypöyksin huoneissaan

Kuoleva potilas jäi moneksi tunniksi ypöyksin. Toisaalla vanhukset eivät päässeet suihkuun kolmeen viikkoon. Ruokakaan ei aina riitä. Hoitajat kertovat nyt suoraan, mitä he ovat vanhusten hoitokodeissa nähneet.

10:43

– Joka kerta nousee enemmän ja enemmän savu päästä. Näitä tapauksia tulee lisää.

Näin kuvailee tuntemuksiaan Lapissa asuva lähihoitaja, joka on seurannut viime aikojen uutisointia hoitokodeissa sattuneista vanhusten kuolemista.

– Jatkuvasti mennään vajaalla miehityksellä, hoitaja kuvailee työpaikkansa tilannetta. Monesti työvuoroissa ei ole riittävästi hoitajia.

Tässä artikkelissa useat hoitajat kertovat suoraan siitä, mitä he ovat itse hoitokodeissa nähneet.

Hoitajat kuitenkin pelkäävät. He eivät halua kertoa ongelmista omalla nimellään, koska uskovat sen aiheuttavan ongelmia työn saamisessa jatkossa.

Lähihoitaja on seurannut julkisuudessa esillä olleita kuolemantapauksia, jotka ovat sattuneet iäkkäiden hoitopaikoissa.

Se, että karmivia vaaratilanteita sattuu, ei yllätä häntä.

Hoitajan mukaan vaaratilanteita on vanhustenhoidon arjessa jatkuvasti, sillä osaavia hoitajia ei ole riittävästi paikoissa, joissa hoidetaan huonokuntoisia ikäihmisiä.

– On ollut tilanteita, joissa toinen on ollut jo toisen päällä makaamassa tai potilas on ollut toisen huoneessa. Hoitajat eivät millään ehdi katsoa näiden potilaiden perään. Tällaisia tilanteita on jatkuvasti, hän kertoo.

Hänen mukaansa työhön palkataan usein hoiva-avustajia lähihoitajien sijaan.

– Se tietää enemmän vastuuta lähihoitajille. Ja sitten he kuormittuvat taas lisää, ja sairauslomia kertyy, hän kuvailee.

Hoitaja paljastaa synkän todellisuuden hoivakodista – kuolevat vanhukset makaavat ypöyksin huoneissaan https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011761533.html

Hoiva-avustajia? Eli jotain pikakoulutettuja osaamattomia?

Mitä hoiva-avustaja tekee?

Hoiva-avustaja tekee töitä sosiaali- ja terveysalalla avustavissa tehtävissä esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa. Hoiva-avustajan työtehtävät liittyvät asiakkaiden perustarpeista huolehtimiseen.

Hoiva-avustaja työskentelee tehtävissä, joissa ei tarvita sairaanhoitajan tai lähihoitajan koulutusta. Työtehtäviä ovat työpaikasta riippuen esimerkiksi asiakkaiden avustaminen ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa, liikkumisessa ja siivoamisessa. Hoiva-avustaja ei voi osallistua lääkehoitoon eikä saa olla yksin työvuorossa.

Hoiva-avustajat osallistuvat myös asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen ja virikkeiden antamiseen toimimalla esimerkiksi ulkoilu- ja keskusteluseurana. Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeinen osa ammattitaitoa. Työ on usein vuorotyötä.
Missä hoiva-avustaja työskentelee?

Hoiva-avustajan työpaikkana voi olla esimerkiksi vanhuksille tai vammaisille tarkoitettu palvelutalo, hoivakoti tai asumispalveluyksikkö. Hoiva-avustajat voivat palvella asiakkaita myös kotihoidossa.

Hoiva-avustajien työnantajia ovat esimerkiksi Validia ja Esperi Care.
Hoiva-avustajan ammatissa vaadittava osaaminen ja taidot

Hoiva-avustajan koulutukseen sisältyy kasvun ja osallisuuden edistämisen opintoja, joita on osattava hyödyntää työskentelyssä.

Ammatissa pitää hallita käytännölliset avustavat tehtävät, jotka liittyvät asiakkaiden perustarpeista huolehtimiseen. Ihmisläheinen työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja sekä ryhmätyötaitoja.

Ammatissa tarvitaan kiinnostusta erityisesti vanhus- ja vammaistyötä kohtaan.

Työssä tarvitaan myös oma-aloitteisuutta ja itsenäistä työskentelyotetta. Työ edellyttää vastuullisuutta, luottamuksellisuutta ja täsmällisyyttä.

Riittävä suomen kielen taito on tarpeen ammatissa toimimiseksi. Tietotekniikan käyttötaidoista on ammatissa hyötyä.

Hoiva-avustajan on sopeuduttava vuorotyöhön. Ammatti edellyttää myös hyvää terveyttä.
Hoiva-avustajan koulutus ja opinnot

Hoiva-avustajaksi opiskellaan ammatillisessa koulutuksessa eli toisen asteen oppilaitoksessa suorittamalla hoiva-avustajan koulutus, joka rakentuu sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon (lähihoitaja) tutkinnonosista. Opintojen laajuus on 60 osaamispistettä. Koulutuksen kesto on yleensä noin 1 vuosi.

Hoiva-avustajakoulutukseen haetaan ympäri vuoden toimivan jatkuvan haun kautta.

Hoiva-avustajakoulutus (60 osaamispistettä) koostuu kasvun ja osallisuuden edistämisen tutkinnon osasta (25 osp) ja ikääntyvien osallisuuden edistämisen tutkinnon osasta (35 osp).

Hoiva-avustajakoulutus ei johda tutkintoon, mutta se antaa valmiuksia vanhus- ja vammaispalvelujen avustavissa tehtävissä työskentelyyn. Koulutuksen jälkeen voi halutessaan hakeutua tutkinnon suorittajaksi sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja) ja suorittaa puuttuvat tutkinnon osat.

Hoiva-avustajaksi voi opiskella esimerkiksi Turun ammatti-instituutissa ja Vantaan ammattiopisto Variassa.

Etsi hoiva-avustajan koulutuspaikkoja täältä.
Lähteet:

OSAO

Tehy

Gradia

Opi Olemaan

Poliisi tutkii Attendon hoivakodin vanhuskuolemaa

Tänään klo 10:56

Länsi-Uusimaan poliisi kertoo, että tutkii espoolaisessa hoivakodissa tapahtunutta vanhuksen kuolemaa.

– Lisäksi selvitämme, onko asiassa syytä epäillä heitteillepanoa, rikoskomisario Jyrki Kallio kertoo tiedotteessa.

Vanhus menehtyi viime 25. tammikuuta omassa huoneessaan Attendon Olarinpuistossa Espoossa.

Vanhus yritti hälyttää apua turvarannekkeellaan tunnin aikana 11 kertaa. Hälytyksiin ei reagoitu, sillä hälytykset eivät menneet perille. Molemmat hälytyksiä vastaanottavat puhelimet olivat kiinni. Toisen akku oli kokonaan loppu, toista ladattu vain vähän.

Alustavien tietojen mukaan puhelimet olivat olleet pois päältä jopa vuorokauden ajan.