Lähetetty: La Marras 03, 2007 11:58 pm
Poimin tämän tarinan "Killer Catchers"-kirjasta (Andy Owens & Chris Ellis):
-------------------------------------------------------
96 tunnin verilöyly
"Työtön duunari Philip Smith piti epävirallista kuutamokeikkakonttoriaan eräässä Birminghamin pubissa. Tämä oli myös hänen "tolppansa" pimeän taksin ajoon. Huolimatta pienestä lipsumisesta harmaan talouden puolelle, hän oli muuten nuhteeton kansalainen ja erittäin pidetty ja arvostettu "rehti kaveri" asuinympäristössään.
Syyskuun 9. 2000 asiat muuttuivat dramaattisesti, syistä joita ei tarkalleen tiedetä. Poliisipartio huomasi kierroksellaan kadulla palavan vaatemytyn. Lähitarkastelu osoitti vaatemytyn alla olevan ihmisen ruumiin. Henkirikoksen uhriksi todettu vainaja tunnistettiin Jodie Hydeksi, 21, vieroituksessa olevaksi butaanikaasun väärinkäyttäjäksi. Hänet oli surmattu kuristamalla, jonka jälkeen kiedottu vilttiin ja sytytetty mytty palamaan kadulla.
Syyskuun 12. löytyi Worcesterista toinen ruumis. Rosemary Corcoran, 25, kolmen lapsen äiti. Hänet oli surmattu lyömällä tylpällä esineellä pää veriseksi mössöksi. Vain muutamaa tuntia myöhemmin löydettiin jo kolmas uhri. Carol Jordan, 39, kuuden lapsen äiti. Hänet löydettiin Lea Bankin puistosta, pää muodottomaksi ruhjottuna.
Vaikka tapauksien M.O. ei ollutkaan täysin samanlainen, otti poliisi sangen nopeasti tutkintalinjakseen tekojen suorittajan olevan yksi ja sama henkilö. Tahti vain näytti pelottavan hurjalta. Tutkintaan irrotettiin maksimaalinen määrä henkilökuntaa.
Uhrien taustat tutkittiin. Huomattiin heidän olevan saman pubin kanta-asiakkaita. Ehkä se on sattumaa, mutta kertoi sen, että uhrit olivat tunteneet toisensa. Poliisi haastatteli pubin pitäjän ja muita kanta-asiakkaita. Tässä yhteydessä putkahti Philip Smithin nimi ensi kerran esiin. Hän oli enemmän tai vähemmän kaikkien vainajien ystävä ja tunsi heidät. Philipin taustat tutkittiin, mutta sieltä ei löytynyt mitään, mikä olisi antanut aihetta olettaa miehen syylliseksi.
Poliisi vetäytyi tutkimaan alueen valvontakamerojen nauhoituksia. Niistä löytyikin sangen kiintoisaa kuvaa, sillä yhdellä nauhalla nähtiin selvästi, kuinka karhumainen Philip tappelee ja rähjää Rosemaryn kanssa, vain muutama tunti ennen otaksuttua surma-aikaa. Smith pidätettiin ja hänen asuntoonsa suoritettiin kotietsintä. Kuulusteluissa Philip vakuutti syyttömyyttään ja kertoi heillä olleen jotain pikku "humalaisten kinaa", eikä mitään sen kummempaa. Muut surmat hän kiisti yhtä jyrkästi. Uusi todistaja kuitenkin ilmaantui, joka kertoi nähneensä etsityn tuntomerkkeihin sopivan miehen vaatteet verisenä tankkaamassa autoaan, Rosemaryn löytöpaikan lähellä. Philip pysyi kuitenkin kannassaan ja ilmoitti tämän olevan jonkinmoinen erehdys. Tuo nähty mies olisi ollut joku muu.
Kotietsinnän tuloksia alkoi tippua. Philipin kotoa oli löydetty kylpyammeesta verisiä vaatekappaleita, jotka kuuluivat rouva Corcoranille ja Carol Jordanille. Näissä havaittiin myös heidän molempien verta. Löytyi myös bootsit, mistä eristettiin kahden viimeisen uhrin verta. Vähän ajan päästä tuli ilmoitus, että myös Jodie Hyden verta on löydetty kylpyhuoneen vaatekasan tarkemmassa tutkimuksessa. Philipin auton takakontista löydettiin myös kuituja, jotka sopivat Hyden ruumiin hävityksessä käytettyyn huopaan. Ihan kun tässä ei olisi ollut vielä riitävästi, löytyi lisää raskauttavaa aineistoa, mm. Jodien henkilökohtaisia papereita roskiksesta ja verijälkiä autosta. Todistusaineisto alkoi olla musertavaa luokkaa.
Joulukuussa 2000, Philipiä syytettiin virallisesti kaikkien kolmen murhasta. Hän kuitenkin jääräpäisesti kiisti kaikki häneen kohdistuneet syytökset. Oikeutta alettiin käydä heinäkuun 3. 2001. Smith kiisti syytteet ja syytti poliisin yrittävän lavastaa hänet tekijäksi. Oikeuden 11. päivänä Smith yllättäen "kääntyi". Hän ilmoitti halunsa vastata syytteisiin uudelleen. Jokaiseen murhasyytökseen hän vastasikin nyt: "Syyllinen", omaisten tihrustaessa kyyneliä tätä kuunnellen. Philip Smith tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
Lähialueiden poliisipiirit järjestivät kokouksen, missä käsiteltiin mahdollisuutta, että Philip olisi syyllinen muihin selvittämättömiin henkirikoksiin. Samasta uhreja yhdistävästä pubista oli aikaisemmin surmattu Patricia Lynnot, tarjoilija. Smith oli usein kyydinnyt häntä autollaan kotiin töistä. Kerran Smith oli yrittänyt lähennellä väkisin, mutta Patricia sai vedettyä ulko-ovensa kiinni, ennen karun sulhon enempiä aikeita. Ruumista ei aikanaan kuitenkaan tarkemmin tutkittu ja nyt polttohautauksen jälkeen, ei ole tähän enää mahdollisuuttakaan.
Smith on pysynyt motiiveistaan vaitonaisena, vaikka niiden paljastaminen näyttäisi olevan ainoita mahdollisuuksia joskus häämöttävään ehdonalaiseen. Psykiatrit ovat esittäneet arvioita, joiden mukaan tämän 96 tunnin verilöylyn oli käynnistänyt kestämätön seksuaalinen paine, parterien puutteesta. Niin kauan kuin Philip Smithin huulet ovat sinetöitynä, voimme vain arvailla."
----------------------------------
p.s. palaan tuohon saksan kannibaalinaiseen lähiaikoina Wrech ja Doc
-------------------------------------------------------
96 tunnin verilöyly
"Työtön duunari Philip Smith piti epävirallista kuutamokeikkakonttoriaan eräässä Birminghamin pubissa. Tämä oli myös hänen "tolppansa" pimeän taksin ajoon. Huolimatta pienestä lipsumisesta harmaan talouden puolelle, hän oli muuten nuhteeton kansalainen ja erittäin pidetty ja arvostettu "rehti kaveri" asuinympäristössään.
Syyskuun 9. 2000 asiat muuttuivat dramaattisesti, syistä joita ei tarkalleen tiedetä. Poliisipartio huomasi kierroksellaan kadulla palavan vaatemytyn. Lähitarkastelu osoitti vaatemytyn alla olevan ihmisen ruumiin. Henkirikoksen uhriksi todettu vainaja tunnistettiin Jodie Hydeksi, 21, vieroituksessa olevaksi butaanikaasun väärinkäyttäjäksi. Hänet oli surmattu kuristamalla, jonka jälkeen kiedottu vilttiin ja sytytetty mytty palamaan kadulla.
Syyskuun 12. löytyi Worcesterista toinen ruumis. Rosemary Corcoran, 25, kolmen lapsen äiti. Hänet oli surmattu lyömällä tylpällä esineellä pää veriseksi mössöksi. Vain muutamaa tuntia myöhemmin löydettiin jo kolmas uhri. Carol Jordan, 39, kuuden lapsen äiti. Hänet löydettiin Lea Bankin puistosta, pää muodottomaksi ruhjottuna.
Vaikka tapauksien M.O. ei ollutkaan täysin samanlainen, otti poliisi sangen nopeasti tutkintalinjakseen tekojen suorittajan olevan yksi ja sama henkilö. Tahti vain näytti pelottavan hurjalta. Tutkintaan irrotettiin maksimaalinen määrä henkilökuntaa.
Uhrien taustat tutkittiin. Huomattiin heidän olevan saman pubin kanta-asiakkaita. Ehkä se on sattumaa, mutta kertoi sen, että uhrit olivat tunteneet toisensa. Poliisi haastatteli pubin pitäjän ja muita kanta-asiakkaita. Tässä yhteydessä putkahti Philip Smithin nimi ensi kerran esiin. Hän oli enemmän tai vähemmän kaikkien vainajien ystävä ja tunsi heidät. Philipin taustat tutkittiin, mutta sieltä ei löytynyt mitään, mikä olisi antanut aihetta olettaa miehen syylliseksi.
Poliisi vetäytyi tutkimaan alueen valvontakamerojen nauhoituksia. Niistä löytyikin sangen kiintoisaa kuvaa, sillä yhdellä nauhalla nähtiin selvästi, kuinka karhumainen Philip tappelee ja rähjää Rosemaryn kanssa, vain muutama tunti ennen otaksuttua surma-aikaa. Smith pidätettiin ja hänen asuntoonsa suoritettiin kotietsintä. Kuulusteluissa Philip vakuutti syyttömyyttään ja kertoi heillä olleen jotain pikku "humalaisten kinaa", eikä mitään sen kummempaa. Muut surmat hän kiisti yhtä jyrkästi. Uusi todistaja kuitenkin ilmaantui, joka kertoi nähneensä etsityn tuntomerkkeihin sopivan miehen vaatteet verisenä tankkaamassa autoaan, Rosemaryn löytöpaikan lähellä. Philip pysyi kuitenkin kannassaan ja ilmoitti tämän olevan jonkinmoinen erehdys. Tuo nähty mies olisi ollut joku muu.
Kotietsinnän tuloksia alkoi tippua. Philipin kotoa oli löydetty kylpyammeesta verisiä vaatekappaleita, jotka kuuluivat rouva Corcoranille ja Carol Jordanille. Näissä havaittiin myös heidän molempien verta. Löytyi myös bootsit, mistä eristettiin kahden viimeisen uhrin verta. Vähän ajan päästä tuli ilmoitus, että myös Jodie Hyden verta on löydetty kylpyhuoneen vaatekasan tarkemmassa tutkimuksessa. Philipin auton takakontista löydettiin myös kuituja, jotka sopivat Hyden ruumiin hävityksessä käytettyyn huopaan. Ihan kun tässä ei olisi ollut vielä riitävästi, löytyi lisää raskauttavaa aineistoa, mm. Jodien henkilökohtaisia papereita roskiksesta ja verijälkiä autosta. Todistusaineisto alkoi olla musertavaa luokkaa.
Joulukuussa 2000, Philipiä syytettiin virallisesti kaikkien kolmen murhasta. Hän kuitenkin jääräpäisesti kiisti kaikki häneen kohdistuneet syytökset. Oikeutta alettiin käydä heinäkuun 3. 2001. Smith kiisti syytteet ja syytti poliisin yrittävän lavastaa hänet tekijäksi. Oikeuden 11. päivänä Smith yllättäen "kääntyi". Hän ilmoitti halunsa vastata syytteisiin uudelleen. Jokaiseen murhasyytökseen hän vastasikin nyt: "Syyllinen", omaisten tihrustaessa kyyneliä tätä kuunnellen. Philip Smith tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
Lähialueiden poliisipiirit järjestivät kokouksen, missä käsiteltiin mahdollisuutta, että Philip olisi syyllinen muihin selvittämättömiin henkirikoksiin. Samasta uhreja yhdistävästä pubista oli aikaisemmin surmattu Patricia Lynnot, tarjoilija. Smith oli usein kyydinnyt häntä autollaan kotiin töistä. Kerran Smith oli yrittänyt lähennellä väkisin, mutta Patricia sai vedettyä ulko-ovensa kiinni, ennen karun sulhon enempiä aikeita. Ruumista ei aikanaan kuitenkaan tarkemmin tutkittu ja nyt polttohautauksen jälkeen, ei ole tähän enää mahdollisuuttakaan.
Smith on pysynyt motiiveistaan vaitonaisena, vaikka niiden paljastaminen näyttäisi olevan ainoita mahdollisuuksia joskus häämöttävään ehdonalaiseen. Psykiatrit ovat esittäneet arvioita, joiden mukaan tämän 96 tunnin verilöylyn oli käynnistänyt kestämätön seksuaalinen paine, parterien puutteesta. Niin kauan kuin Philip Smithin huulet ovat sinetöitynä, voimme vain arvailla."
----------------------------------
p.s. palaan tuohon saksan kannibaalinaiseen lähiaikoina Wrech ja Doc
