MURHA.INFO

Meidän oma musta kissa loikkii auton edesta kotikujallamme harva se päivä, eikä ole tullut syleksittyä .

Äitini sisarukset ovat melko taikauskoisia. Jos vaikka kaksi veistä menee pöydällä päällekkäin ristin muotoon kattaessa, ne pitää heti laittaa vierekkäin. Ne tietää jotain "pahaa". Koiran ulvominen tietää kuolemaa. Ei saa kätellä ristiin toisen kättelevän parin kanssa. Mustien vaatteiden pitäminen muulloin kuin suruaikana on arveluttavaa.

Suhtautuvat varovaisesti myös ruskeasilmäisiin. Ongelma tulee siitä, jos vaikka oma lapsenlapsi on ruskeasilmäinen. Ovat aivan uskomattomia tapauksia! Suhtaudun lähinnä huvittuneesti, ja huomautan suoraan että en ole taikauskoinen, joten minua ei kannata mulkoilla kauhistellen, jos "rikon" näitä sääntöjä.

Pyhäjokilaakso on tosi taikauskon läpitunkemaa seutua vieläkin, omien kokemusteni mukaan, vaikka en itse asu siellä.

Taikauskoisuus on minun käsitykseni mukaan asia, joka opitaan lapsuudenkodista, ja josta voi tulla sellainen osa itseä, että sitä on aikuisenakaan vaikea eritellä tai nähdä omaa tilaansa ikäänkuin ulkopuolelta. On vain kirjoittamattomia sääntöjä, joita on pakko noudattaa, joita ei uskalla olla noudattamatta.

Itse olen kasvanut perheessä, jonka toinen vanhempi oli kotoisin hyvin taikauskoisesta perheestä, toinen taas oli melko puhdas kaikesta tuollaisesta. Tällainen ympäristö on tavallaan rikas: näkee taikauskon vaikutuksen tavalliseen elämään ja kuitenkin kasvaa ymmärtämään, että sellaiset asiat voi ottaa tosissaan tai olla ottamatta. Taikauskoa elämässään "harjoittavat" ihmiset eivät oikein pidä siitä, että asiasta puhutaan sen oikealla nimellä, eli sanotaan taikauskoa taikauskoksi. Ehkä siitäkin tulee huonoja viboja...