Nainen verilammikossa
Poliisi on pysynyt vaitonaisena viime syksynä uudelleen avatun henkirikostutkinnan yksityiskohdista. Nyt IS:n hankkimat asiakirjat paljastavat uusia tietoja rikostutkinnan alkuvaiheista noin 12 vuotta sitten. Kahden lapsen äidin taposta epäiltynä vangittiin tuolloin nuori nainen.
Kadonneeksi ilmoitettu nainen verilammikossa, teräasetta käyttänyt epäilty ja kuulustelukertomus, jota poliisi ei sellaisenaan niellyt.
Ilta-Sanomien hankkimat asiakirjat paljastavat nyt uusia tietoja noin 12 vuotta sitten Turussa järkyttäneestä perheenäidin surmasta.
Kahden lapsen äiti Minna Elise Suominen, 46, joutui henkirikoksen uhriksi tammikuun 2012 lopulla Pansion kaupunginosassa sijaitsevassa kerrostaloasunnossa. Kadonneeksi ilmoitetun naisen kohtalosta käynnistyi välittömästi huhumylly. Poliisi alkoi lopulta tutkia asiaa epäiltynä tappona.
Viime syksynä poliisi avasi vuosien takaisen, ratkaisua vaille jääneen tapauksen tutkinnan uudelleen.
Poliisi epäilee, että surman jälkeen Minna Suomisen ruumis paloiteltiin ja hävitettiin vesistöön sillalta pudottamalla. Ruumista ei tähän päivään mennessä ole löydetty.
Poliisi on vahvistanut, että sillä on tällä hetkellä yksi elossa oleva epäilty tappoon.
:
Nyt IS:n hankkimat asiakirjat valottavat vuosien takaisia synkkiä tapahtumia.
Minna Suomisen epäillään saaneen surmansa 20.–21. tammikuuta 2012 välisenä aikana miesystävänsä asunnolla Tähkiönkadulla.
:
Esitutkinta oli vasta alkuvaiheessa, mutta poliisi kertoi saaneensa ”vahvoja viitteitä”, että kadonnut Minna Suominen oli joutunut henkirikoksen uhriksi.
Asiakirjoista selviää, että poliisille oli kerrottu ”eräässä turkulaisasunnossa” tehdystä hyytävästä havainnosta.
Havainnontekijä kertoi nähneensä tammikuun 2012 lopulla asunnossa Minna Suomisen, joka makasi hengettömänä verilammikossa. Samassa yhteydessä todistaja sai kertomansa mukaan kuulla asunnon haltijalta, että Suominen oli surmattu ”teräaseella viiltelemällä”.
Todistajan kuuleman mukaan ”hetkeä ennen Suomisen kuolemaa” teräasetta käytti se epäilty, jota poliisi keväällä 2012 vaati vangittavaksi. Tämä epäilty oli kertomuksen perusteella aiheuttanut Suomiselle vammoja.
Kyseinen epäilty oli tapahtuma-aikaan hieman reilu parikymppinen nainen.
Naisepäilty oli poliisin mukaan jo myöntänyt olleensa todistajan kuvailemassa asunnossa niihin aikoihin, kun Minna Suominen katosi. Naisepäilty oli myös kertonut ”olettavansa”, että ”Minna-niminen nainen” olisi ”välillä käynyt” asunnossa.
Naisepäilty kuitenkin väitti tunteneensa Suomisen vain ”hämärästi”. Syynä muistikuvien hataruuteen oli naisen mukaan hänen päihteidenkäyttönsä. Hän ei omien sanojensa mukaan tiennyt Suomisen katoamisesta mitään.
Poliisi ei tarinaa sellaisenaan niellyt. Vangitsemisvaatimuksessa poliisi kertoi saaneensa tietoja, joiden valossa epäillyn kertomus ei voinut pitää aivan paikkaansa.
Viranomaisten silmin vaikutti siltä, että naisepäilty tunsi Minna Suomisen paremmin kuin oli antanut kuulusteluissaan ymmärtää.
Vangittavaksi vaadittu naisepäilty kiisti olleensa millään tavalla osallinen poliisin tutkimaan henkirikokseen tai käyttäneensä väkivaltaa Minna Suomista kohtaan.
Mitä ilmeisimmin poliisilla kuitenkin oli ruumishavainnon tehneen henkilön kertomuksen lisäksi muutakin näyttöä. Asiakirjoista ilmenee, että poliisi oli saanut ”usealta taholta” tietoja, joiden mukaan naisepäilty oli iskenyt Suomista teräaseella.
– Näitä tietoja on voitu tähänastisessa tutkinnassa jo osittain varmentaa ja niiden perusteella on osoitettavissa, että [naisepäillyn] kertoma ei voi pitää paikkaansa, asiakirjoissa todetaan.
Asiakirjojen perusteella Minna Suomista koskevassa rikoskokonaisuudessa oli osallisena ”useita” henkilöitä, joilla voitiin olettaa olevan tapahtumiin liittyviä tietoja.
Vapaana ollessaan naisepäilty voisi olla näihin henkilöihin yhteydessä ja vaikeuttaa siten asian tutkintaa, poliisi perusteli vaatimustaan.
Käräjäoikeus katsoi, että oli todennäköisiä syitä epäillä nuorta naista taposta ja vangitsi hänet.
Oikeuden mukaan poliisin todistajalta saama kertomus viittasi siihen, että naisepäillyllä oli osuutta asiaan. Vangitsemiskäsittelyn yhteydessä asiaa ei voitu tarkemmin tutkia, vaan naisen osuutta selvitettäisiin edelleen poliisin esitutkinnassa.
Tutkintavankeudesta naisepäilty vapautettiin noin parin kuukauden kuluttua. Poliisi itse esitti vapauttamista käräjäoikeudelle. Esitutkinta oli poliisin mukaan edennyt siten, ettei tutkintavankeus ollut enää tässä vaiheessa tarpeen.
:
Rikospaikalla eli pansiolaisessa kerrostaloasunnossa on kerrottu olleen Minna Suomisen ja hänen miesystävänsä lisäksi ainakin yksi muu henkilö.
Tapausta aiemmin tutkinut Keskusrikospoliisi (KRP) totesi vuonna 2016, että Suomisen miesystävä ei henkirikosta tehnyt. KRP:n mukaan poliisilla oli kuitenkin selkeä kuva hänen roolistaan Suomisen katoamiseen liittyen.
Miesystävä kuoli itsekin vain muutama päivä epäillyn veriteon jälkeen, poliisin mukaan ”luonnollisista syistä”.
IS:n hankkimista asiakirjoista ilmenevästä naisepäillystä ei ole tiettävästi koskaan aiemmin kerrottu julkisuudessa.
Elokuussa 2012 poliisi sen sijaan puhui ”rikosepäilyjen vuoksi” vangittuna olleesta ja sittemmin vapautetusta toisesta miehestä. Ainakaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta ei löydy tietoa miesepäillystä, joka olisi näihin aikoihin ollut vangittuna Minna Suomisen taposta epäiltynä.
:
Henkirikostutkintaa nykyisin johtava rikoskomisario Tuomas Kuure ei ota kantaa IS:n hankkimiin tietoihin tai epäiltyä koskeviin asioihin muutoinkaan.
Hän ei kommentoi esimerkiksi sitä, onko takavuosina vangittuna ollut nainen edelleen poliisin epäilty.
Kuure kuitenkin vahvistaa poliisin epäilevän, että Minna Suominen surmattiin juuri teräasetta käyttämällä. Tutkinnanjohtaja arvioi, että tapon esitutkinta voisi siirtyä syyteharkintaan syyskuun aikana.
Sosiaalisen mediansa perusteella aikoinaan vangittuna ollut nainen ei vaikuta asuneen ainakaan vakituisesti Turussa tai edes Varsinais-Suomessa, vaan eräässä toisessa läheisessä maakunnassa.
IS:n selvityksen perusteella hän on ainakin takavuosina viettänyt levotonta elämää. Viimeisen kymmenen vuoden sisällä nainen on saanut tuomioita omaisuus- ja huumausainerikoksista.
Tuomioista selviää, että ainakin vielä vuonna 2017 hän käytti amfetamiinia ja marihuanaa ”lähes päivittäin”. Seuraavana vuonna nainen kärysi laittomista viljelypuuhista, kun poliisi löysi hänen asunnostaan neljä kannabiskasvia sekä niitä varten hankitut kasvatusteltan ja kastelujärjestelmän.
:
Tämän jälkeen Suominen oli ajautunut kertomuksen mukaan ”arveluttavaan seuraan”. Kun Suominen katosi, läheiset olivat lähes välittömästi alkaneet pelätä pahinta.
IS:n selvityksen perusteella Suomisen uudella, ja niin ikään tammikuussa 2012 edesmenneellä, miesystävällä oli väkivaltarikostaustaa.
Viimeisimpänä miestä syytettiin kesään 2011 ajoittuneesta törkeästä pahoinpitelystä. Syyttäjän mukaan mies oli tuolloin viillellyt erästä naista teräaseella. Asia jäi kuitenkin oikeudessa sillensä, koska oikeudenkäyntiin mennessä mies oli jo kuollut.