HS:
Tutkija 16-vuotiaan epäillystä murhasta: Tapaukset tosi harvinaisia, korona ehkä sekoittanut nuorten normaalit kuviot
”On pyrittävä tappamaan aalto alkuunsa. Kun ilmiö lähtee hanskasta, sitä ei pystytä enää pysäyttämään”, tutkija Martti Lehti sanoo.
”NÄMÄ ovat tosi harvinaisia tapauksia. Eihän näitä kaikkina vuosina ole ollenkaan”, kommentoi tutkija Martti Lehti tänään ilmi tullutta 16-vuotiaan pojan epäiltyä murhaa. Teosta epäillään kolmea uhrin kanssa samanikäistä poikaa.
Lehti työskentelee Helsingin yliopiston alaisessa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa. Hän on tutkinut pitkään myös alaikäisten tekemiä rikoksia ja uusimman tapauksen kaltaisia vakaviakin rikoksia.
Helsingissä on tänä vuonna tehty kuusi henkirikosta tai henkirikoksen yritystä, joista epäillään alaikäistä. Epäiltyinä on tänään uutisoidun tapauksen jälkeen vuonna 2020 yhteensä 12 alaikäistä.
Se paljon verrattuna kahteen edelliseen vuoteen, joina Helsingissä ei kirjattu yhtään tapausta, joissa rikosnimikkeenä olisi ollut murha, murhan yritys, tappo tai tapon yritys.
”Näitä on nyt monta lyhyessä ajassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä on vasta kolmas [henkirikos]tapaus. Ei näitä määrättömästi ole vieläkään, onneksi”, Lehti sanoo.
ILMIÖSSÄ on Lehden mukaan nähtävissä aaltoliikettä. Piikkejä alle 18-vuotiaiden tekemissä henkirikoksissa on ollut 1970-luvun alussa, 1980-luvulla, ja 1990–2000-lukujen vaihteessa.
”Viimeksi kun ilmiötä tutkittiin, mitään järkevää syytä ei löydetty. Piikin jälkeisten parin vuoden aikana alaikäisten tekemät henkirikokset katosivat”, Lehti sanoo.
Nuorten väkivallantekoja tavataan joskus julkisuudessa kommentoida, että ”ainahan nuoret ovat sählänneet”. Onko vähättelyn aika nyt ohi?
”Eivät ne aina ole sählänneet, vaan ajoittain. Alaikäisten väkivalta ei ole lineaarista, pysyvää pahuutta, vaan nimenomaan aaltoliikettä”, Lehti sanoo.
Lehden mukaan esimerkiksi 1970-luvun alun alun piikki selittyy osin sillä, että nuoria oli paljon. Taustalla olivat lisäksi maalta muutto muun muassa Helsinkiin sekä jengiytymistä.
”Suuri muutto lähiöihin sekoitti 1970-luvulla asioita. 1980-luvun ja 2000-luvun vaihteen aikoihin elettiin voimakasta nousukautta. Nyt on vaikea esittää muutaman tapauksen perusteella mitään järkevää syytä, minkä takia näitä nyt on, kun asiaa ei ole tutkittu”, Lehti sanoo.
”Huumausaineista on puhuttu. Mitkä ovat muut taustat, onko väkivalta jengityyppistä, mikä on on koronan vaikutus, sekin on hyvä kysymys. Sekin on ehkä sekoittanut nuorten normaalit kuviot.”
JOS kyseessä on tavanomainen aaltoliikkeeseen liittyvä piikki, eikö siis tarvitse olla huolissaan?
”Täytyy olla huolissaan. Pitäisi koota ja analysoida tekojen taustoja. Ovatko ne toisistaan irrallisia, vai löytyykö yhteisiä taustatekijöitä? Ja jos löytyy, seuraavaksi niihin pitää puuttua”, Lehti sanoo.
”On pyrittävä tappamaan aalto alkuunsa. Jos kysymys ei ole sattumasta, on hyvä puuttua heti, ettei ilmiö riistäydy käsistä. Ruotsin lähiöt ovat hyvä esimerkki: kun ilmiö lähtee hanskasta, sitä ei pystytä enää pysäyttämään.”
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007672231.html