Sikakoira laittoi ylle kuvan, missä on laman partaalla keikkuvia valtioita mittarin punaisella osuudella. Pistää silmään, miten paljon englanninkielisiä maita on talousongelmista kärsivien maiden joukossa. Kyseisillä mailla on isot väestöt: Iso-Britannia
(67 miljoonaa), Uusi-Seelanti (5 miljoonaa), Yhdysvallat
(332 miljoonaa) ja Kanada (38 miljoonaa). Australialla (25 miljoonaa) ei näemmä mene ihan yhtä huonosti. Jokainen suurperheen isä ja äiti tietää, että ison perheen ruokkimiseen, vaatettamiseen ja asumiseen kuluu enemmän rahaa kuin pieneltä perheeltä.
Kaiken lisäksi edellä mainituista maista mm. Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Kanada ovat läpeensä velkaantuneita jo tässä vaiheessa. Esimerkiksi Britannian valtionvelka oli kuluvan vuoden tammikuussa 98,9% bruttokansantuotteesta (2 492,1 miljardia puntaa). Kyseessä on lähes korkein taso, millä valtionvelka on ollut vuoden 1962 jälkeen. Suomeksi sanottuna Britannialla on historiallisen suuri valtion velkataakka jo tällä hetkellä, eikä talouskriisi ole vielä edes osoittanut laantumisen merkkejä. Suureen velkaan liittyy aina tietenkin myös suuret korkomenot. Valitettavasti nollakorkojen aika meni jo, joten velkaantuneet valtiot joutuvat maksamaan myös nousevien korkojen myötä kasvavia korkokuluja

- Screenshot_20230503-155645.jpg (77.89 KiB) Katsottu 1247 kertaa
Yllä oleva kuva on napattu täältä:
https://www.economicshelp.org/blog/334/ ... onal-debt/
Sikakoiran ketjuun liittämästä lamamittarista puuttuu useimmat Euroopan maat. Positiivista on, että Välimeren maista edes Espanja on mittarin paremmassa päässä. Italian heikko sijoitus ei ole mikään yllätys, eikä Ranskankaan. Saksalta olisi voinut odottaa parempaa sijoitusta, vaikka onhan Saksan ongelmista ollut mediassa puhetta. Suomi puuttuu kuvasta kuten myös länsinaapurimme Ruotsi. Jälkimmäinen valtio on tällä hetkellä yksi Euroopan kiinnostavimmista -
ja pelottavimmista.
Kuten tämän ketjun sivulla 20 toin esiin, Ruotsissa kuultiin 17.4.2023 valtiovarainministeri Elisabeth Svantessonin suusta, että
"taantuma alkaa nyt ja tulee jatkumaan vuosina 2023, 2024 ja 2025". Valtiovarainministerillä luulisi olevan hyvä tilannekuva maansa taloustilanteesta. Mielestäni kannattaa kuitenkin miettiä, mitä Elisabeth Svantesson jätti sanomatta. Se selviää, jos mietimme, mitä taantuma tarkoittaa. Ja mitä tarkoittaa lama.
Taantuma on talouden pitkittynyt hidastuminen tai supistuminen. Se tapahtuu suhdannevaihtelun osana talouden aktiivisuuden huippukohdan ja siitä alkaneen laskun päättävän aallonpohjan välissä. Talousmedia puhuu taantumasta yleisesti silloin, kun maan bruttokansantuote on supistunut kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin. Taantuma kestää
lyhyemmän aikaa kuin lama.
Lähde:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Taantuma
* * * * *
Lama tarkoittaa taloustieteessä
tavallista pidempää ja syvempää talouden matalasuhdannetta. Koska lamalle ei ole täsmällistä määritelmää, se on käytännössä nimitys tavallista vakavammalle taantumalle, joka ei kuulu normaaliin suhdannevaihteluun.
Erään määritelmän mukaan talouden taantumasta voi käyttää lama-nimitystä kun bruttokansantuote (BKT) laskee 10 prosenttia tai
kun yhtäjaksoinen taantuma kestää kolme vuotta tai pitempään.
Lähde:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lama_(talous)
Varmaan moni muukin kuin minä kuuli valtiovarainministeri Svantessonin sanat siten, että hän tosiallisesti sanoi Ruotsin olevan taantumassa, joka kestää niin pitkään, että edessä on lama. Ruotsin taantuma ei siis tule päättymään yhtä nopeasti kuin useimmat aiemmat taantumat, vaan ruotsalaisilla on edessään vuosia jatkuva talouskurimus. Positiivista Ruotsin tilanteessa on varsin matala valtionvelan määrä, joka on vain noin 40% bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa, ettei Ruotsi tällä hetkellä joudu makselemaan yhtä hurjia korkoja valtionvelastaan kuin esimerkiksi Britannia. Toisaalta Ruotsin tilanne on erikoinen, koska Ruotsissa velkataakka on erityisesti kotitalouksien ja yritysten niskassa. Kopioin hiljattain tähän ketjuun Taloussanomien kirjoituksen, jossa vertailtiin Suomen ja Ruotsin tilanteita velkaisuuden osalta. "Ruotsi on Suomea velkaisempi, jos kaikki velat lasketaan" -otsikolla varustettu teksti löytyy tämän ketjun sivulta 20.
Ruotsin valtiovarainministeri Elisabeth Svantessonin sanat noudattavat periruotsalaista puhetapaa, jota olen kutsunut pollyanna-syndroomaiseksi. Alla sitaatti tämän ketjun sivulta 3.
H.Moilanen kirjoitti: La Touko 14, 2022 2:22 pm
Ruotsalaiseen kulttuuriin kuuluu pollyannamainen kaiken ihasteleminen ja asioiden kaunisteleminen. Asiat nähdään kauniina ja hyvänä. Ikävät asiat vaietaan ja lakaistaan maton alle.
On nimetty myös erityinen
Pollyanna-syndrooma, joka tarkoittaa ylioptimistista, jo lähes harhaisen positiivista suhtautumista todellisuuteen. Tällainen henkilö puhuu hymyillen ja hilpeästi vaikeistakin elämänkokemuksista vailla minkäänlaista tunnekosketusta niihin.
Lähde: https://www.kaunismieli.com/2019/01/04/ ... omaisesti/
Ehkä Pollyanna-syndrooman vuoksi Ruotsissa on ollut tapana kaunistella talouslukujakin. Talouden negatiivisia merkkejä ei ole mielellään uutisoitu, vaan ikävät asiat on esimerkiksi jätetty kertomatta ja niiden sijasta on korostettu esimerkiksi talouselämän kannalta lupaavia mahdollisuuksia. Ruotsissa kuluttajien taloudellisen luottamuksen säilyttäminen korkeana on tärkeää myös sen vuoksi, että kotitalouksien kulutus on merkittävässä roolissa talouden aktiivisuuden ylläpitämisessä. Tässä mielessä Ruotsi muistuttaa jossain määrin Yhdysvaltoja.