MURHA.INFO

Kiitos Outolempi (Strangelove) noista tiedoista Palmesta. Murhan motiivia ajatellen olisi äärimmäisen tärkeää tietää niin Palmesta henkilönä kuin hänen suhteistaan eri suuntiin, niin Ruotsissa kuin sen ulkopuolella. Minulla ei ole ollut aikaa lähteä tätä selvittämään. Jotain on tullut matkan varrella. Jos Palmen arvaamattomuuden perusteella kuvataan motiivia murhata Palme, niin alla on muutama.

1. Boforsin tykkikaupat Intiaan

Palme olisi saanut tietää Boforsin lahjonnasta ja joku pelkäsi, että Palme peruu kaupat. Wikistä löytyy seuraavaa ja linkki alla
http://en.wikipedia.org/wiki/Assassinat ... Olof_Palme

Bondeson suggested that the (Irak) ambassador told Palme about Bofors' activities, infuriating Palme.

Intian hallitus päätti 14.3.1986, että Bofors saa tuon kaupan (kokonaisarvo 8,4 miljardia kruunua). Muistelen jostain lukeneeni, että Palme olisi käynyt murhapäivän aamuna tapaamassa Boforssin johtoa. En nyt jaksa etsiä tätä. Sinänsä tuo kai olisi ollut täysi sattuma. Mikäli asekaupat olisi peruttu ja Palme olisi tuonut lahjonnan esille niin moni henkilö olisi kärsinyt.

Boforss linjaan liittyen on mielenkiintoista kuinka tähän liittyviä henkilöitä on kuollut epämääräisissä oloissa vuosikymmenten varrella. Myös Intian silloin pääministeri Gandhi murhattiin muutama vuosi Palmen jälkeen.

2. Boforssin sekaantuminen Iran-Contra asekauppoihin

Boforss harrasti lahjontaa ja oli mukana Iran-Conrta kuvioissa. Palme olisi saanut tämän tietää ja olisi vaatinut Boforssia lopettamaan asekaupat Lähi-idän suuntaan tai ehkä laajemminkin epämääräiset asekaupat. Tuossa linkki juttuun

http://aamulehdenblogit.ning.com/profil ... eskandaali

Iran-Contra motiivi voisi johtaa jopa CIA:n suuntaan kuten tuossa linkissä on. Käytännössä siis maailman huipulle.

3. Neuvostoliitossa oli alkanut avoimuuden kausi ja ei ollut tietoa kuinka Palme suhtautuu NL:oon

Kukaan ei tiennyt 1986 mitä tulee tapahtumaan NL:ssa lähivuosina. USA halusi kaataa kommunismin. Palmen piti mennä NL:oon keväällä -86. Jotkut tahot pelkäsivät ja luultavasti ei syyttä, että Palme suhtautuu liian myötämielisesti NL:n muutokseen ja Gorbatshoviin. Tämäkin motiivi voisi johtaa jopa CIA:n suuntaan. Näin maalaisjärjellä motiivi kuitenkin todennäköisemmin johtaisi enemmän Ruotsiin.

4. Palme koettiin Ruotsissa kiusalliseksi henkilöksi

Varmasti oli paljonkin henkilöitä tai ryhmiä joissa Palme koettiin kiusallisiksi ja jotka vielä tiesivät Palmen olevan epäluotettava. Tästä motiivista voi mennä moneen suuntaan Ruotsissa.

5. Palmen ja joittenkin muitten johtavien poliitikkojen seksiseikkailut

Palmella oli seksiseikkailuja eri suuntiin. Mukana oli ollut myös muita johtavia poliittikkoja. Alla pari linkkiä.
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.f ... usuja.html
http://www.mirror.co.uk/news/uk-news/do ... rs-1328974

Motiivina olisi voinut olla moni asia.Tässä vain, että Palmea olisi voitu painostaa/kiristää koska seksiasia tai asiat olivat tiedossa tai Palme olisi voinut vuorostaan painostaa/kiristää jotakuta.

6. Motiivi olisi edellisten ja jonkun muun yhdistelmä

Olisi myös mahdollista, että Palmen epäluotettavuuden olisi arvioitu vaikuttavan useassa eo. kohdissa. Motiivi murhaan olisi ollut monen tekijän summa.

Olipa niin tai näin, niin motiivia varten pitäisi tutkia tuhansia sivuja Palmen taustaa ja suhtautumista eri henkilöihin ja ryhmiin jotta voisi saada laajempaa ymmärrystä mahdollisista syistä murhata Palme salaliiton uhrina. Muistaakseni poliisilta oli ainakin alkuvuosina jäänyt tämä tekemättä. Lieneekö tehty vieläkään perusteellisesti. Palmen ailahtevaisuus on todella voinut vaikuttaa paljon hänen murhaansa.

Palmen murha on erinomainen esimerkki rikoksesta, joka antaa itse kullekin rajattoman mahdollisuuden spekuloida, mitä oikein tapahtui. Jälkiviisauden vastustamattomalla voimalla varustettuna, voidaan monet, näennäisesti (?) toisistaan riippumattomat, tapahtumat enemmän tai vähemmän löyhästi/kiinteästi liittää Palmeen ja hänen murhaan. Siis täydellistä aineistoa salaliittoteoreetikoille ja -teorioille.

Kun virallinen tutkinta Hans Holmérin johdolla vielä aluksi täydellisesti sössi koko murhatutkinnan, on pohja nykyiselle sotkulle pohjustettu.

Nykyinen Uppsalan yliopiston professori Erik Åsard julkaisi vuonna 2006 kirjan Det dunkelt tänkta: konspirationsteorier om morden på John F. Kennedy och Olof Palme, jossa hän käy läpi ihmisen tarvetta luoda salaliittoteorioita, ja niiden historiaa. Jo Raamatussa esiintyy salaliittoteorioita, mutta länsimaissa salaliittoteoriat saivat tulta alleen vasta Ranskan vallankumouksen yhteydessä vuonna 1789, jolloin monarkistit ja vanhan vallan kannattajat eivät suostuneet uskomaan, että valta voisi vaihtua vain siksi, että vanhat vallanpitäjät olisivat olleet kyvyttömiä käyttämään valtaansa tai käyttivät sitä kansan kannalta väärin.

Niinpä tapahtumien taustalla/katalysaattorina piti olla jokin ulkopuolinen ja vihamielinen taho, jolla oli omat tavoitteensa, "agendansa" kuninkaanvallan luhistuessa. Näitä suljettuja salaseuroja löydettiinkin sitten peräti kolme erilaista: Saksan illuminaatit (Baijerin valaistuneet), vapaamuurarit ja temppeliherrat (temppeliherrain ritarikunta).

Kuten kirjan nimestäkin käy ilmi, keskittyy Åsard kuitenkin kahteen kuuluisaan tapaukseen. Hän tuo esille Palmen kohdalla ihmetyksensä, miksei vieläkään (vuoteen 2006 mennessä) ole perusteellisesti tutkittu, mistä johtuu/johtui joidenkin (kotimaisten) piirien erittäin syvä Palmeen kohdistunut viha. Tänä päivänä on vaikea ajatella, miten kiistelty henkilö Palme todellisuudessa 1970- ja 1980-luvuilla oli. Murha silotteli kuvaa pitkäksi ajaksi (käytännössä Palme kanonisoitiin), ja toisaalta myös vastustajat pitivät (tyytyväisinä?) pääasiassa matalaa profiilia murhan jälkeen. Oli murha sitten yksittäisen ja satunnaisen tekijän tai pienen kotimaisen piirin salaliiton, lopputulos tyydytti monia.

Aivan sivuhuomatuksena; yksi ensimmäisistä, joka esitteli nämä vaihtoehdot, oli Thomas Kanger, joka kirjoitti jo vuonna 1987 kirjan Mordet på Olof Palme. Yksittäisen tekijän osalta Kanger arvelee tekijän olevan joko jonkun, joka koki tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi tai vaihtoehtoisesti kyseessä olisi ollut ääriaineiston edustaja, joka olisi kyllästynyt pelkkään puheeseen. Salaliiton osalta Kanger arvelee takana olleen turvallisuuspoliisi Säpo.

Tässä vaiheessa on hyvä jälleen kerran luoda katsaus Svean hovioikeuden marraskuussa 1989 antamaan vapauttavaan tuomioon koskien CP:n osuutta Palmen murhaan. Hovioikeus katsoi, että Pettersson ei ollut tunnettu etukäteen suunnitelluista rikoksista, tai koskaan tehnyt sellaisia. Kuitenkaan mikään esitutkinnassa esiin tullut ei viittaa siihen, että kyseessä olisi ollut tarkasti etukäteen suunniteltu rikos. Päinvastoin, kaikki viittaa siihen, että kyseessä oli ollut yksittäisen tekijän impulsiivinen, satunnaisen hetken mahdollistama teko. Hovioikeushan piti lisäksi LP:n tekemää tunnistusta epärealistisena, osittain kuluneiden lähes kolmen vuoden ajanjakson takia.

Samaa perustelua käytettiin myös lennonjohtaja Lars-Erik Erikssonin osalta, kun tämä odotellessaan Grand-elokuvateatterin ulkopuolella autossa istuen vanhempiensa tulevan teatterista teki huomioita runsaan 10 minuutin ajan miehestä, joka vähän väliä kävi teatterin aulassa ja välillä oli kadulla. Miesten katseet kohtasivat silloin tällöin, ja Erikssonin sanoin, katse painautui hänen muistiinsa. Katse yhdistettynä viiksettömään ja lakilliseen Petterssoniin, teki Petterssonista "otroligt likt", uskomattomasti tätä ns. Grand-miestä muistuttavan. Koska kuitenkin oikeudenkäynti oli tuon vajaat kolme vuotta murhasta, piti hovioikeus kuitenkin mahdollisena sitä, että Eriksson olisi voinut tunnistuksessaan erehtyä.

Hovioikeus totesi myös, että CP:llä ei ollut alibia ko. illalle.

Palmevihaa (Palmehatet) on puolestaan sivunnut jo aikaisemmin tässä ketjussa mainitsemani kirjailija Karl N. Alvar Nilsson kirjassaan Ondskan Hatet Mordet: Utrett och outrett - mordet i politiskt sammanhang (2002). Kirjassa on esimerkkejä Palmen puheista ja sitaateista. Esim. seuraava vuodelta 1976:

Kapitalismen och fria marknadskrafter är ingen lösning på våra ekonomiska problem. I stället måste de lösas genom en vidgad planmässighet och ett ökat samhälls- och lönetagarinflytande.

• Kapitalismi ja vapaat markkinavoimat eivät ratkaise talousongelmiamme. Sen sijaan ongelmat ratkaistaan laajennetulla suunnitelmallisuudella (siis suunnitelmataloudella?) sekä parantamalla kansalaisten ja palkansaajien yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia.

Seuraava on vuodelta 1977:

Jag är optimist när det gäller socialismens framtid, darför att den kommer att visa sig nödvändig.

• Suhtaudun sosialismin tulevaisuuteen toivekkaasti siksi, että se (sosialismi) yksinkertaisesti tulee osoittautumaan välttämättömäksi.

Vastaavia riittää yllinkyllin, sanoisinko jopa hurumykky, eli kyllä Palme myös aivan konkreettisin sanoin suomi ankarasti oikeistoa ja kapitalismia, mitä ei todellakaan katsottu kovin positiivisin silmin oikeiston piirissä.

Palatakseni Åsard'in kirjaan, tekee hän mielenkiintoisen vertauksen Kennedyn ja Palmen murhan välillä. Se aika, joka kuluu siihen, että 90% kansasta on kuullut kustakin murhasta, vaihtelee suuresti. Kennedyn osalta siihen meni vain yksi tunti, Palmen osalta kokonaista yhdeksän tuntia. Toki asiaan vaikuttaa murhien tapahtuma-ajat, mutta kuitenkin. Ennen kuin asiasta kerrottiin Ruotsissa, oli siitä jo juttua sekä BBC:ssä että monilla jenkkien TV-kanavilla. The Times-lehden kirjeenvaihtaja sanoikin puolileikillään, että ruotsalaiset olivat viimeiset ihmiset, jotka kuulivat maansa pääministerin murhasta. Koomisinta asiassa oli se, että kun Ruotsin Televisio kertoi asiasta lauantai-aamuna 1.3. klo 04.00, oli uutistenlukija saanut tiedon murhasta Englannissa asuvalta tyttäreltään.

Åsard käy läpi kaksi erilaista salaliittoteoriaa; poliisiyhteyden ja Bofors-aseskandaalin. Poliisijäljen osalta Åsard käsittelee sen "luojaa" Lars Krantzin kirjaa Ett verkligt drama, Sven Anérin useita aiheesta kirjoittamia kirjoja sekä myös Poutiaisten veljesten kuuluisaa Inuti labyrinten-kirjaa, jotka kukin vuorollaan teilataan mahdottomina pl. Poutiaisten kirjan alkua, jossa kuvataan sekunnin tarkkuudella tapahtumat.

Samalla tavoin käsitellään Bofors. Åsard ei suoraan kerro omaa mielipidettään tai arveluaan Palmen murhaajasta, mutta rivien välistä käy kuitenkin selkeästi ilmi, että hänen mielestään murhaaja on löydetty ja myös tuomionsa saanut.

Anérhan on useissa kirjoissaan tuonut esille epäilynsä (tai pikemmikin uskonsa) siitä, että Holmér ei olisi ollut murhan tapahtuma-aikaan Borlängessä. Itsellä on paitsi kaikki muut tässä viestissä mainitut kirjat, myös useimmat (tai tärkeimmät) Anérin kirjoista, mutta on todettava, että Anérin kirjat ovat varsin puuduttavaa luettavaa.

Ai niin, tänään on kulunut tasan yhdeksän vuotta CP:n kuolemasta (klo 13.55 Suomen aikaa).

Matti Mainio kirjoitti:Se erityisesti ihmetyttää, että murhapaikan läheltä löytyi 2 luotia. Se luoti joka lävisti LP:n takin ei menettänyt energiaa juuri lainkaan. Kun olen nähnyt valojuovaluodin kimpoavan niin tiedän, että takin lävistänyt luoti on erittäin todennäköisesti lentänyt satoja metrejä myös kimmokkeen jälkeen. Muistan että joku olisi nähnyt luodin kimpoavan kadusta. Kun luoti osuu johonkin niin sen osuessa tulee kuin tulitikun raapaisu ja kipinöitä. Pidän n. 0.0001% todennäköisyyttä sille, että molemmat luodit olisivat sattumalta löytyneet sillä tavoin kuin löytyivät jos ne olivat aitoja murhaluoteja.

Tuntematta ampuma-aseita juuri ollenkaan, varsinkaan käsiaseita, olen itsekseni ihmetellyt samaa asiaa. Jos olen ymmärtänyt oikein, Winchester-Western .357 Magnum on kohtuullisen tehokas revolveri (tai ainakin iso, jos arveltu 6" piipun pituus pitää paikkansa, jolloin koko aseen pituus oli luokkaa 30 cm (!), painon ollessa runsas 1 kg. Metal Piercing 158 grains (n. 10 g) -luodit ovat rakenteeltaan (mantteli) kovakuorisempia, jotka eivät varsinaisesti ole ihanteellisia, jos kohde on "pehmeä" (ihminen/eläin), mutta läpäisevät toki esim. luotiliivin vaivattomasti, jos sen olemassaoloa epäiltiin Palmen tapauksessa. Tuossa tapauksessa saattaa luotiliivi kuitenkin syödä luodin energiaa sen verran, että luoti ehtisi tällöin tekemään enemmän vahinkoa sikäli, kun se nyt on tarpeen .357":n yhteydessä.

Valmistaja ilmoittaa 8" piipulla luodin ballistisen lähtönopeuden piipusta ulostulohetkellä olevan 430 m/s (Vo). Länsi-Saksan rikostutkintalaboratorio oli mitannut 4" piipulla nopeudeksi 366 m/s, joten oletetulla (tai vähintään) 6" piipulla, luodin ulostulonopeus on näiden välillä, kenties luokkaa 400 m/s (siis about 1440 km/h). Nyrkkisääntö on se, että mitä pitempi piippu, sen suurempi lähtönopeus. Käsittääkseni tuo yhteys ei kuitenkaan ole aivan lineaarinen.

Erittäin rutinoinut murhapaikkatutkija, Börje Moberg yhdessä Torsten Kvibergin kanssa tutki murhayönä (klo 01.10 - 01.55, jatkaen aamulla 08.30 laajennetulla ryhmällä ja päättyen lopulta 15.45) murhapaikan ja sen lähistön (nauhoilla eristetyn alueen sisällä), omien sanojensa mukaan, jokaisen pölyhiukkasenkin tarkastaen; mitään (luoteja) ei kuitenkaan löytynyt. Surmapaikalla ja sen lähettyvillä oli ohut (luokkaa < 20 mm) lumen, jään ja hiekan muodostama kova pintakerros, joka osittain oli myös kulunut pois siten, että katukivet näkyivät. Suppean eristetyn alueen ulkopuolella ei suoritettu kovinkaan perinpohjaista tutkintaa.

Kun tutkintaa jatkettiin päivänvalossa lauantaina, kerättiin mm. 10 m matkalta pohjoiseen ja 15 metrin matkalta etelään Sveavägniltä kaikki irtolumi (ja mahdolliset muut roskat) talteen jätesäkkeihin; siis myös siitä ympäristöstä, josta myöhemmin löytyi Palme-luoti. Moberg oli jo yöllä tutkinnut metrosisäänkäynnin edustalla olleen pylvään ympäristön löytämättä mitään. Päivän etsinnässä käytettiin (Gunnar Lindqvist) metallinilmaisinta, jonka toimivuus on asetettu kyseenalaiseksi, sillä kummatkin luodit löydettiin myöhemmin metallisten kohteiden lähettyviltä. Klo 14.50 jälkeen kaupungin puhtaanapitolaitoksen kadunlakaisukoneella kerättiin talteen Sveavägenin itäisen puolen lumet, hiekat ja muut roskat etelässä aina Apelbergsgatanille.

Kerrataanpa tässä luotien löytyminen (esitutkinnan perusteella).

• Luoti 1 (ns. Lisbet-luoti): 1.3. klo 06.30
  Lisbet-luodin löytäjä Alfredo Tavares asui murhapaikan lähistöllä (Torsgatan 2). Tämän tuttava soitti aamulla TA:lle kertoen murhasta. TA meni ulos, ja näki välittömästi luodin Sveavägen 29:n (noin 15 m Tunnelgatanista Sveavägenin länsipuolella) kohdalla olevan rakennuksen edustalla, lähellä kahta sadevesiränniä, runsaat 30 m ampumapaikasta. TA vei luodin välittömästi paikalla olleelle poliisille.
  
  Esitutkinnassa todettiin luodin osuneen lähellä olevan puuhun katkaisten siitä noin 19 mm paksun oksan, ja saaden kimmokkeen vaihtaen suuntaan toiselle puolella katua. Jälleen seuraa kysymys, onko tuo oksan katkaisu syönyt siis luodin liike-energia siten, että se on lentänyt korkeintaan viistosti vajaat 20 metriä kadun yli jääden seinän viereen paikoilleen.
  
  

• Luoti 2 (ns. Palme-luoti): 2.3. klo 12:20
  Palme-luodin löysi puolestaan Elisabeth Belich, joka oli tullut katsomaan murhapaikkaa. Hän näki jonkin kimaltelevan lumessa aivan metron sisäänkäynnin kalterioven edessä, betonipylvään takana, noin 10 m ampumapaikasta. EB kumartui, nosti luodin ja antoi sen paikalla olleelle poliisille.
  
  Esitutkinnassa esitettiin kuitenkin arvio, että vapaassa tilassa ja ammutussa kulmassa luodin olisi pitänyt osua maahan noin 30 - 50 m etäisyydellä, josta siis kait olisi pitänyt kimmota eteenpäin. En pysty arvioimaan, voisiko tuollainen mahdollinen parin sentin lumi- ja jääkerros asfaltin päällä imeä luodin koko jäljelläolevan liike-energian pysäyttäen sen paikoilleen.
  
  Mutuna epäilisin asiaa, mutta näin ilmeisesti ollaan päätelty (todellinen etäisyyshän oli itseasiassa vielä huomattavasti lyhyempi kuin tuo vapaan tilan arvioitu etäisyys).
  
  
  
  

Luodeilla oli hieman eri painot; Lisbet-luoti painoi 155.5 grains (10.08 g) ja Palme-luoti 153.8 grains (9.97 g). Askista otetetun ja valmistajan ilmoittama luodin paino on 158 grains (10,24 g). Luotien halkaisijat ovat kuitenkin päinvastaiset; Lisbet-luoti .353-.357" ja Palme-luoti juurikin .358". En kykene arvioimaan näiden vaikutusta, mutta raaka fysiikka kertoo kuitenkin sen, että ensimmäisen laukauksen (Palme-luoti) jälkeen piipun sisähalkaisijan on lämmön (kitka ja itse räjähdys) vaikutuksesta pitänyt laajentua. Vaikuttaako se sitten johonkin tässä yhteydessä, en tiedä. Maallikkokin pystyy kuitenkin näkemään ja arvioimaan luotien kuvista, että ne ovat kuitenkin suhteellisen hyvässä kunnossa. Tosin ilman kokemus- tai vertailupohjaa minun on mahdoton arvioida, onko kyseessä aivan normaali tilanne.

Miten toinen luodista (Lisbet-luoti) sitten ajautui toiselle puolelle katua. Oheinen kuva selvittänee asiaa:


Esitutkinta tuli siihen tulokseen, että luoti hipaisi LP:tä, jatkaen matkaansa kohti pienen matkan päässä olevaa puuta, jonka yhteen oksaan osuen sen katkaisten kimpoaa suuntaa muuttaen toiselle puolelle katua. Etäisyys ampumakohdasta oksaan noin 11,5 m.



Luodin osumasta katkennut oksa, halkaisija noin 19 mm

Luodin 2 (Palme-luoti) osalta seuraava kuva:


Luoti 2 löytyi kuvan harmaan pylvään takaa (merkinnällä Skott 2). Esitutkinnassa selvisi myös se, että luodin sisäänmenokohta oli noin 3 cm ylempänä kuin sen ulostuloreikä.


Esitutkintamateriaalin näkemys luotien sijainneista

Aseista on tässä ketjussa keskusteltu aikaisemminkin.

Itseäni on siis jäänyt ihmetyttämään se, että kimmokkeidenkin (oliko niitä?) jälkeen luodit löytyivät suhteellisen läheltä murhapaikkaa huolimatta siitä, että niiden lähtönopeus on ollut luokkaa 400 m/s. En kuolemaksikaan muista, onko missään materiaalissa merkintää siitä, että löytyikö kummankaan luodin löytöpaikan lähettyviltä mitään jälkeä luotien osumista seiniin tai muihin kohteisiin (Lisbet-luodin osuma oksaan ei siis tapahtunut luodin löytöpaikan välittömässä läheisyydessä).

Palme-luotihan löytyi ampumissuunnassa betonipylvään takaa. No, kenties tuuli oli puhaltanut sen sunnuntaihin mennessä löytöpaikalle tai jotain.

Esitutkintamateriaalissa otettiin tietenkin kantaa myös siihen, olisiko luodit voitu asettaa paikoilleen jälkikäteen, mutta loppupäätelmä oli, että näin ei ollut, koska luotien löytöpaikat kyettiin tutkinnassa selittämään.

Lähde

Piipun lämpeneminen ei muuta luodin halkaisijaa merkittäviä määriä. Sen sijaan törmäys voi helposti lytistää luotia. Painoero voi johtua luotien epätasalaatuisuudesta ja siitä että niistä on irronnut osumien aikana metallia.

Nuo luodit näyttävät varsin hyväkuntoisilta ollakseen ihmisen, puunoksien jne. läpi menneitä, mutten väitä tätä mitenkään mahdottomaksi.

Niin sanotun Granskningskommissionin (GK) laajassa raportissa vuodelta 1999 Granskningskommissionens betänkande i anledning av Brottsutredningen efter mordet på statsminister Olof Palme (Statens offentliga utredningar (SOU) 1999:88) löytyy hätkähdyttävä tieto koskien sekä luotia että murha-asetta (sivu 152):

De har kunnat användas för jämförande undersökningar av vilken vapentyp de utskjutits ur. De kan vidare användas för att vid jämförelse efter provskjutning utesluta många vapen som mordvapnet. Men de skulle antagligen inte med säkerhet kunna bindas till ett mordvapen. Med andra ord är det möjligt att ”rätt” vapen inte kan bindas till mordet med hjälp av kulorna.

• Löydettyjä luoteja on voitu käyttää vertaileviin tutkimukseen, joiden perusteella on selvitetty millaisella asetyypillä ne on ammuttu. Niitä voidaan edelleen käyttää vertailuihin, joissa koeammuttuja aseita voidaan poissulkea murha-aseena. Mutta niitä ei oletettavasti voida varmuudella liittää murha-aseeseen. Toisin sanoen, on mahdollista, että "oikeaa" asetta ei voida liittää murhaan näiden luotien avulla.

Saman raportin sivulla 206 käsitellään myös Mockfjärd-asetta, toki tuossa vaiheessa sitä ei tietenkään vielä oltu löydetty. Korjataan tässä vielä sellainen harhaluulo, että tutkinta olisi sulkenut pois Mockfjärd-aseen Palmen murha-aseena. Näin ei siis ole.

Ko. aseen tutki paitsi SKL (Ruotsin rikostutkintalaboratorio), myös FBI:n ja Saksan vastaavat tahot. Kaikkien johtopäätös on sama; ase on niin huonossa kunnossa (lähinnä piipun ruostumisen takia), ettei varmuudella voida sanoa tai edes poissulkea, onko ase sama kuin Palmen murha-ase.

Mockfjärdsvapnet ger inga svar
Publicerad 2007-05-28 13:42

Det går inte att avgöra om det så kallade Mockfjärdsvapnet användes vid mordet på statsminister Olof Palme. Statens kriminaltekniska laboratorium konstaterade på måndagen att vapnet är i för dåligt skick.

SKL har provskjutit vapnet och jämfört kulorna med de två som hittades vid mordplatsen på Sveaägen år 1986.

- Det är så pass rostigt att det inte går att dra några slutsatser om det använts vid mordet eller vid andra brott, säger Stefan Pettersson, vapenundersökare vid SKL.

Det har inte heller gått att göra någon dna-analys, eller någon fingeravtrycksundersökning av vapnet eller de patroner som fanns i vapnet, konstaterar SKL i det svar som på måndagen överlämnades till Rikskriminalpolisen.

Aseesta tai patruunoista ei vähemmän yllättävästi löytynyt myöskään DNA- tai sormenjälkiä.

Lähde

Suuret kiitokset Wincentiukselle näin hyvästä tekstistä murhapaikalta löytyneistä luodeista!!

Kun Mockfjärdin postiryöstössä ammuttiin samanlainen luoti 357:lla jalan läpi niin sen jälkeen luoti meni tietysti lattiaan. Luoti murskaantui niin, että sitä ei pystytty vertaamaan muuten kuin kemiallisella analyysillä Palmen murhapaikalta löytyneisiin luoteihin. Olivat siis samasta valuerästä.

Jos siis murhapaikalta olisi todella löytynyt murhassa ammutut luodit, jotka olisi ammuttu samalla patruunalla niin luotien olisi pitänyt liki samalla tavoin murskaantua. Tarkoittaa että ei olisi pystytty katsomaan piipun rihlojen jättämiä jälkiä.

Kuten kirjoitin aiemmin niin olen ampunut tuhansia patruunoita niin kiväärillä kuin pistoolilla. Myös paljon ladannut patruunoita. Käytännön kokemuksen perusteella voin arvioida, että murhapaikalta löydetyt luodit ovat joko kiikutettu myöhemmin paikalle tai sitten ne olisi ammuttu aivan heikolla latauksella jotta ne todella jäisivät murhapaikalle. Tässä jälkimmäisessä on vuorostaan ongelmana se, että LP:n takin läpi ammuttu luoti ei menettänyt paljoa energiaa ja eikä myöskään menetä paljoa kun menee noin ohuen oksan läpi mitä on mennyt. Olen testannut 9 mm pistollilla, että sekin lävistää puuta n. 20 cm. 357 ehkä 40 cm.

Kun lisäksi lumi on tutkittu tarkoin, lisäksi luodit ovat löytyneet kai liki samaan aikaan, seinistä ei ole löytynyt luodinjälkiä ja luodit eivät ole murskaantuneet niin jäljelle jää ainoastaan se vaihtoehto, että luodit on tuotu paikalle. Jos jostaan saisin noita patruunoita niin voisin ampua esim. 5 mm teräslevyyn ja katsoa millainen luoti on sen jälkeen kun joko menee läpi tai pysähtyy siihen. Luoti olisi tällöin muotoutunut samalla tavoin kuin jos se todellisuudessa olisi jäänyt noin nopeasti murhapaikalle.

Kyllä poliiisit ovat ampuneet useita kertoja Wincester Metal Piercing patruunoita ja heillä on varsin hyvä arvio todellisuudesta. Se on oletettavasti aivan sama kuin minulla vaikka en ole päässyt ampumaan noita patruunoita. Poliisilla ei ole mitään velvollisuutta kertoa sitä minkä he tietävät tai arvoivat pitävän paikkansa.

Kun nyt on joka tapauksessa selvää, että Mockfjärdin ase nostettiin ensimmäistä heittopaikasta ryöstön jalkeen (oli 5 patruunaa rullassa ja löydettäessä 3 patruunaa) niin tämän aseen ja patruunoitten liikkeitä poliisit aivan varmasti ovat selvittäneet ja ehkä vieläkin. Patruunat ovat ehkä kostuneet mutta ne on ollut helppo ladata uudelleen. Tosin tällöin olisi luultavasti pitänyt käyttää eri valmistuserän ruutia. Kun löydetyt luodit desinfioitiin niin ei voitu enää niitten perusteella analysoida ruudin koostumusta. Tosin ainakin UP:n takkiin on jäänyt ruutia. Tämän päivän analysaattoreilla ehkä pystyttäisiin erottamaan ruutikaasun koostumus. Ongelmana vain on, että aikaa on mennyt ja onko jäljellä yhtään pilalle menemätöntä patruunaa joka olisi tehty samasta valuerästä kuin Mockfjärdin patruuna tai murhaluodit. Mockfjärdin aseessa olleet 3 patruunaa ovat menneet pilalle kun ne ovat olleet vedessä kohtuupitkään. Siitäkin on epämääräisyyttä kuinka kauan ase olisi ollut vedessä. Jossakin linkissä oli arvio, että jos ase olisi ollut yli 20 v vedessä niin se olisi ollut vain metallimöykky. Tuolla sinänsä ei ole merkitystä koska joka tapauksessa tiedetään aseen nostetun välillä ylös ja viskatun toiseen järveen.

Eo. esitettyjen syittenkin takia oli järkevää, että Mockfjärdin ryöstön patruunoita ei haluttu laittaa aseen mukaan kun se viskattiin toisen kerran järveen. Toinen syy tietysti se, että patruunoita on ollut huomattavasti vähemmän siinä vaiheessa kun ase toisen kerran viskattiin järveen. Arvioni on, että aseella ammuttiin harhautusluodit jotka löytyivät murhapaikalta. Harhautusluoteja on ammuttu ehkä n. 20 kpl ja valittu sitten 2 kpl jotka vietiin murhapaikalle. Käyttämättömät patruunat on viskattu esim. mereen, jollei sitten salaliiton tapauksessa tietoisesti ole kaiken varalta haluttu valita joku henkilö joka tiukassa tilanteessa paljastaa patruunat ja ottaa syyn murhasta niskoilleen.

Entistä enemmän tuntuu, että kyseessä olisi ollut aseita tuntevat henkilöt jotka myös ovat kurinalaisia. Näitä ovat tunnetusti useimmat turvallisuusorganisaatiot joihin luen myös erikoispoliisit. En siten ihmetteli yhtään, että poliisi on tutkinut ja tutkii edelleen pesäpalloliigan poliiseja. Myös heidän yhteyksiä ruotsalaiseen postiryöstäjään. Kariin en usko koska hän on pyrkinyt auttamaan poliisia . Ruotsalainen oli narkomaani ja myös kielen perusteella olisi helpommin voinut olla tekemisissä ruotsalaisten poliisisein kanssa. Ehkä hän olisi voinut suostua poliisien vasikaksi jos ei syytetä Mockfjärdin postiryöstöstä joka kaiken kaikkiaan oli pikkujuttu (n. 160 000 kr eli ehkä n. 30 000 eur nykyrahassa). Tuo viimeinen tosin on pitkälle vietyä päättelyä mutta laitoin nyt senkin.

Itse asiassa postiryöstön kuulustelijatkin ovat mahdollisesti päässeet kiinni ruotsalaiseen ryöstäjään. Ihmetyttää, että jos kolmea ryöstäjää kuulustellaan erikseen ja kukaa ei anna mitään tietoa josta poliisi pääsisi kiinni ja voisi sitten ristiinkuulustelun perusteella puristaa vaiheittain uutta tietoa. Roistot olivat kuitenkin pikkutekijöitä joskin päärikollinen 'Kari' oli ryöstänyt muutaman pankin ennen postiryöstöä.

Wincentius kirjoitti:En kuolemaksikaan muista, onko missään materiaalissa merkintää siitä, että löytyikö kummankaan luodin löytöpaikan lähettyviltä mitään jälkeä luotien osumista seiniin tai muihin kohteisiin (Lisbet-luodin osuma oksaan ei siis tapahtunut luodin löytöpaikan välittömässä läheisyydessä).

Nopean silmäilyn lukuisiin Palme-kirjoihin ja raportteihin perusteella, saattaa tosiaan olla siten, että tällaisia jälkiä ei missään vaiheessa edes etsitty, tai niitä ei ole rekisteröity.

Surma-aseen määrittelykin löydettyjen ammusten perusteella on hieman haasteellinen. Samoja .357 Magnum- ammuksia voidaan tietysti käyttää myös muissa saman kaliiberin aseissa, esim. Ruger, Llama, Escodin ja Ruby. Toki ylivoimaisesti suosituin ase oli Smith & Wesson, mutta on sinällään olemassa teoreettinen mahdollisuus, että murha-ase olisi jokin muukin.

Kumpaakin lauantain 1.3.1986 rikospaikkatutkintaa johtanut komissario Wincent Lange kertoi eläköityään syksyllä 1988 Kvällsposten-lehden haastattelussa seuraavaa:

- Kulorna är rena bluffen! Jag har blivit övertygad om att de är utlagda för att vilseleda spaningarna.

• - Luodit ovat täyttä huijausta. Olen täysin varma siitä, että ne on sijoitettu paikoilleen johdattamaan tutkijat harhaan.

Tämän jälkeen Lange sulki pois yksittäisen tekijän mahdollisuuden, ja katsoi teon takana olleen salaliiton. Seuraavana keväänä Lange perui puheitaan. Tässä vaiheessa CP oli noussut ykkösepäilyksi, ja ilmeisesti oli mahdotonta ajatella, että CP olisi käynyt jättämässä luodit löytöpaikoilleen.

Itse asiassa kumpikaan BKA (Bundeskriminalamt, Saksan rikostutkintalaboratorio) ja FBI eivät kyenneet varmuudella vahvistamaan edes sitä, olivatko luodit ammuttu samalla aseella vai ei. Koska luodit pestiin SKL:ssä ennen niiden tutkimista ja lähettämistä ulkomaille, myöskään ulkomaiset tutkimuslaitokset eivät löytäneet mitään viitteitä siitä, että kumpikaan luodeista olisi osunut ihmiseen.

Luotien löytöpaikkojen etäisyyksistä ampumapaikkaan liikkuu hieman erilaisia tietoja. Toisen lähteen mukaan Lisbet-luoti olisi löytynyt n. 40 m ja Palme-luoti n. viiden metrin päästä ampumapaikasta.

Etelä-Afrikan tiedustelupalvelu oli lisäksi pyytänyt tunnettua rikosasiantuntijaa, Wollie Wolmarans, tutkimaan luoteihin liittyvän teknisen materiaalin.

En kula som krossar offrets ryggrad och bröstben, och lämnar ett större utgångshål än ingångshål, måste uppvisa större skador än de båda upphittade kulorna har.

• Luodin, joka läpäisee uhrin selkärangan ja kylkiluun, ja jonka ulostuloreikä on suurempi kuin sisääntuloreikä, pitää olla enemmän vahingoittunut kuin nämä löydetyt luodit olivat.

- Jag kunde inte uttryckt det bättre själv. Att hitta så pass odeformerade kulor så här nära mordplatsen är fullständigt osannolikt, i alla fall den som hittades vid pelaren bara några meter från mordplatsen, säger Anders Lexne, generalagent för Smith & Wesson i Sverige

• Smith & Wesson-yrityksen Ruotsin maahantuojan mukaan Wolmarans on täysin oikeassa. Näin hyväkuntoisten luotien löytäminen murhapaikan läheisyydestä on täysin epätodennäköistä, ainakin sen betonipylvään vieressä olleen luodin osalta, sanoo Anders Lexne.

DN-lehdessä vuonna 2003 haastatellaan myös Langea, joka sanoo:

- Min första uppfattning var också att kulorna inte kunde ha hamnat där de sedan hittades.

- Det är klart att mordkulan inte kan ha hamnat så nära mordplatsen vid beskjutningen, men det rörde sig mycket folk på Sveavägen under dygnen efter mordet, kulan kan ha sparkats dit från en plats längre upp på gatan.

• - Myös minä ajattelin aluksi, etteivät luodit ole voineet ajautua sinne (ampumisen yhteydessä), mistä ne löydettiin.
  
  - On selvää, ettei murhaluoti ole voinut ampumisen yhteydessä jäädä niin lähelle murhapaikkaa, mutta Sveavägenilla liikkui murhaa seuranneen vuorokauden niin paljon ihmisiä, että joku on voinut potkaista luodin kauempaa takaisin löytöpaikalle.

Lange myös vahvistaa, että luodit eivät ole voineet osua seiniin; tällöin ne olisivat olleet huomattavasti enemmän vaurioituneita.

Däremot har de inte gått mot några väggar - då hade de mycket riktigt blivit mer deformerade, säger Lange.

Lähde

Etsiessäni lisätietoa näistä luodeista törmäsin blogiin nimeltä Plasthimmel 2.1, jossa myös käsitellään Palme-murhaa. Artikkelissa Upprinnelsen till, och genomförandet av, mordet på Olof Palme del 2 kirjoittaa bloggaaja, mielestäni varsin asiantuntevasti, luodeista seuraavaa:

I den tekniska rapporten beskriver Lange kulan och att det fanns en ”geléliknande gulaktig hinna” på den.
...
Att denna hinna skulle bestå av kroppsvätskor från Olof Palme är uteslutet.

• Lange kuvailee raportin teknisessä osassa luotia kirjoittaen, että luodin ympärillä oli "kellertävä geelintapainen ohut kerros".
  ...
  Tämän ohuen kerroksen muodostuminen OP:n ruuminnesteistä on täysin poissuljettua.

Lange kirjoitti siis raportin ennen, kuin luodit lähetettiin SKL:lle.

Tämän jälkeen bloggaaja (Bappo Lotzas) kertoo fysikaaliset perustelut sille, miksi näin ei ole. Kelaan hieman eteenpäin selitystä kohtaan, jossa ilmoitetaan konkreettisia lukuja. Bloggaaja arvioi, että luodin lämpötila on luokkaa 150 - 200 astetta C, ulostulonopeus luokkaa 400 m/s, ja luotiin varastoitunut liike-energia on luokkaa 800 J.

Vapaassa tilassa ilman osumisia mihinkään luodin lämpötila luonnollisesti laskee, osumissa lämpötila puolestaan vastaavasti nousee. Bloggaaja arvio, että luodin osuessa selkärankaan ja kulkiessaan noin 25 cm pehmeän kudoksen läpi, menettää se liike-energiaansa noin 200 - 300 J, mutta samalla luodin lämpötila nousee ehkäpä 250 asteeseen C. Luodin nopeus on tietysti vähentynyt, mutta se lienee yhä edelleen olevan luokkaa 350 m/s (äänennopeutta suurempi).

Mikään ruumiinneste ei näissä olosuhteissa muodosta luodin pinnalle ohutta, kalvomaista kerrosta; joko ne etsautuvat kiinni luotiin, tai ne pyyhkäytyvät pois. Myöskään luodin mahdollisesta kimpoamisesta jotakin kohdetta vastaan aiheutuneita jäämiä luodissa ei bloggaajan mukaan ole mahdollista silmin havannoida, joten Langen näkemä ohut kerros ei voi olla seurausta kimmokkeista.

Näistä bloggaaja vetää seuraavan johtopäätöksen:

Inom vapenforskning och vid provskjutning av vapen används ett medium som vardagligt kallas för Ballistisk Gel. Det är en tvålliknande substans som används för att simulera kroppsvävnad.

• Aseiden kehittelyn ja koeammuntojen yhteydessä käytetään ainetta, jota arkipäiväisesti kutsutaan ballistikseksi geeliksi. Se on saippuankaltainen aine, jota käytetään jäljittelemään ihmisen kudosta (kaikki Myytinmurtajien katsojat tuntevat kyllä aineen).

En kula som skjuts in i ballistisk gel och får svalna där, kommer att dehydrera omgivande gel som då torkar fast i ett tunt skikt på kulans yta. Det finns ingen bättre och mer logisk förklaring till ”mordkulans” gula klibbiga hinna än att den svalnat i ballistisk gel. Och har således avlossats i skjutlaboratorium för att senare placeras ut intill mordplatsen.

• Ballistinen geeli, johon ammutaan luoti, muodostaa luodin jäähtyessä sen pinnalle ohuen kerroksen. Ei ole olemassa mitään parempaa ja loogisempaa selitystä sille, miksi murhaluodin pinnalle olisi muodostunut kellertevä, tahmea pinta. Näin ollen luodit olisi ammuttu jossain tutkimuslaboratoriossa, ja sijoitettu myöhemmin löytöpaikoilleen.

Eräs johtopäätös, jonka bloggaaja tästä kaikesta vetää, on tämä:

Den tredje slutsatsen är att de som skapade dessa falska spår hade både insyn i och kontroll över mordutredningen.

• Ne, jotka nämä valheelliset todisteet tekaisivat, ovat samoja, joilla on paitsi pääsy murhatutkintaan, myös valvovat tai ohjaavat sitä.

Bloggaaja esittää lopuksi sinällään pari aiheellista kysymystä: Miksi luoteja ei välitetty puhdistaa ennen niiden jättöä ja miksi ne ylipäänsä oli jätetty paikkoihin, joihin ne eivät ampumisen yhteydessä ole voineet ajautua.

Ylempänä kirjoituksessaan bloggaaja ihmettelee myös luotien hyvää kuntoa sekä sitä, että kimmokkeiden jättämiä jälkiä ei myöskään lähistöltä löytynyt. Pelkästään nämä asettaa luotien aitouden kirjoittajan mielestä kyseenalaiseksi.

Bloggaaja kertoo myös toisessa artikkelissa, miksi CP ei voi olla Palmen murhaaja.

Hän käsittelee itse oletettua asetta ja sen voimakkuutta. Hänen mukaansa, vaikka .357 Magnum luoti ei osuisikaan varsinaiseen kohteeseen, pelkästään luotiin varastoitunut liike-energia on riittävä, jotta se aiheuttaisi ohi mennessään pahoja vahinkoja. Näin esim. LP takin, sen alla olevan puseron lävistänyt ja LP:n ihoa hipaissut luoti ei ole voinut olla .357 Magnum.

OP:n ruumiinavauksesta vastuussa olleen Milan Valveriuksen mielestä LP:n selässä näkynyt vamma oli syntynyt muutoin kuin ampumisen tuloksena.

Koska Lisbet-luoti ei voinut olla Magnum-luoti, oli molemmat luodit pitänyt sijoittaa paikoilleen jälkikäteen, kuten aikaisemmin on esitetty. Näin ollen myöskään CP ei voinut olla syyllinen.

Kuten on jo aikaisemmin tullut kirjoitettua pariin kertaan, en pysty arvioimaan näitä aseisiin liittyviä väitteitä, mutta vakuuttaviltahan nuo tuntuvat.

Minäkään en osaa noita gelatiinijuttuja jne. arvioida, mutta se on kyllä aivan varma, että nuo luodit eivät ole pysähtyneet osuessaan seiniin tai kadun asfalttiin. Silloin ne olisivat paljon huonommassa kunnossa.

Vaikka Smith&Wesson 586 ja 686 olivat ja ovat suosituimpia .357 Magnum -revolvereita, niin on kyllä aivan mahdollista, että ase on ollut jokin muukin. Noiden yllä mainittujen lisäksi mm. Colt Python oli varsin yleinen tuon kaliberin ase. Tosin rihlan jäljistä on mahdollista erottaa käytetty asetyyppi rihlan nousukulman ja palkkien leveyden perusteella.

Kiitokset taas Wincentiukselle! Tuota geeliasiaa en tiennytkään. Sen olin kylläkin lukenut, että heti alussa epäiltiin luotien olleen sinne vietyjä. Noin puolen vuoden päästä kai kummankin Palmen vaatteet analysoitiin ja sieltä löytyi Wincester Metal Piercing luotien jäämiä. Sellaisilla heitä oli siis ammuttu. Se kai olisi ollut hälmöyden huippu että olisi tuotu toisenlaiset luodit kuin mitä jäämiä löytyy vaatteista.

Koska poliisi ei voi olla niin tyhmä, että uskoo luotien olevan aitoja murhaluoteja niin miksi ihmeessä ne on tuotu sinne. No itse taisin jo kirjoittaa, ettei laajennettaisi etsintää ja löydettäisi ainakin toinen aito luoti. Toinen syy, että saadaan Mockfjärdin ase tähän mukaan. Sen mukaanlaittaminen kuitenkin saattaisi epäillyksi kolme postiryöstäjää, heitä kuulustelleet poliisit ja ennen muuta ryöstössä mukana olleen ruotsalaisen narkkarin lähipiirin ja ehkä pesäpalloliigan poliisit jos narkkari meni jossain vaiheessa ryöstön jälkeen Tukholmaan. On varmaankin myös suomalaisia kuulusteltu mutta ruotsalainen olisi eniten tapetilla tai ainakin pitäisi olla jo senkin perusteella, että 'Kari' oli jossain vaiheessa arvioinut hänen olleen vaikuttamassa aseen löytymiseen. Kun tietäisi sen mitä 'Kari' tietää tästä narkkarista niin osaisi jo paljon enemmän arvioida häntä. Tietysti paras olisi jos tietäisi sen mitä poliisi tietää. Hieman outoa on sekin, että hänestä en ole löytänyt juttua ruotsalaisesta lehdestä. Päärosvosta Karista on monta juttua ja Pekka kertoo myyneensä revolverin CP:lle. Tuossa juttu.
http://www.expressen.se/nyheter/express ... revolvern/

Tuosta muuten löytyy, että ase olisi viskattu Flosjön järveen. Se näyttää olevan länteen Mockfjärdistä. Alla juttua linlkistä.

en av de två andra Mockfjärdsrånarna sagt att han kastade revolvern i Flosjön. Han pekade ut platsen för polisen som i två omgångar genomförde bottenundersökningar i sjön - utan resultat.

Tuossa kartta Mockfjärdiin.
http://www.maplandia.com/sweden/dalarne ... mockfjard/

On huono linkki kun ei näy mittakaavaa. 'Karin' yhdessä linkissä osoittama paikka olisi todennäköisesti aivan järven läntisimmässä osassa oleva pieni lahukka. Olisi sinänsä aivan looginen paikka jos ovat ajaneet järven länsirantaa etelästä pohjoiseen.

Tuo Pekan juttu aseen myynnistä CP:lle on voinut olla rahastusyritys. Poliisi lienee tutkinut onko voinut olla totta ja päätyneet että on ollut pötyä. En ole lukenut mistään, että CP olisi todella saanut Mockfjärdin 357:n. Lisäksi jos patruunat ovat menneet pilalle kosteuden takia niin olisiko CP osannut ladata patruunoita uudelleen. Tuskinpa vain.

Tuomion Pasuuna kirjoitti: Noiden yllä mainittujen lisäksi mm. Colt Python oli varsin yleinen tuon kaliberin ase. Tosin rihlan jäljistä on mahdollista erottaa käytetty asetyyppi rihlan nousukulman ja palkkien leveyden perusteella.

Edelleen muita sopivia aseita olisivat olleet ilmeisesti myös Taurus ja Kassnar. Luodeista ballistisissa tutkimuksissa löydetyt jäljet (bomdata) paljastavat noususuunnan ja palkkien leveyden, eli viisi oikeakätistä rihlaa (palkkia), palkkien leveys (bombredd) 2,5 - 2,6 mm (jossakin näkyi jopa tarkka mitta 2,54 mm). Varsinaista nousukulmaa ei luodeista (niiden huonon kunnon takia) kuitenkaan kyetty mittamaan riittävällä tarkkuudella.

Olen antanut itseni ymmärtää että kaikki .357 Magnum (MP-)luodit jättävät aseen valmistajasta huolimatta samat jäljet luotiin l. juurikin itse asetyyppi on tiedossa, mutta ei tarkkaa valmistajaa tai merkkiä. S&W:hen päädyttiin puhtaasti tilastollisista syistä; se on/oli yleisin asetyypin ase (Ruotsin) markkinoilla.



.38 (Special) ja .357 (Magnum) ovat lisäksi tietty kaliperiltaan samoja, mutta itse patruunat ovat eri pituisia (32,77 mm vs. 29,34 mm). Toisaalta S&W:n ruotsalainen maahantuoja ja aseasiantuntija Anders Lexne väittää, että poraamalla .38 patruunapesää suuremmaksi, on mahdollista käyttää .357 Magnum-luoteja myös .38-aseissa. Näin saadaan kaksi hyötyä; aseen suurempi tulivoima (.357-luodit ovat pidempiä, eli niihin mahtuu enemmän ruutia) ja samalla vaikeutetaan aseen jäljintää. Mitään kovin pitkäaikaista tai kestävää ratkaisua ei poraamalla saada aikaan, mutta lyhyen aikavälin tarkoituksiin toimenpide on riittävä. Laxne asettaa myös 15 kuukautta luotien löytämisen jälkeen tehdyt lyijyisitooppitutkimukset tuloksen kyseenalaiseksi.

Tukholmalaisen asekauppiaan Anders Lindström'in mielestä koko S&W .357-revolverien koeammunnat ovat täysin turhia. Jo pelkästään se että, jos tekijä (tai joku muu) työntää esim. viilan piippuun, muuttaa se samalla ne jäljet, jotka luoteihin jää. Palme-tutkinta ei enää varsinaisesti pririsoi koeammuntoja, ainakaan tutkinnan tiedoitusvastaava Ingvar Eriksson ilmoituksen mukaan.

Palataanpa taas tähänkin:

Wincentius kirjoitti:En kuolemaksikaan muista, onko missään materiaalissa merkintää siitä, että löytyikö kummankaan luodin löytöpaikan lähettyviltä mitään jälkeä luotien osumista seiniin tai muihin kohteisiin (Lisbet-luodin osuma oksaan ei siis tapahtunut luodin löytöpaikan välittömässä läheisyydessä).

Löysin hieman lisätietoa asiasta. Esitutkinnan muodollinen johtaja, pääsyyttäjä KG Svensson, ihmetteli ns. Lisbet-kuulan osalta, että sen olisi kaiken kaiken järjen mukaan osua jossain vaiheessa katuun, ja jatkaa matkaansa kohti Sveavägenin vastakkaisella puolella olevia rakennuksia, joiden julkisivu muodostui 90 %:sti ikkunoista. Yhtään ikkunaa ei ollut kuitenkin rikkoutunut, joten luodin on pitänyt osua johonkin muualle jättäen sinne osumajäljen, joka olisi ollut helpohkosti löydettävissä.

Näin ollen Svensson vaati, että ampumapaikan läheiset julkisivut tarkistettaisiin osumajälkien varalta. Palme-tutkinnan diktatorinen johtaja Hans Holmér jätti tuntemattomasta syystä pyynnön huomioimatta. Niinpä Svensson järjesti asiasta oman pienen kokeen, eli hänen pyynnöstä Försvarets Forskningsanstalt (FOA, Puolustusvoimien tutkimuslaitos) suoritti vastaavalla aseella ja ammuksilla koeammuntoja erilaisia betonikivetyksiä vastaan, myös jäisiin ja lumisiin. Tuloksena oli aivan toisenlaiset jäljet sekä luodeissa että itse katukivissä.

Ilmeisesti luotien tutkinnassa on tehty sellainen tulkinta, että ne eivät varsinaisesti osumia seuranneiden vaurioiden jälkeen enää tavanomaiseen tapaan kuitenkaan pyörineet akselinsa ympäri edeten suoraviivaisesti, vaan enemminkin vaappuivat sivuittain edestakaisin etenemissuunnassa, jolloin myös niiden liike-energia väheni normaalia nopeammin, mikä siis selittäisi niiden suhteellisen lyhyitä lentoratoja tai löytöpaikkoja.

Mitä tulee aikaisemmin mainittuun Palme-luodin kellertävään pintaan, löysin Langen tekemästä luotien tutkimuksesta siihen liittyvän merkinnän:

- Punktivs utspridda över ytan, och speciellt över blydelen, noteras vid den mikroskopiska granskningen något som kan liknas vid en färglös, möjligen mycket svagt gulaktigt "geléhinna" som i sig bär på inbakade, små, något mer fasta, klumformade substanser, som dock till sin färg övernsstämmer med "geléhinnan". Mitt intryck är att "geléhinnan" består av human fettvävnad.

• Mikroskoopilla tehty tutkimus paljasti, että paikoittain koko luodin pinnalla, mutta erityisesti lyijypinnalla oli nähtävissä jotakin, joka muistuttaa väritöntä, mahdollisesti hyvin heikosti kellertävää "gelatiinikerrosta" (liivate), jossa itsessään on pieniä, jossain määrin kiinteämpiä kasaumia, joiden väri täsmää "gelatiinikerroksen" kanssa. Tulkintani on, että tämä "gelatiinikerros" muodostuu ihmisen rasvakudoksesta.

Kaksi asiaa nousee tästä ase- ja luotiasiasta.

1. Sellainen vaihtoehto lienee tosiaan olemassa, että murha-ase on voinut ollut .38. On käytetty joko .38 patruunaa johon on ladattu .357:n Wincester Metal Piercing luoti tai sitten asetta on muutettu niin, että sillä on voinut ampua suoraan .357 patruunoita. Luodin halkaisia on molemmissa patruunoissa sama. Tämä harhauttaa varsin tehokkaasti, sillä poliisi lähtisi selvittämään väärää asetyyppiä. Jossain määrin uskon siihen, että kumpikin ammuttu luoti oli Wincester Metal Piercing. Ymmärtääkseni ainakin toisen ellei kummankin Palmen takista oli löydetty jäämiä tuommoisestä luodista.

2. Hans Holmer ihmetyttää vain enemmän ja enemmän. Aivan kuin hän ei olisi halunnutkaan tehdä perinpohjaista selvitystä murhaluodeista. Hänen ajamansa PKK eli kurdilinja myös tuntuu aivan tietoiselta valinnalta. Ikäänkuin oikeille jäljille ei olisi syytä päästäkään.

Holmerin perustaman ns. pesäpalloliigan poliisien sekaantuminen tavalla tai toisella murhaan saa ainakin minun ajatuksissa lisää kannatusta. Se todella kiinnostaisi ovatko pesäpalloliigan poliiisit ja Mockfjärdin ryöstön ruotsalainen narkkarimies (olikojan ''Erik) olleet jossain vaiheessa yhteyksissä. Kumpa tietäisi Erikin liikeistä ryöstön jälkeen jolloin hänellä oli arviolta 50 000 kr käteistä. Menikö melko pian, muutaman kk kuluessa ryöstöstä Tukholmaan ja jos meni niin levisikö hänen lähipiirissä tieto hänen osallisuudestaan Mockfjärdin ryöstöön. Poliisilta täysin ala-arvoista tutkimusta jos ei tiedä näihin vastauksia. Tosin jos Holmerin linja on ollut tutkimuksissa tässäkin samanlainen kuin muuten, niin vastauksia ei tiedetty ainakaan hänen ollessaan tutkimuksen johdossa.

Koska rikospaikkatutkinta oli mitä oli, jää arvoitukseksi, miten luodit löytösijoilleen päätyivät. Mahdollistahan on sekin, että joku ohikulkija löysi luodin, mutta ei syystä tai toisesta tuonut sitä suoraan poliisille, vaan vei sen lähelle rikospaikkaa, josta se varmasti löydettäisiin. Ehkä luodin löysi joku "pettersson", joka ei tuhia epäilyjä välttääkseen halunnut olla tekemisissä poliisin kanssa. Toisen luodin löytänyt intialainen toimittajahan pidätettiin hetkeksi murhasta epäiltynä. Tämä selitys pätee kuitenkin vain toiseen luodeista, sillä tuskinpa sama henkilö löysi ne kummatkin.

Wincentius kirjoitti:OP:n ruumiinavauksesta vastuussa olleen Milan Valveriuksen mielestä LP:n selässä näkynyt vamma oli syntynyt muutoin kuin ampumisen tuloksena.

Toisaalta Lisbet Palmen vaatteista taltioidut ruuti- ja metallihiukkaset osoittivat, että takin oli lävistänyt Winchester-Western 158 -patruunan luoti.

Uskon myös, että Palme ammuttiin Wincester Metal Piercing luodilla. Kuten jo edellä kirjoitin niin henkilöillä jotka toivat löydetyt luodit niille paikoile josta löytyivät, olisi ollut hölmöyden huippu jos olisivat tuoneet muun mallisia luoteja kuin joilla Palme ammuttiin.

Kun ottaa kaikki luoteihin liittyvät tekijät huomioon niin aseita varsin paljon tuntevana arvioni on, että yli 99 % todennäköisyydellä luodit on tuotu löytöpaikoille.

Sinänsä noilla luodeilla ei ole muuta merkitystä kuin että ne nykyisen arvionimukaan liittävät murhan Mockfjärdin aseeseen ja ennenkaikkea patruunoihin. Murha-ase ei luultavasi ollut Mockfjärsin ase mutta patruunat ovat erikoisen mielenkiintoisia. Tieteysti myös kaikki epämääräisyys liittyen niin aseeseen ja patruunoihin ryöstön jälkeen.

Minusta tuo teoria että .38Special olisi modifioitu .357Magnumiksi on todella epäuskottava. Jos ase on rikollisten käsissä, niin eivät ne rupea mitään patruunapesiä kalvamaan, koska siihen tarvitaan asesepän taidot ja välineistö. Rosvoille kyllä riittää että on pyssy ja siihen edes rullallinen patruunoita, jotka laukeavat kun liipasinta painaa.

Aseseppähän voisi moisen muutoksen tehdä, mutta hän tietäisi, että se olisi hyvin vaarallista, koska .357:n paineet ovat paljon .38:a korkeammat. (.38 on alunperin mustaruutipatruuna) .38 aseita ei ole suunniteltu kestämään tällaisia paineita ja se voi räjähtää käsiin. Pidempiaikaisessa käytössä näin kävisi varmasti ennemmin tai myöhemmin, mutta voisi se kosahtaa vaikka ensimmäisellä laukauksella. Itse en ainakaan suostuisi ampumaan laukaustakaan näin hengenvaarallisella viritelmällä.

.357 on itseasiassa tehty hylsyltään pidemmäksi juuri sen takia, että kukaan onneton ei panisi vahingossa vanhaan .38 revolveriin .357 patruunoita.

Olen samaa mieltä, että tavalliset rikolliset eivät ryhdykään muuttamaan .38:ia sellaiseksi että sillä voidaan ampua 357 patruunaa. Koska minun n. vuoden kestäneen selvityken perusteella kyseessä ei todellakaan ollut CP eikä pelksätään kukaan muukaa tavallinen rikollinen, niin siksi myös tämä .38 vaihtoehto on mahdollinen. Sitäpaitsi patruunat on voitu ladata 357:aa miedommiksi jotta ase varmasti kestää muutaman laukauksen. Tässä tuli nyt mieleen, että syy pelkästään kahteen laukaukseen voi olla juuri siinä että ase erittäin varmasti kestää nuo mutta mahdollisesti ei enää kolmatta laukausta.

Jos tavallinen rikollinen olisi tehnyt murhan niin hän olisi ampunut toisen laukauksen LB:tä kohden jotta olisi varmistanut hänen kuoleman. OP piti murhata mutta siitä ei ollut haittaa jos LB jää henkiin, kuten jäi. En väitä,että ampujalla oli .38 mutta tavallinen rikollinen ei ollut kyseessä. Hän toimi rauhallisesti ja on ollut lukemani perusteella ammattitaitoinen tavoitteensa saauttamisessa eli siis OP:n murhassa. LP:llä ei ole ollut niin väliä.

Se vielä aseesta, että jo tuohon aikaan aseet liikkuivat Pohjoismaitten väliilä varsin vaivattomasti. Olihan myös Mockfärdin ase käynyt myös Suomen puolella. Muistaakseni jossain linkissä kerrottiin kuinka 'Kari' oli ostanut aseen 700 markalla Suomesta.

Kun nyt aseista tiedän varsin paljon niin olen jo muutaman kerran kirjoittanut arvioni, että murha-ase ei ollut Mockfjärdin ase ja varsinainen murha-ase on hävitetty. Olipa se sitten 358 tai .38 tai joku muu. Poliisi on käyttänyt aivan liian paljon aikaa aseeseen kun sen sijaan olisi pitänyt käyttää mm. Mockfjärdin patruunoihin eli Wincester Western Metal Piercing. Tuossa yksi linkki patruunaan. Myös 38:lle on tehty vastaava patruuna hieman keveämmällä luodilla.
http://iaaforum.org/forum3/viewtopic.php?f=8&t=11822

Arvioin, että Mockfjärdin ryöstäjillä on on ollut 2 valkoista eli uudempaa tavaraa kuin keltaiset rasiat.