Re: Kirkkonummen kolmoissurma 1990
Lähetetty: Ti Huhti 11, 2023 2:23 pm
Yllä olevassa jutussa kerrotaan virheellisesti, että "Suomalaisista henkirikoksista tiedetään, että surmaaja on vain äärimmäisen harvoin täysin tuntematon uhrille". Näitä rikoksia on kuitenkin 10%, ainakin vuonna 2020. Alempana muitakin tilastotietoja.
Noiden perusteella esim oman pojan surmaamaksi joutuminen olisi harvinaisempaa. 9% surmatuista miehistä surmasi lähiomainen (puolisot pois lukien), 16% tuntematon tekijä. Toki kadulla tuntemattomien osuus korostuu.
▪ Henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2010–2018 58 %:ssa
aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa,
77 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa.
▪ Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (43 % uhreista). Seuraavaksi
yleisimmät ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 %) ja uhrille ennalta
tuntemattoman henkilön surmaama mies (10 %).
▪ Vuosina 2010–2018 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 59 % oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edeltäneiden kymmenen
vuoden aikana ainakin kerran, 31 % oli ollut rikosta edeltäneiden viiden vuoden
aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta. 36 % oli ollut elämänsä aikana vankilassa ainakin kerran ennen rikosta
Huomattavalla osalla henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä ja naisista on aiempia
rikostuomioita. Vuosien 2010–2018 miessyyllisistä 72 prosenttia ja naissyyllisistä
52 prosenttia oli tuomittu aiemmin ainakin kerran rikoksista rangaistukseen. Rikosrekisterin miessyyllisistä omasi 57 prosenttia ja naissyyllisistä 35 prosenttia. Aiempia suoritettuja ehdottomia vankeustuomioita miessyyllisistä oli 36
prosentilla ja naissyyllisistä 15 prosentilla. Vankilassa olleista miehistä 74 prosentilla vankilakertoja oli ollut useampia. Huomion arvoista oli, että 83 prosenttia ehdottomia vankeusrangaistuksia omanneista oli ollut vankilassa rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana ja 45 prosenttia oli vapautunut vankilasta rikosta edeltäneen vuoden aikana. Henkirikoksiin syyllistyvistä miehistä ja naisista pääosalla on väkivaltainen tausta, uhreista huomattavasti harvemmalla.
Rikoksittain laskien miesten väliset henkirikokset muodostivat koko katsauskaudella 60 prosenttia kaikista. Henkirikoksista 28 prosentissa uhri oli nainen ja pääepäilty mies, yhdeksässä prosentissa nainen oli surmannut miehen ja kolmessa prosentissa nainen oli surmannut naisen.
Yleisin tekoväline katsauskauden henkirikoksissa (niin miesten kuin naistenkin) oli
teräase ja yleisin teräase keittiöveitsi, jota oli käytetty 25 prosentissa rikoksia (56 % rikoksissa käytetyistä teräaseista).
Runsaassa puolessa rikoksia (57 %) tekijä oli käyttänyt tekopaikalta käteen
sattunutta välinettä, teräaseella tehdyistä rikoksista osuus oli 67 prosenttia ja tylpällä lyömäaseella tehdyistä 75 prosenttia.
Suomalainen henkirikollisuus on viime vuosikymmeninä keskittynyt yksityisasuntoihin. Katsauskauden rikoksista 68 prosenttia oli tehty niissä, uhreista 40 prosenttia oli surmattu kotonaan.
Katsauskauden henkirikoksista 25 prosenttia oli rikostutkijoiden arvion mukaan ennalta harkittuja.
Aikuisista miesuhreista 64 prosentin surmaaja oli uhrin tuttava ja 16 prosentin uhrille aiemmin tuntematon henkilö. Miehistä kahdeksan prosenttia oli joutunut puolison, seurustelukumppanin tai entisen kumppanin surmaamaksi, vajaa prosentti
samaa sukupuolta olevan partnerin ja yhdeksän prosenttia muun lähiomaisen.
Noiden perusteella esim oman pojan surmaamaksi joutuminen olisi harvinaisempaa. 9% surmatuista miehistä surmasi lähiomainen (puolisot pois lukien), 16% tuntematon tekijä. Toki kadulla tuntemattomien osuus korostuu.
▪ Henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2010–2018 58 %:ssa
aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa,
77 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa.
▪ Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (43 % uhreista). Seuraavaksi
yleisimmät ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 %) ja uhrille ennalta
tuntemattoman henkilön surmaama mies (10 %).
▪ Vuosina 2010–2018 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 59 % oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edeltäneiden kymmenen
vuoden aikana ainakin kerran, 31 % oli ollut rikosta edeltäneiden viiden vuoden
aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta. 36 % oli ollut elämänsä aikana vankilassa ainakin kerran ennen rikosta
Huomattavalla osalla henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä ja naisista on aiempia
rikostuomioita. Vuosien 2010–2018 miessyyllisistä 72 prosenttia ja naissyyllisistä
52 prosenttia oli tuomittu aiemmin ainakin kerran rikoksista rangaistukseen. Rikosrekisterin miessyyllisistä omasi 57 prosenttia ja naissyyllisistä 35 prosenttia. Aiempia suoritettuja ehdottomia vankeustuomioita miessyyllisistä oli 36
prosentilla ja naissyyllisistä 15 prosentilla. Vankilassa olleista miehistä 74 prosentilla vankilakertoja oli ollut useampia. Huomion arvoista oli, että 83 prosenttia ehdottomia vankeusrangaistuksia omanneista oli ollut vankilassa rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana ja 45 prosenttia oli vapautunut vankilasta rikosta edeltäneen vuoden aikana. Henkirikoksiin syyllistyvistä miehistä ja naisista pääosalla on väkivaltainen tausta, uhreista huomattavasti harvemmalla.
Rikoksittain laskien miesten väliset henkirikokset muodostivat koko katsauskaudella 60 prosenttia kaikista. Henkirikoksista 28 prosentissa uhri oli nainen ja pääepäilty mies, yhdeksässä prosentissa nainen oli surmannut miehen ja kolmessa prosentissa nainen oli surmannut naisen.
Yleisin tekoväline katsauskauden henkirikoksissa (niin miesten kuin naistenkin) oli
teräase ja yleisin teräase keittiöveitsi, jota oli käytetty 25 prosentissa rikoksia (56 % rikoksissa käytetyistä teräaseista).
Runsaassa puolessa rikoksia (57 %) tekijä oli käyttänyt tekopaikalta käteen
sattunutta välinettä, teräaseella tehdyistä rikoksista osuus oli 67 prosenttia ja tylpällä lyömäaseella tehdyistä 75 prosenttia.
Suomalainen henkirikollisuus on viime vuosikymmeninä keskittynyt yksityisasuntoihin. Katsauskauden rikoksista 68 prosenttia oli tehty niissä, uhreista 40 prosenttia oli surmattu kotonaan.
Katsauskauden henkirikoksista 25 prosenttia oli rikostutkijoiden arvion mukaan ennalta harkittuja.
Aikuisista miesuhreista 64 prosentin surmaaja oli uhrin tuttava ja 16 prosentin uhrille aiemmin tuntematon henkilö. Miehistä kahdeksan prosenttia oli joutunut puolison, seurustelukumppanin tai entisen kumppanin surmaamaksi, vajaa prosentti
samaa sukupuolta olevan partnerin ja yhdeksän prosenttia muun lähiomaisen.