MURHA.INFO

Kotipoliisi kirjoitti:No, sanotaanko niin, että raiskaus monta kertaa muuttuu tekemättömäksi kun siitä ei ole fyysisiä todisteita.

Aurerin tapauksessa ei esitetty yhtään fyysistä todistetta seksuaalisesta väärinkohtelustasta eikä etenkään raiskausesta. Tuomio tuli ainoastaan lasten puheiden perusteella,

Lukekaahan la 7.7.2012 Helsingin sanomista juttu sivulta C8, Nainen pahuuden ytimessä. Raiskauskriisikeskuksen juristin haastattelu. Ilman fyysistä näyttöä voidaan ajaa tuomioon saakka muilla näytöillä. Ja käsittääkseni AA:n ja JRK:n jutussa oli myös fyysistä näyttöä rtg-kuvissa?
Raiskaus ei muutu tekemättömäksi, oli fyysisiä todisteita tai ei. Uhrin kokemus ei muutu vaikka tekijää ei vastuuseen saataisikaan.

Voisitko Eimi kirjoittaa sen hesarin jutun tänne. "Nainen pahuuden ytimessä" kyllä kuulostaa aika pahalta. Niin ne naiset

pikasso kirjoitti:Voisitko Eimi kirjoittaa sen hesarin jutun tänne. "Nainen pahuuden ytimessä" kyllä kuulostaa aika pahalta. Niin ne naiset

Tässä tuo artikkeli. (En jostain syystä saanut skannattua liitetiedostoa liitettyä tänne?!?) Ei suoraan Ulvilaan liittyvä, mutta vähän ajattelun aihetta ainakin niille kirjoittajille, joiden mielestä uhrin kertomus on mitätön, jos ei muuta näyttöä ole. Otsikko ei muuten viittaa naisen pahuuteen, vaan pahuuteen minkä parissa jutussa haastateltu juristi (nainen) työskentelee.

HS 7.7.2012: Nainen pahuuden ytimessä
Raiskauskriisikeskuksen juristi Riitta Silver näkee asioita, joita ei luulisi mahdolliseksi.
Juristi Riitta Silverin mielestä seksuaalirikoksen uhrien pitää saada erityistä tukea päästäkseen tasaveroiseen asemaan muiden rikosten uhrien kanssa.
Jos­kus ju­ris­ti Riit­ta Sil­ver pyy­tää asiak­kaal­taan an­teek­si ko­ko suo­ma­lai­sen oi­keus­jär­jes­tel­män puo­les­ta.
Se tun­tuu aja­tuk­se­na pa­hal­ta. On­han Sil­ver te­ke­mi­sis­sä juu­ri sel­lais­ten te­ko­jen kans­sa, joi­den pa­huus usein ylit­tää ta­val­li­sen ih­mi­sen ym­mär­ryk­sen: lap­siin se­kaan­tu­mis­ten ja jouk­ko­rais­kaus­ten.
Silf­ver työs­ken­te­lee Rais­kaus­krii­si­kes­kus Tu­ki­nai­ses­sa, jo­ka on sek­suaa­li­ri­kos­ten uh­rien tu­ki­jär­jes­tö. Hän an­taa oi­keu­del­li­sia apua pu­he­li­mes­sa ja ta­paa­mi­sis­sa, kou­lut­taa se­kä toi­mii jon­kin ver­ran myös uh­rien oi­keu­den­käyn­ti­avus­ta­ja­na kuu­lus­te­lus­ta oi­keu­den­käyn­tiin as­ti.
Rais­kaus­krii­si­kes­kus he­rät­tää sa­na­na mie­li­ku­van sho­kin kan­gis­ta­mas­ta nai­ses­ta, jon­ka kimp­puun on juu­ri käy­ty yöl­li­sel­lä ko­ti­mat­kal­la tai jat­koil­la. Mo­nen Tu­ki­nai­ses­ta apua ha­ke­van koh­dal­la ta­pah­tu­mis­ta on kui­ten­kin ku­lu­nut vuo­sia, jo­pa vuo­si­kym­me­niä.
Ei­kö sel­lai­nen ole ju­ris­til­le haas­ta­vaa? Kuin­ka oi­keu­des­sa voi ajaa ri­kok­sia, jot­ka ovat ta­pah­tu­neet niin kauan sit­ten ja joil­la useim­mi­ten ei ole sil­min­nä­ki­jöi­tä?
"O­li­si hy­vä, jos hen­ki­lö pys­tyi­si lait­ta­maan yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti pa­pe­ril­le, mi­tä on ta­pah­tu­nut ja hah­mo­tel­la vuo­si­lu­ku­ja ja ta­pah­tu­ma­paik­ko­ja. Oli­ko uh­kai­lua tai vä­ki­val­taa? Mik­si asia ei ole tul­lut il­mi aiem­min, mik­si tu­lee nyt?" Sil­ver vas­taa tot­tu­nees­ti.
Usein täl­lai­sis­ta ti­lan­teis­ta sa­no­taan, et­tä on vain sa­na sa­naa vas­taan. Sel­lai­nen vä­hät­te­ly kiu­kut­taa Sil­ve­riä.
"­Jois­sain ta­pauk­sis­sa asian­omis­ta­jan ker­to­mus on ai­noa näyt­tö, mut­ta ei pi­dä unoh­taa, et­tä se voi riit­tää. Asian­omis­ta­jal­la on la­kiin pe­rus­tu­va vel­vol­li­suus pu­hua ran­gais­tuk­sen uhal­la tot­ta. Epäil­lyl­lä ei si­tä ole", Sil­ver muis­tut­taa.
Uh­rin ker­to­mus­ta tu­ke­via seik­ko­ja löy­tyy si­tä pait­si usein, vaik­ka ai­kaa oli­si ku­lu­nut­kin. Hän on eh­kä ker­to­nut jol­le­kin, kir­joit­ta­nut päi­vä­kir­jaa, lä­het­tä­nyt säh­kö­pos­tia tai käy­nyt lää­kä­ris­sä.
Vaik­ka sek­suaa­li­ri­kos­ten to­teen näyt­tä­mi­nen ei ole niin vai­keaa kuin luu­li­si, ti­las­tot ovat ka­ru­ja. Vain pie­ni osa sek­suaa­li­ri­kok­sis­ta tu­lee po­lii­sin tie­toon, ja 80 pro­sent­tia ri­kos­il­moi­tuk­sis­ta ei ete­ne edes oi­keu­teen as­ti. Te­ki­jää ei löy­de­tä tai näyt­tö ei rii­tä.
Hä­peän, syyl­li­syy­den­tun­non tai pai­nos­tuk­sen rii­vaa­ma uh­ri saat­taa it­se pyy­tää tut­kin­nan lo­pet­ta­mis­ta.
Sen luu­li­si tur­haut­ta­van. Sil­ver ei kui­ten­kaan tun­nu miet­ti­vän si­tä, kuin­ka mon­ta pro­sent­tia syyl­li­sis­tä tuo­mi­taan tai jää tuo­mit­se­mat­ta. Oleel­lis­ta on, et­tä sek­suaa­li­ri­kok­sen uh­rit ym­mär­re­tään ryh­mäk­si, jo­ka tar­vit­see eri­tyis­tä tu­kea pääs­täk­seen ta­sa­ve­roi­seen ase­maan mui­den ri­kos­ten uh­rien kans­sa.
Sii­tä Tu­ki­nai­ses­sa­kin on ky­se, ei vain uh­rien aut­ta­mi­ses­ta, vaan myös hei­dän oi­keuk­sien­sa aja­mi­ses­ta.
Mo­nes­sa asias­sa on­kin men­ty eteen­päin. Esi­mer­kik­si po­lii­sis­sa on sek­suaa­li­ri­kok­siin eri­kois­tu­nei­ta yk­si­köi­tä ja kuu­lus­te­li­joi­ta, joi­den tai­dot saa­vat usein uh­reil­ta kii­tos­ta.
Pal­jon oli­si sil­ti vie­lä teh­tä­vää. Sil­ver pois­tai­si ko­ko­naan ri­kos­lain 20. lu­vun 3. py­kä­län, jo­ka kos­kee pa­kot­ta­mis­ta su­ku­puo­li­yh­tey­teen eli niin sa­not­tua lie­vää rais­kaus­ta.
Ny­kyään si­tä so­vel­le­taan myös sel­lai­sis­sa rais­kaus­ta­pauk­sis­sa, jo­hon la­kia ei ol­lut alun pe­rin tar­koi­tet­tu. Li­säk­si se on asia­no­mis­ta­ja­ri­kos, jol­loin po­lii­si ei voi tut­kia ja syyt­tä­jä syyt­tää, jos asian­omis­ta­ja ei vaa­di ran­gais­tus­ta.
Sil­ver miet­tii, et­tei­vät tur­haut­ta­vim­mat asiat hä­nen työs­sään ole jär­jes­tel­män epä­koh­dat tai tuo­mit­se­mat­ta jää­vien te­ki­jöi­den suu­ri jouk­ko, vaan poh­jim­mil­taan se, mil­lai­siin te­koi­hin ih­mi­nen ky­ke­nee.
"­Näis­sä ol­laan pa­huu­den yti­mes­sä mo­nes­ti."
Kun Sil­ver aloit­ti Tu­ki­nai­ses­sa, ste­reo­tyyp­pi­set mie­li­ku­vat tun­te­mat­to­man hyök­käyk­sis­tä pi­meäl­lä met­sä­tiel­lä ka­ri­si­vat hä­nen mie­les­tään. Hän op­pi no­peas­ti, et­tei tyy­pil­li­siä sek­suaa­li­ri­kok­sia ole.
Mah­dot­to­mil­ta­kin kuu­los­ta­vat ti­lan­teet ovat mah­dol­li­sia.
Mik­si Sil­ver sit­ten va­lit­si täl­lai­sen työn, vaik­ka oli­si voi­nut pääs­tä vä­hem­mäl­lä vaik­ka yri­tyk­sen pal­ve­luk­ses­sa?
"­Tä­tä te­kee hy­väl­lä omal­la­tun­nol­la ja myös sy­dä­mes­tä. Kun toi­mii mo­ni­am­ma­til­li­ses­sa jär­jes­tös­sä, tä­mä on myös op­pi­mis­ym­pä­ris­tö it­sel­le."
Sil­ver epäi­lee, et­tä jos hän ei oli­si Tu­ki­nai­ses­sa, hän eh­kä aut­tai­si hei­kos­sa ase­mas­sa ole­via jos­sain muus­sa jär­jes­tös­sä. Te­ki­si työ­tä vaik­ka ka­tu­las­ten pa­ris­sa.
Vai­keim­mat het­ket Tu­ki­nai­ses­sa ei­vät lii­ty­kään kai­ken pa­han nä­ke­mi­seen, vaan sii­hen, et­tei ih­mis­tä pys­ty aut­ta­maan.
Jos­kus myös uh­rin tus­kan koh­taa­mi­nen ot­taa ko­vil­le. Sil­loin Sil­ver muis­tut­taa it­seään sii­tä, et­tä trau­maa kä­sit­te­le­vät hoi­to­alan am­mat­ti­lai­set. Hä­nen teh­tä­vän­sä on toi­nen.
"­Mut­ta tu­leen kat­so­mi­nen on tus­kal­lis­ta."

Belker kirjoitti:Luin jutun lsh-tuomiosta kriittisiä sanoja. Sipilänkin täydennystoivomus on alasammuttu.

K: Minkä nimisiä ova nämä kolme tuomaria?

Kun kerran tuomarit niin usein toistavat todistajista, että nämä antavat luotettavia lausuntoja, koska ovat virkavastuulla, niin tuomareiden nimien selville saaminen olisi osa virkavastuulla tehdyn työn "kiittämistä´".

Jos kehtaa tuollaisia yksisivuisia selosteita tehdä, niin tehköön sen reilusti julkisesti ja omalla nimellään.

Seksuaali- ja väkivaltarikossyytteitä käsitellään käräjillä kolmen tuomarin kokoonpanolla. Oikeuden puheenjohtajana toimii käräjätuomari Tapio Katajamäki. Muut tuomarit ovat käräjätuomarit Elise Salpaoja ja Päivi Ranki. http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... 02/1497150

Selosteen kirjoitti puheenjohtaja, joka oli eri mieltä kahden muun tuomarin kanssa.

Kiitos Eimi.

Olen väsynyt juuri nyt, mutta palataan huomenna tekstin sisältöön.

Kotipoliisi kirjoitti:Kenestä puhut epäiltynä?

Jos viittaat Aueriin niin hän on tällä hetkellä syytön Lahden murhaan ja tuomittu muista rikoksista vankeuteen.

Anneli on tietysti edelleen epäilty. Jutut jotka Anneli on kertonut epäiltynä, säilyvät maailman tappiin sellaisina, epäillyn kertomina. Kyse on henkilön asemasta esitutkinnassa.

Anneli on myös edelleen syytön kaikkiin tekemiinsä rikoksiin, mistään tapauksesta ei ole lainvoimasta oikeuden päätöstä. Oikeusprosessissa hänen asemansa on edelleen syytetty.

Eimi. Todella arvokasta työtä tekee tämä juristi Silver. Hatunnosto!

Lainaan pätkän sun viestistä mitä laitoit ennen artikkeliosiota.

Tässä tuo artikkeli. (En jostain syystä saanut skannattua liitetiedostoa liitettyä tänne?!?) Ei suoraan Ulvilaan liittyvä, mutta vähän ajattelun aihetta ainakin niille kirjoittajille, joiden mielestä uhrin kertomus on mitätön, jos ei muuta näyttöä ole.

Tummensin tärkeäksi osoittuneen kohdan.

pikasso kirjoitti:Eimi. Todella arvokasta työtä tekee tämä juristi Silver. Hatunnosto!

Lainaan pätkän sun viestistä mitä laitoit ennen artikkeliosiota.

Tässä tuo artikkeli. (En jostain syystä saanut skannattua liitetiedostoa liitettyä tänne?!?) Ei suoraan Ulvilaan liittyvä, mutta vähän ajattelun aihetta ainakin niille kirjoittajille, joiden mielestä uhrin kertomus on mitätön, jos ei muuta näyttöä ole.

Tummensin tärkeäksi osoittuneen kohdan.

Ongelma on se, että uhrien kertomukset sisältävät myös huppumiehen olemassaolon, saatananpalvonnan, lukuisten eläinten uhraamisen, seksuaalisen ahdistelun, pahoinpitelyn, nauhoituksia, Lahden veren säilömisen ja kuljetuksen, tuhkalle tehdyt rituaalit yms..

Ottaen vielä huomioon, että sijaisvanhemmat ovat vakaumuksellisia saatananpalvontaan uskovia helluntalaisia, jotka ovat ilmeisesti osan omia harhojaan syöttäneet lapsille. Koettu trauma on aiheuttanut jonkinäköisiä uskomuksia lapsille, joita aikuiset ovat vahvistaneet. Mitkä tästä osuudesta ovat sitten totta?

Ottaen vielä huomioon, että sijaisvanhemmat ovat vakaumuksellisia saatananpalvontaan uskovia helluntalaisia, jotka ovat ilmeisesti osan omia harhojaan syöttäneet lapsille. Koettu trauma on aiheuttanut jonkinäköisiä uskomuksia lapsille, joita aikuiset ovat vahvistaneet. Mitkä tästä osuudesta ovat sitten totta?

Missä on tullut ilmi, että sijaisvanhemmat ovat vakaumuksellisia helluntailaisia tai, että uskovat saatananpalvontaan? Mistä näkee tuo ilmeisen harhojen syöttämisen lapsille? Mistäs sitten selvisi, että aikuiset vahvistivat lasten harhoja ja traumoja?

Nyt en ole tarkkaan ilmeisesti viimeaikoina uutisia seurannut kun nämä kaikki on mennyt minulta ohi.

Valhalla kirjoitti:

Ottaen vielä huomioon, että sijaisvanhemmat ovat vakaumuksellisia saatananpalvontaan uskovia helluntalaisia, jotka ovat ilmeisesti osan omia harhojaan syöttäneet lapsille. Koettu trauma on aiheuttanut jonkinäköisiä uskomuksia lapsille, joita aikuiset ovat vahvistaneet. Mitkä tästä osuudesta ovat sitten totta?

Missä on tullut ilmi, että sijaisvanhemmat ovat vakaumuksellisia helluntailaisia tai, että uskovat saatananpalvontaan? Mistä näkee tuo ilmeisen harhojen syöttämisen lapsille? Mistäs sitten selvisi, että aikuiset vahvistivat lasten harhoja ja traumoja?

Nyt en ole tarkkaan ilmeisesti viimeaikoina uutisia seurannut kun nämä kaikki on mennyt minulta ohi.

Jossain oli pitkä keskustelu siitä, että sijaisvanhemmat olisivat helluntalaisia. Helluntalaisilla on vahva usko ulkopuoliseen saatanaan henkilönä. Tästä johtopäätös, että lapsille on syötetty tämä tarina näistä saatananpalvontamenoista. Tyyliin joohan, kävihän, olihan... yms.. Lapset ovat ruvenneet itsekin uskomaan näihin tarinoihin saatananpalvoja Annelista. Teoriaa tukee se, että sijaisäiti oli tulkinnut Annelin piirustuksen kuvaksi Saatanasta.
Tarkoitan vain, että sijaisvanhempien kannustus tässä osana, niin sekoittaa toden ja tarinan. Ja siis uskon kyllä, että kaikki viittaa Anneliin tappajana. Seksijutuista en osaa sanoa mitään, parasta vain tukeutua asiantuntijoiden lausuntoihin asiasta.
Lisäys: kyse ei ole sijaisvanhempien pahantahtoisuudesta vaan ihan vilpittömästä uskosta ja loogisesta selityksestä, että miksi Anneli nyt näin.

Minä taas tarkoitin, että kun olettaa yhden asian ja sitten sen johdannaisena tule ketju muita asioita niin ne kaikki on turhia jos ensimmäinen oletus on väärä. Toisin sanoen olettamalla tästä asiasta saa vaikka mitä - ja ok - saahan sitä skenarioita heitellä. Mutta ihan vain skenarioina.

Valhalla kirjoitti:Minä taas tarkoitin, että kun olettaa yhden asian ja sitten sen johdannaisena tule ketju muita asioita niin ne kaikki on turhia jos ensimmäinen oletus on väärä. Toisin sanoen olettamalla tästä asiasta saa vaikka mitä - ja ok - saahan sitä skenarioita heitellä. Mutta ihan vain skenarioina.

Teoria vaan. Olen kokoajan ihmetellyt, että mistä nuo saatananpalvontaideat ovat peräisin, kuka ne on poliisille syöttänyt. Voihan olla, että poliisi on ihan itsekin sen keksinyt. Nuo vain lähtevät vahvasta kristillisestä pohjasta, ei ole mitään Harry Potter- tasoisia juttuja, joita tuonikäiset voisivat keksiä.

Lupasin joskus vastata tähän, toisessa ketjussa olleeseen kysymykseen.

ulkosuomalainen kirjoitti:Tuosta DNA:sta viela sen verran, etta naapurihiekkalaatikolla joku kyselee samaa kuin mita ma olen pitkaan miettinyt. Alunperin sanottiin, ettei vieras DNA sopinut Anneliin mutta oli sekoitustulos Jukan ja jonkun muun DNA:ta. Mista sitten myohemmin tiesivat, etta toinenkin sekoitus-DNA:n jattajista oli mies?

Tata kysyttiin poliisilta myohemmin jossain etp:n lisatiedoissa ja siina vaittivat, etta toinenkin oli mies. Tuliko sama varmistus tutkijoilta vai oliko poliisin kasitys? Sukupuoli maaritellaan yhdesta tietysta alleellista eli siina naytteessa olisi sitten pitanyt kai olla toisistaan erottuvat Jukan ja jonkun vieraan miehen ko alleelit.

Sekoitustulosten arviointi on joka tapauksessa haastavaa. Eika tuo DNA:n maarittely yleensakaan ole ihan niin helppoa ja pomminvarmaa kuin poliisisarjat antavat ymmartaa. Italiassa vahan aikaa sitten vapautettiin hovissa amerikkalainen murhasta syytetty opiskelijatytto kun asiantuntijat heittivat aiemmat DNA-tutkimusvaitteet romukoppaan.

En muista, oliko vieras DNA löytynyt jo ennen kuin Auerista ja hänen entisestä avomiehestään otettiin DNA-näytteet. Joka tapauksessa näitä verrattiin (ehkä vain alustavasti tutkittuun) klapilöydökseen. Ja mm. Lahden kynnenalusnäytteisiin.

Hovioikeuden päätöksessä sekä puolustus että syyttäjä pitävät kiistattomana sitä, että klapista löytynyt DNA on kahden miehen DNA:n sekoitus. Tämä voidaan päätellä ainakin X- ja Y-alleelien määristä - tässä tapauksessa niitä on ollut yhtä paljon. Tosin klapin näytteessä Lahden DNA:sta on löytynyt vain 10 alleeliparia 11 yleensä tutkittavan sijaan. Missään ei kerrota, mikä alleelipari on puuttunut eikä tekniikasta muutenkaan (ei taida olla muidenkaan näytteiden lausunnoissa).

Jos us viittaat Amanda Knoxin tapaukseen, niin eikös kyseessä ollut kahden naispuolisen kämppiksen DNA-sekoitus, eli ei sinällään todiste siitä, että toinen kämppis olisi toisen surmannut. (Pitää tutustua asiaan tarkemmin.) Yhtä lailla voidaan kyseenalaistaa se, että Ulvilan takkahuoneen klapin DNA:n jättäjä olisi surmaan sekaantunut, vaikkei jättäjää ole tunnistettu. Varsinkaan jos muut seikat sen pois sulkisivat.

Ei ollut Knoxin Amandan tapauksessa kyseessa viemarista loytynyt vaan hitunen veitsesta poikakaverin asunnossa. Syyttaja vaitti, etta oli murhatun kamppiksen verta. Tama osoittautui viime kadessa epaluotettavaksi tiedoksi. Samoin taisi olla muiden kiistanalaisten DNA- loytojen kanssa -- mm. Solleciton vaitetty DNA siina surmatun tyton rintsikan hakasessa.

Tahan Ulvilan tapaukseen liittyen lahinna naapuripalstalaisen tavoin peraankuulutan sita miten varmistuivat, etta oli kahden miehen DNA kyseessa kun sellaista tutkimustulosta ei ollut etp:ssa. Normaalit DNA-kitit eivat erottele sukupuolta ja pienet sekoitustulokset ovat vaikeita tulkittavia -- vaikeampia kuin syyttajat ja puolustusasianajajat yleensa ymmartavat.

Kumpikaan, syyttaja tai puolustaja, ei katsonut tarpeelliseksi lahtea kyseenalaistamaan osa-DNA:nsa halkoon jattaneen henkilon sukupuolta. Se ei vaistamatta tarkoita, etta asia olisi varma tai selva. Puolustuksella ei ollut mitaan syyta kyseenalaistaa sukupuolta. Syyttajalle naytteen jattajalla ei ilmeisesti ollut merkitysta kun ei katsonut sen osoittavan mitaan. Jos eivat varmistaneet tulosta, ehka kannattaisi tehda.

Marjo kirjoitti: Ongelma on se, että uhrien kertomukset sisältävät myös huppumiehen olemassaolon, saatananpalvonnan, lukuisten eläinten uhraamisen, seksuaalisen ahdistelun, pahoinpitelyn, nauhoituksia, Lahden veren säilömisen ja kuljetuksen, tuhkalle tehdyt rituaalit yms..

Ottaen vielä huomioon, että sijaisvanhemmat ovat vakaumuksellisia saatananpalvontaan uskovia helluntalaisia, jotka ovat ilmeisesti osan omia harhojaan syöttäneet lapsille. Koettu trauma on aiheuttanut jonkinäköisiä uskomuksia lapsille, joita aikuiset ovat vahvistaneet. Mitkä tästä osuudesta ovat sitten totta?

Saatananpalvonta taisi tulla mukaan AA:n veljen vaimon havainnosta, josta sitten kuultiin asiantuntijana tätä aiheeseen paremmin perehtynyttä herraa (nimeä en jaksa nyt etsiä). Lasten kuulemisia ei vanhinta lukuunottamatta ole minun käsitykseni mukaan julkistettu, julkinen materiaali on muutenkin aika suppea koko aineistoon nähden. Emme taida kukaan tietää mitä kaikkea ja kenen kertomina mitkäkin asiat siellä ovat. AA itsekin on syötellyt julkisuuteen näitä mainitsemiasi asioita.

Sijaisvanhempien syöttämistä harhoista en tiedä (mikä on oma tietolähteesi?), mutta AA on itse myös jollain tavoin varmaan vaikuttanut lasten kertomuksiin alkuvuosina. Ja sisältäähän myös AA:n oma kertomus huppiksen olemassaolon...

Uhrien kertomukset on seksuaalirikoksista ja pahoinpitelyistä punnittu jo käräjäoikeudessa seitsemän vuoden painoisiksi.