Lähetetty: Ti Syys 23, 2008 9:03 pm
Tutkimus asepalveluksen yhteiskunnallisista vaikutuksista:
Tässä yhteenveto:
25
opintoihin ja työmarkkina-asemaan
4. YHTEENVETO
Varusmiespalveluksen suorittaminen on nuorten opintojen ja työssäkäynnin näkökulmasta
asevelvollisuusjärjestelmän merkittävin osa. Vaikka puolustusvoimissa ei kerätä
tietoa palvelukseen astuvien varusmiesten työmarkkina-asemasta, tutkimuksissa tehtyjen
kyselyjen mukaan monet varusmiespalvelusta suorittavista nuorista ovat opiskelijoita
ja vielä useampi on mukana työelämässä. Palveluksen suorittaminen vaikuttaa
yksilöiden opintoihin ja työmarkkina-asemaan vaihtelevalla tavalla, mutta yksilötason
vaikutukset kertautuvat ja säteilevät laajemmin yhteiskuntaan. Edellä on pyritty erittelemään
näitä yksilötason käytännön vaikutuksia, jotta asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnalliset
vaikutukset tulisivat paremmin esille.
Yllä on aiheesta tehtyihin tutkimuksiin nojaten esitetty, että varusmiespalveluksen
suorittamisen vaikutukset varusmiesten opintoihin vaihtelevat yksilötasolla myönteisistä
kielteisiin mutta että heidän työmarkkina-asemansa kannalta palvelus on usein vain
myönteinen asia. Tämän tarkastelun ulkopuolelle on jätetty palveluksen suorittamisen
vaikutukset työssäkäyvän varusmiehen taloudelliseen tilanteeseen.
Varusmiespalvelus aiheuttaa tauon varusmiesten opintoihin. Palveluksen suorittaminen
lykkää opintoja enemmän kuin varusmiespalvelusajan verran viidenneksellä varusmiehistä,
mutta palveluksessa varusmiesten opiskelumotivaatio myös kasvaa ja he oppivat
hyödyllisiä taitoja, kuten ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja. Varusmiespalveluksesta
on mahdollisuus saada korvattua opintoviikkoja oppilaitoksissa, mutta käytännössä vain
kymmenesosa hakee palveluksen hyväksilukemista. Varusmiehistä noin kolmannes arvioi,
että palveluksesta on opintojen kannalta hyötyä.
Varusmiespalveluksen aikana annettavassa erikoisalojen koulutuksessa saa osa varusmiehistä
oman alansa lisäkoulutusta ja käytännön työkokemusta. Toiset varusmiehet
saavat ammattipätevyyden ammattiin johtavassa koulutuksessa. Vanhanmallisen johtajakoulutuksen
suorittaneet ovat työelämässä usein saavuttaneet korkean ammattiaseman
ja hyvän tulotason, mutta uudistetun koulutuksen suorittaneiden sijoittumisesta
työelämään ei vielä ole tilastotietoa. Tutkijat odottavat, että he tulevat vastaamaan
yhteiskunnassa vallitsevaan henkilöjohtamisen osaamisen tarpeeseen. Yli puolet kaikista
varusmiehistä uskoo, että palveluksesta on hyötyä työelämässä. Vielä useampi
palveluksessa ammattiin koulutettu ja johtajakoulutettu uskoo palveluksen myönteiseen
vaikutukseen työelämässä.
Erikoisalojen koulutuksesta ja ammattiin johtavasta varusmieskoulutuksesta tarvitaan
lisää tutkimusta, jotta annetun koulutuksen yksilö- ja yhteiskuntatason vaikutuksia
varusmiesten työmarkkina-asemaan voitaisiin paremmin arvioida. Riittävän pitkän ajan
kuluttua tulisi myös kartoittaa uuden johtajakoulutuksen läpikäyneiden varusmiesten
sijoittumista työelämään.
26
Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisia vaikutuksia
Vaikka lisää tutkimusta tarvitaan vielä, asevelvollisuusjärjestelmällä on tämän tarkastelun
perusteella selkeätä yhteiskunnallista vaikuttavuutta varusmiesten opintoihin ja työmarkkina-
asemaan. Yhteiskunnan näkökulmasta varusmiespalvelus viivästyttää korkeakouluopiskelijoiden
siirtymistä opiskelijasta työntekijäksi ja veronmaksajaksi. Varusmiespalveluksessa
annettava koulutus sen sijaan mahdollisesti parantaa korkea-asteen sekä perusasteen
tai ammatillisen koulutuksen saaneiden nuorten työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä.
Samalla koulutus kasvattaa ammatillista osaamista ja johtamisosaamista yhteiskunnassa,
mikä voi olla Suomelle kilpailukykyä edistävä tekijä kansainvälisesti katsottuna.
Mikäli asevelvollisuusjärjestelmän myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassa halutaan
lisätä ja kielteisiä vähentää, tulee panostaa puolustusvoimien, korkeakoulujen ja työnantajien
välillä tapahtuvaan yhteistyöhön.
Ja koko juttu: http://www.defmin.fi/files/1053/Asevelv ... tuksia.pdf
Eli useat nuoret miehet hyötyvät armeijasta koko elämänsä ajan. Ei se ole pelkkää aikaa pois opiskeluista ja työmarkkinoilta vaan siinä on myös paljon hyötynäkökohtia.
Tässä yhteenveto:
25
opintoihin ja työmarkkina-asemaan
4. YHTEENVETO
Varusmiespalveluksen suorittaminen on nuorten opintojen ja työssäkäynnin näkökulmasta
asevelvollisuusjärjestelmän merkittävin osa. Vaikka puolustusvoimissa ei kerätä
tietoa palvelukseen astuvien varusmiesten työmarkkina-asemasta, tutkimuksissa tehtyjen
kyselyjen mukaan monet varusmiespalvelusta suorittavista nuorista ovat opiskelijoita
ja vielä useampi on mukana työelämässä. Palveluksen suorittaminen vaikuttaa
yksilöiden opintoihin ja työmarkkina-asemaan vaihtelevalla tavalla, mutta yksilötason
vaikutukset kertautuvat ja säteilevät laajemmin yhteiskuntaan. Edellä on pyritty erittelemään
näitä yksilötason käytännön vaikutuksia, jotta asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnalliset
vaikutukset tulisivat paremmin esille.
Yllä on aiheesta tehtyihin tutkimuksiin nojaten esitetty, että varusmiespalveluksen
suorittamisen vaikutukset varusmiesten opintoihin vaihtelevat yksilötasolla myönteisistä
kielteisiin mutta että heidän työmarkkina-asemansa kannalta palvelus on usein vain
myönteinen asia. Tämän tarkastelun ulkopuolelle on jätetty palveluksen suorittamisen
vaikutukset työssäkäyvän varusmiehen taloudelliseen tilanteeseen.
Varusmiespalvelus aiheuttaa tauon varusmiesten opintoihin. Palveluksen suorittaminen
lykkää opintoja enemmän kuin varusmiespalvelusajan verran viidenneksellä varusmiehistä,
mutta palveluksessa varusmiesten opiskelumotivaatio myös kasvaa ja he oppivat
hyödyllisiä taitoja, kuten ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja. Varusmiespalveluksesta
on mahdollisuus saada korvattua opintoviikkoja oppilaitoksissa, mutta käytännössä vain
kymmenesosa hakee palveluksen hyväksilukemista. Varusmiehistä noin kolmannes arvioi,
että palveluksesta on opintojen kannalta hyötyä.
Varusmiespalveluksen aikana annettavassa erikoisalojen koulutuksessa saa osa varusmiehistä
oman alansa lisäkoulutusta ja käytännön työkokemusta. Toiset varusmiehet
saavat ammattipätevyyden ammattiin johtavassa koulutuksessa. Vanhanmallisen johtajakoulutuksen
suorittaneet ovat työelämässä usein saavuttaneet korkean ammattiaseman
ja hyvän tulotason, mutta uudistetun koulutuksen suorittaneiden sijoittumisesta
työelämään ei vielä ole tilastotietoa. Tutkijat odottavat, että he tulevat vastaamaan
yhteiskunnassa vallitsevaan henkilöjohtamisen osaamisen tarpeeseen. Yli puolet kaikista
varusmiehistä uskoo, että palveluksesta on hyötyä työelämässä. Vielä useampi
palveluksessa ammattiin koulutettu ja johtajakoulutettu uskoo palveluksen myönteiseen
vaikutukseen työelämässä.
Erikoisalojen koulutuksesta ja ammattiin johtavasta varusmieskoulutuksesta tarvitaan
lisää tutkimusta, jotta annetun koulutuksen yksilö- ja yhteiskuntatason vaikutuksia
varusmiesten työmarkkina-asemaan voitaisiin paremmin arvioida. Riittävän pitkän ajan
kuluttua tulisi myös kartoittaa uuden johtajakoulutuksen läpikäyneiden varusmiesten
sijoittumista työelämään.
26
Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisia vaikutuksia
Vaikka lisää tutkimusta tarvitaan vielä, asevelvollisuusjärjestelmällä on tämän tarkastelun
perusteella selkeätä yhteiskunnallista vaikuttavuutta varusmiesten opintoihin ja työmarkkina-
asemaan. Yhteiskunnan näkökulmasta varusmiespalvelus viivästyttää korkeakouluopiskelijoiden
siirtymistä opiskelijasta työntekijäksi ja veronmaksajaksi. Varusmiespalveluksessa
annettava koulutus sen sijaan mahdollisesti parantaa korkea-asteen sekä perusasteen
tai ammatillisen koulutuksen saaneiden nuorten työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä.
Samalla koulutus kasvattaa ammatillista osaamista ja johtamisosaamista yhteiskunnassa,
mikä voi olla Suomelle kilpailukykyä edistävä tekijä kansainvälisesti katsottuna.
Mikäli asevelvollisuusjärjestelmän myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassa halutaan
lisätä ja kielteisiä vähentää, tulee panostaa puolustusvoimien, korkeakoulujen ja työnantajien
välillä tapahtuvaan yhteistyöhön.
Ja koko juttu: http://www.defmin.fi/files/1053/Asevelv ... tuksia.pdf
Eli useat nuoret miehet hyötyvät armeijasta koko elämänsä ajan. Ei se ole pelkkää aikaa pois opiskeluista ja työmarkkinoilta vaan siinä on myös paljon hyötynäkökohtia.