Mitä kengät kertovat?

[Navetanhajuinen]

Kari Kaukiainen oli tavannut Nissen ja Sepon jo aijemmin saman vuorokauden aikana, näitten saapuessa rantsuun ja jopa keskustelu yhteyskin oli ollut heidän kesken, tästä Olavi Kivilahti kertoo. Ehkä nämä nuoret olivat tavanneet jo polkupyörä retkienkin aikaan edellisinä kesinä.

Henklö josta Kaukiainen antoi tuntomerkit ei natsaa Seppoon eikä Nisseen jos olisi ollut jompikumpi Kari Kaukiainen olisi tuntenut henkilön toiseksi telttaporukan pojaksi.

Kaukiaisen lausunto ja Kivilahden lausunto nähdystä henkilöstä viittaa ulkopuolisten paikalla oloon kyseisinä aikoina, tai molempien lausunnot ovat harhauttavia ankkoja näiltä osin.

[Misri]

^^ Tästä asiasta on ainakin kolme eri versiota:

Tässä yksi Kivilahden kertomana:

"Kävin järvellä usein onkimassa tai uimassa. Vähän ennen tuota helluntaita näimme nuo kaksi nuorukaista ajelemassa moottoripyörillään, jolloin he vaihtoivat minun kanssani muutaman sanan. Taisivat kysellä, että onko paikka miten rauhallinen telttaa varten". Lähde Nyrkkirautakalsarit.net

Tämä ^ ilmeisesti pitää paikkansa, koska NG on myös itse kertonut, että he kävivät Sepon kanssa, ennen retkeä ajelemassa motukoilla Bodomjärven eteläpuolella.

Sitten on yksi versio, jossa Kivilahden kerrotaan tavanneen päivällä la 4.6 moottoripyöräseureen, jotka olivat kyselleet häneltä leiritymisestä niemien alueella. Tämä versio ei kylläkään sovi ajallisesti NGhen, Seppoon eikä tyttöihin.

[Navetanhajuinen]

OK kertoo näissä uudemmissa tarinoissaan nimenomaan juuri tästä retkiseurueesta, ehkä vahingossa, hän myös ärsyyntyy moottoripyöristä kysyttäessä, ettei tunne moottoripyöriä vielä tänäpäivänäkään.
OK.n kertomiset eivät ole mitenkään täsmällisiä, joten aikojen kyseessä ollen ei kannata olla kovinkaan nirso.
Hän tunnistaa jopa n. klo 6.den kulkian henkilöllisyydenkin, tämän kuoltua nyttemmin.
Kenkien piilotus kertoo nuorten olleen asialla ja yhteistyöstä retkiseurueen jäsenten suhteen.

[Misri]

^^ Tuo on kyllä totta, ei vain näissä kys. Kivilahden kertomissa jutuissa. Vaan ylipäätäänkin ihmissuhteissa yleensä. Kun kerrotussa asiassa tai tarinassa tulee yllättäen poikkeamia/häiriöitä ilman näkyvää järjellistä syytä, ja asiaa tarkastellessa tiedoissa olevat tosiasiat on otettu huomioon. Niin sellaisen poikkeaman huomaa kyllä välittömästi, yllättävänä piikkinä/ poikkeamana "piirturin" grafiikassa. Tässä tuli nyt vähän syvällisemmin pohdittua sitä, miksi totuus muuttuu matkalla?

[awa]

Kivilahti on aiemmin iltapäivällä nähnyt aivan eri seurueen, kuin Gustafssonin -seurueen. Tämä on ymmärrettävissä kellonajoista.

[awa]

Siirsin kysymyksen vammaosiosta tänne:

Kengätkö (Nilsin) ne on se juttu ja niiden kuskaus kauemmas? Oliko niissä merkkejä, että olivat surmapaikalla tekojen tapahtuessa?

ETPK n johdannosta:

7.4 TAPAHTUMAPAIKALTA HÄVINNEET KENGÄT

Rikospaikkatutkinnassa löytyi ympäristön tutkinnan yhteydessä noin puolen kilometrin päästä, kioskille johtavan tien varresta, Boismanin ja Gustafssonin kengät. Toinen kenkäpari oli kivenkoloon piilotettuna ja toinen kenkäpari tien toiselle puolelle jätettynä.

Tutkintamuistion mukaan Boismanille kuuluneet puolikengät on luovutettu omaisille Keimolassa 18.5.1961. (Liite 25)

Rikoslaboratorion tutkimustulokset Nils Gustafssonin kenkien osalta on käsitelty kohdassa Tekninen tutkinta 2003-2005 (kappale 14.3, s. 36).

Rikoksista epäilty Nils Gustafsson on 30.6.1960 tunnistanut hänelle esitetyt, rikospaikan lähettyviltä löytyneet kengät omikseen (s. 3).

Vuoden 2004 kuulustelussa Gustafsson kertoo hänen ja Boismanin kenkien kadonneen teltan ulkopuolelta ja niiden löytyneen noin 300 metrin päästä tapahtumapaikalta. Pyydettäessä Gustafsson piirtää alueen tiestöä ja rakennuksia, sekä kenkien löytöpaikan ja sanoo: ”jostain täältä löytyi ojan penkasta, ojan penkasta, kaivettu niinku tien alle sisään ne kengät”. Kysyttäessä miten hän tietää kenkien löytöpaikan Gustafsson kertoo poliisien kertoneen hänelle niiden löytyneen vesilaitoksen tien varresta ojan penkasta (29.3.2004, s. 9). Myöhemmin Gustafsson sanoo, ettei kukaan ole näyttänyt hänelle kenkien löytöpaikkaa ja arvelee kysyttäessä ettei hän pystyisi osoittamaan paikkaa kartalta [7.5.2004, s. 8 ja 12.5.2004, s. 8].

Gustafsson ei osaa sanoa miksi kengät on viety, mutta arvelee, että jos hän olisi ne vienyt, niin paikalta olisi pitänyt löytyä verijälkiä (14.4.2004, s. 3). 26.4.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafssonille on kerrottu kengissä olevan veripilkkuja, ja että kenkien verijälkitutkimus viittaa siihen, että kengän sisässä on veripilkkujen syntyessä ollut jalka. Gustafsson sanoo, ettei hän tiedä kenen jalassa kengät ovat olleet (s. 10). Myöhemmässä kuulustelussa Gustafsson sanoo, ettei hän muista käyttäneensä kenkiä, vaan viimeinen muistikuva liittyy nukkumaan menoon [7.5.2004, s. 8].

..ja samasta lähteestä hieman lisää aiheeseen liittyen

13.2 NILS GUSTAFSSONIN KENGÄT

RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan jalkineissa olevan useita keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veriroiskeita ja useita erittäin pieniä veriroiskeita. Roiskeita on huomattavasti enemmän oikean jalan jalkineessa kuin vasemman jalan jalkineessa. Oikean jalkineen päällisessä olevat veriroiskeet ovat tulleet jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti. Vasemman jalkineen päällisessä on muutamia veriroiskeita päkiäosan päällä ja sisäsivuilla, sekä joitakin veriroiske/tuhrujälkiä päkiäosan ulkosivulla ja kannan takana. Osa veriroiskeista on tullut jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti, ja muutama veriroiske näyttäisi tulleen jalkineeseen hyvin matalalta.

Jalkineiden sisäsivuilla, erityisesti oikeassa jalkineessa, on laajat kosketusvereltä vaikuttavat verijäljet. Jalkineiden sisäpohjissa, vuorissa tai ulkopohjissa ei mikroskooppisessa tutkimuksessa havaittu veriroiskeita eikä muitakaan verijälkiä. (Liitteet 9 ja 10)

RTL 8087/6/03/16.2.2005 lausunnossa ja sen liitteissä 2 ja 3 todetaan vasemman jalan jalkineen päkiäosan päältä ja sisäsivulta, venykkeen kohdalta yhdistetyistä viidestä roisketahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste joka sopii Mäen tunnisteeseen. Lisäksi todetaan oikean jalan jalkineen päkiäosan päältä ja ulko- ja sisäsivuilta yhdistetyistä seitsemästä roisketahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste joka viittaa siihen, että se on peräisin useammasta henkilöstä (Anja Mäkeä ei voida sulkea pois henkilönä). Lisäksi todetaan oikean jalan jalkineen sisäpuolelta, kantapään kohdalta yhdistetyistä viidestä tahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste, joka viittaa joko miespuoliseen henkilöön (Seppo Boisman ja Nils Gustafsson voidaan pois sulkea) tai useamman henkilön DNA:n sekoitukseen (Mäkeä, Boismania, Björklundia tai Gustafssonia ei voida sulkea pois). RTL 8087/6/03/16.2.2005 lausunnossa ja sen liitteissä 4 ja 5 todetaan oikean jalan jalkineen sisäsivulta, kosketusvereltä vaikuttavasta jäljestä saadun heikkoja viitteitä siitä, että Seppo Boisman ja Maili Björklund sopisivat tahrajäljen jättäjiksi kun taas muut verratut henkilöt voidaan sulkea pois tuloksesta. (Liitteet 9 ja 10).

RTL 8087/18/03/17.2.2005 lausunnossa vastataan kysymykseen siitä, voidaanko Nils Gustafssonin jalkinenäytteistä ja teltasta tehtyjen veritutkimusten perusteella päätellä, missä jalkineet ovat tapahtuma-aikaan sijainneet tai voineet sijaita suhteessa telttaan. Lausunnossa todetaan, että oikea jalkine on voinut olla sellainen este, joka on estänyt veriroiskeiden putoamisen teltan pintaan, sen toisen sivun ns. void-alueelle, jossa verijäljet puuttuvat muutoin yhtenäisenä jatkuvassa verijäljessä.

Lausunnossa todetaan myös, että jalkineet ovat voineet sijaita teltan ulkopuolella, mikäli teltan sivut ovat olleet veriroiskeiden syntymisen aikaan tietyllä tavalla taittuneina tai kääntyneinä. Lisäksi todetaan, että mikäli jalkine olisi ollut avonaisena teltan ulkopuolella, veriroiskeita voitaisiin olettaa löytyvän myös jalkineen sisäpohjasta. Oikean jalkineen sisäsivun venykkeiden raoissa, venykkeen kuminauhapinnassa nahan alla, on veriroiskeita. RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan, että venykkeessä olevat veriroiskeet ovat voineet lentää venykkeen rakoon vain melko kohtisuoraan ko. kohdan ollessa venyneenä tapahtumahetkellä tai ne ovat syntyneet siten, että nahan pintaan, venykkeen raon reunaan lentäneistä veriroiskeista on lentänyt kimmokeroiske venykkeen nahan alle.

.. laitetaanpa vielä lainaus johtopäätöksistä liittyen kenkiin


14 JOHTOPÄÄTÖKSET

Gustafssonin kengistä, jotka löytyivät maastoon piilotettuna, on rikoslaboratorion tutkimuksessa löydetty erittäin pieniä veriroiskeita. Veriroiskeita on kattavasti kummankin kengän ulkopinnoilla päätyen kenkien yläreunaan. Veriroiskeet eivät jatku kenkien sisään. Toisen kengän venykkeestä on löytynyt yksi veriroiske. DNA-tutkimuksessa kenkien veriroiskeet on tunnistettu Mäen vereksi. Rikoslaboratorion tutkimuksissa on todettu, että jalkine on tapahtuma-aikaan voinut sijaita teltan pinnalla, synnyttäen siihen ns. void-alueen, jossa verijäljet puuttuvat muutoin yhtenäisenä jatkuvassa verijäljessä. Lisäksi on todettu kengän sisäsivulta, kantapään kohdalta otetusta kosketusvereltä vaikuttavasta näytteestä saadun viitteitä siitä, että kyseessä olisi Boismanin tai Björklundin veri. Kuulusteluissa Gustafsson on kiistänyt liikutelleensa kenkiä viitaten vammoistaan johtuvaan liikuntakyvyttömyyteen.

[yövuoro]

Kengän kantapää, Björklund, Boisman veri, päällä Mäen.
B ja B veri voinut siirtyä käsistä kenkiä kuljetettaessa, koska Björklundia oli ehkä viimeiseksi siirrelty. Mäki lie kuollut sijoilleen.

[Hessu52]

Huom. Tässäkin ainoastaan Gustafssonnin sana siitä, ettei olisi vammautumisensa takia pystynyt muka liikkumaan!

Poskihaava ja lievä aivotärähdys, eivät ole olleet sete liikkumiselle niemellä 5.6.1960!

[Kotipoliisi]

Mitä kengät ja nimenomaan Nissen kengät kertovat?

No, karua tarinaa siitä, että ne olivat murhaajan jalassa kun murhatyöt tehtiin. Veriroiskeet eivät valehtele kuten ehkä kenkien omistaja.

Se on lienee varmaa, ettei mikään ulkopuolinen monimurhaaja olisi riisunut omia bootsejaan pois ennen hyökkäystä ja tunkenut Nissen risoja loafereita jalkaansa - tuhertaen teltan ulkopulella kengänvaihdossa pitkät tovit ähkien ja puhkien ja valmistautuen huolellisesti tuleviin murhiin.

Olen joskus miettinyt, että mitä muita vaihtoehtoja veriroiskeiden sijainnille mm. venyneissä resoreissa voisi olla kuin, että ne olivat murhaajan jalassa ja tulin johtopäätökseen, että on myös toinen mahdollisuus.

Nimittäin mm. suutareiden käyttämä ns. kenkälestit, joihin loaferit voisi laittaa yön ajaksi:




Voihan olla mahdollista, että Nisse oli käytännön miehenä ottanut mukaan Omo-pesupulverin ja 10 metrin pyykkinarun lisäksi puiset lestit kevät-kengillensä, jotta ne eivät esimerkiksi aamukasteen kostuttamina venyisi muodottomiksi vaan pysyisivät vielä pitkään käytössä.

Tosin lestitkin ovat kateissa - siinä muuten yksi uusi mahdollisuus astaloksi!

[Misri]

Kengän kantapää, Björklund, Boisman veri, päällä Mäen.
B ja B veri voinut siirtyä käsistä kenkiä kuljetettaessa, koska Björklundia oli ehkä viimeiseksi siirrelty. Mäki lie kuollut sijoilleen.

Tämä kosketusverijälki joka oli läpimitaltaan 5 cm pitkä yhtenäinen jälki ja josta löydettiin Björkluniin ja Boismaniin sopiva tunniste, oli oikean jalkineen sisäpuolisessa reunassa, kengän pohjaa kiertävässä rantussa kengän (ulkopuolella). Ei oikein sovi siihen, että jälki olisi tullut NGn verisistä käsistä. Vaan kyllä se kenkä on koskettanut teltassa sellaista kohtaa missä on ollut Irmelin ja Sepon sekoitusverta. Tästä jäljestä tekninen tutkija Anja Ytti totesi, että on mahdotonta käsittäää miten kosketusveri on voinut syntyä kenkään jos NGn kengät ovat sijainneet teltan suuaukon edessä, kuten NG on itse kertonut niiden olleen..

[Misri]

^^ Hyvä oivallus Kotipoliisi! Tuo kenkälesti olisi ollut riittävän tiivis estämään kenkien sisäpuolelle veripisaroiden pääsyn. Puolustuksen esittämä sukka kengän sisällä olisi ollut huono vaihtoehto, tiiveyden kannalta. Veri on molekyylirakenteeltaan sellaista, että pyrkii aina mahdollisemman pieneen tilaan.

[awa]

Siirretty vammakeskustelusta:

^^ Tätä en ole koskaan oikein sisäistänyt, miksi oikeus peräsi tutkijalta huonompaa vaihtoehtoa kenkien sijainnille. Koska kakkosivun II-osiossa oleva veretön alue woid. Ja sen verettömän alueen ympärillä olevat Tuulikin päästä lentäneet veripisarat vastasivat, kooltaan, muodoltaan, ja tiheydeltään WOIDIN yläpuolella olevia Tuulikista lähtöisin olevia pisarajälkiä. Myöskin pisaroiden lentoradat ja iskeytymiskulmat kenkään täsmäsivät.

Tämän toisen vaitoehdon heikkous oli kuten Hessu totesi se, mikä olisi estänyt veripisaroiden pääsyn kenkien sisälle?

Oikeudessa ei todellakaan oltu kiinnostuneita siitä, että void-jälki sopi Gustafssonin kenkään. Se oli liian vaikea juttu. Se oli jo liian suurta sattumaa laamannille, että kengän verijäljet ja telttakankaaseen verettömän alueen (void-jälki l. "kengänjälki") ulkopuolelle syntyneet verijäljet täsmäsivät.

Jossakin keskusteluissa oli maininta myös siitä, että roiskeiden suunnasta olisi ollut pääteltävissä se mistä suunnasta roiskeet tulivat. Näistä jäljistä olisi ollut tulkittavissa, että kenkä oli liikkeessä roiskeiden osuessa. Silloinhan ei juuri muuta vaihtoehtoa jää kuin se, että kenkä oli jonkun jalassa. Vai lennähtelikö kenkä siellä teltalla omaia aikojaan - välillä pysähtyen telttakankaan päälle.

- hymm -

[awa]

Siirretty vammoista:

Juuri näinhän se on Misri.

Nissen kenkä on ollut jalassa ja kenenkäs muun kuin Nissen. Ja kenkä on muodostanut juurikin kengän muotoisen void-alueen (tyhjän alueen) teltan kankaaseen siten, että todistettavasti kenkä on ollut telttakankaan päällä murhaamisen tuottamien veriroiskeiden hetkellä.

Nissen kengästä löytyneet veriroiskeet matchaavat täysin niihin roiskeisiin, joita telttakankaaseen olisi tullut ilman tätä kenkäestettä.

Ei voi kuin ihmetellä tätä hommaa, joka on niin päivänselvä.

Tätä keskustelua on hyvä käydä juuri täällä sille kuuluvalla topiccilla. Tuohon edellä jo kommentoinkin.

- hymm -

[awa]

Toivottavasti fiksuimmat jo siirtävät keskustelu oikealle topiccille:

Kotipoliisi on tuota mieltä, mutta asiantuntijat eivät ole lainkaan varmoja. Kengät ovat olleet teltalla rikoksen tapahtuessa - AM:n verta on roiskunut kenkien pinnalle.
Mutta myös kenkien sisältä on saatu näyte, täydellistä DNA:ta ei ole saatu, mutta monet yksityiskohdat sopivat Anja Mäkeen. Lisäksi siellä on ollut "mies-markkeri" eli se voi olla myös kahden eri henkilön verien seos. Tuo mies-markkeri saattaisi olla esim. kengän omistajalta vaikkapa hiestä. Siis Gustafssonin. Muuten viittaa Anja Mäkeen. Tässä onkin pulma - miten Anja Mäen DNA:ta löytyi kengän sisältäkin?

Johtopäätös voisi olla: Kengät eivät olleet jalassa. Poliisin veritutkintaryhmän puheenjohtaja totesi oikeudessa, että mikään heidän tutkimuksissaan ei viittaa Gustafssoniin. Huomaa Kotipoliisi tämä. Asia ei olekaan niin yksinkertainen.

Kotipoliisille! Miten Anja Mäkeen viittaavaa DNA:ta löytyi myös kengän sisältä?

[Hessu52]

Itse huomasin kirjoittaneeni ihan väärään topicciin ja pyysin että ylläpito siirtää kirjoitukseni tänne!