MURHA.INFO

Mariacka kirjoitti:Tuohon aikaan on voinut olla vielä tupakkahuone.

Joissakin sairaaloissa lääkkeenjako, tilausten teko, varastojen järjestely jne. on langetettu yöhoitajien vastuulle, joten on täysin mahdollista, että Sarpio on päässyt lähtemään hoitajan näkemättä, toki hoitaja on voinut olla toisessa potilashuoneessa, vessassa, syömässä/kahvilla tai tupakalla, mutta mikään näistäkään ei ole vastoin "lakia".

Noista rutiineista: miten ne sitten poikkeaisivat muiden sairaaloiden vastaavista? Talo näyttää aika isolta, jos pitää paikkansa, että siellä oli 360 henkilöä töissä, osastoja on ollut useampia, jokaisella vähintään yksi yöhoitaja. Elettiin kuitenkin arkipäivää, oliko se nyt keskiviikon vastainen yö syyskuussa?

No, ei ole nyt kyse siitä, että olisi vastoin lakia. Mutta jos Sarpo etsi hoitajaa, ja joutui illä reissulla ulos, eikä päässyt sisälle. Se olisi mahdollista ehkä. Ja jos oli tokkurassa, niin stten on voinut mennä minne vaan, tai tapahtua mitä vaan.

^Sairaaloissa on yleensä kutsujärjestelmä eli soittokellot vuoteen läheisyydessä. Mutta jos Sarpio on ollut lääkkeen vaikutuksesta sekava, hän on voinut harhailla myös käytävällä ja ehkä osaston ulkopuolellakin, jopa ulkona. Todennäköistä on, että ovista pääsi ulos muttei sisälle (koskee myös toisia osastoja).

Aiemmin ihmettelin Imovanen käyttöä, tuohon aikaan käytettiin myös bentsoa nimeltään Halcion, joka asetettiin väliaikaisesti käyttökieltoon 90-luvun alussa sen aiheuttaman sekavuuden vuoksi. Voi tietysti olla, että Imovanen käytöstä on faktaa, itse kuulin lääkkeestä vasta 90-luvun puolella.

Kokonaan toinen juttu on, jos joku on odottanut sairaalan ulkopuolella ja lähtö ollut sovittu. Ei kuitenkaan stemmaa nukahtamis/unilääkkeen oton kanssa, mikäli se on otettu ja nielty. Outo tapaus, ei voi muuta sanoa.

Mariacka kirjoitti:Tuohon aikaan on voinut olla vielä tupakkahuone.

Kyllä, tupakkahuone oli tuohon aikaan 5.kerroksessa. Osastot itsessään olivat savuttomia.

Ja osastoille alettiin tehdä peruskorjauksia muistaakseni 90luvun alussa, jolloin vasta jokaiseen potilashuoneeseen tehtiin oma wc.
Sarpion katoamisen aikaan siis osastoilla oli yhteis wc:t osaston käytävällä.
Eli jos pienessä lääketokkurassa olisi sitten vaikka yöllä vessaan mennyt.. muttei löytänyt enää takaisin omaan huoneeseensa?

Ja osastojen ovista/ulko-ovista: Toki niistä ulos pääsi öisinkin (paitsi lastenosastolla oli erikoisovi jossa ovenkahva oli noin 1,70m korkeudessa jottei lapset pääse livahtamaan osastolta.. se jäänyt mieleen), mutta myös sisällekin.. ei toki "tuosta vaan", vaan piti soittaa osastojen ovikelloa, jolloin yöhoitsu tuli avaamaan oven.
Ulko-ovella (ovilla) taas oli ns. ovipuhelin. Piti soittaa ensin siis ovikelloa ja hetkenpäästä joku henkilökunnan edustaja kyseli kuka olet ja miltä osastolta jne.

Paikkakuntalaisena uskon melko vahvasti että vesistöön on päätynyt. Lähin järvi on siinä sadan metrin päässä, alue muutenkin täynnä lampia/jokia/järviä.
Niin täyteen ovat rojuakin saaneet ne ettei naaraaminen varmasti onnistu kunnolla.

Kaksi harkitsemisen arvoista vaihtoehtoa:

1.
Onnistunut pääsemään kolmannesta kerroksesta alas ja ulos, lähtenyt kulkemaan ja joutunut raksamonttuun tai vesistöön. Päivystystoimintaahan kyseisessä sairaalassa ei ole, joten sisään pääsy ulkoa ei onnistu yöaikaan. Käynyt sitten vain niin huono tuuri, että ei ole löytynyt. Ihmetyttää vain, että ei ole yhtä ainoatakaan havaintoa Ailista. Tämä tuntuu kuitenkin kaikkein yksinkertaisimmalta selitykseltä.

2.
Sairaalassa jotain hämää. Tätä teoriaa tukee sairaalan kummallinen käytös omaisia kohtaan. Olisiko Aili tosiaan voinut saada jonkun toisen lääkkeet tai rutiineissa joku paha vahinko? Ruumiin olisi ehkä voinut hävittää reilun tunnin aikana esim. jätteiden seassa joko sairaalan omaan polttouuniin tai puristimeen. Vielä 80-luvulla monissa sairaaloissa oli omat polttouunit jätteitä varten. Tai jos ruumis olisi piilotettu jonnekin sairaalan sokkeloihin ja hävitetty vasta myöhemmin poliisitarkastuksen jälkeen. Itse olen töissä välillä sairaalassa ja tiedän, että löytyy paljon lähes käyttämättömiä tiloja esim. huoltotunnelit ja kellarivarastot joihin vain henkilökunta pääsee. Tutkikohan poliisi aivan nurkka nurkalta tällaisetkin tilat?

Itse kallistun hiukan enemmän ykkösen puoleen.

Moni tässä ketjussa pää punaisena vaahtoaa, että Aili ollut sekavassa tilassa ja joutunut vesistöön. Unohdatte sen, että tuon kokoisesta laitoksesta voi olla vaikea löytää selväpäisenki ulos jopa päivällä. Nyt sitten mummeli mennyt tuosta vaan kuin vanha tekijä yöllä lääketokkurassa ulos ja onnistunut katoamaan jäljettömiin.

En usko itse tuohon yhtään. Koirat olisi saanut edes pienen vainun riippumatta sateesta, sairaalavaatteista taikka koirien kokemattomuudesta, jos siellä ulkona jotain Ailista olisi.

Jos Aili taas olisi poistunut tarkoituksella, ei hän 99% olisi mennyt järjellisenä vanhuksena metsiin tai työmaille vaan teille ja asutusalueille.

Olen kuullut, että maastoetsinnät olivat ihan yhdet laadukkaimmat koskaan suhteutettuna sen hetkiseen tietotaitoon (poika poliisi).

Näistä seikoista johtuen minusta hoitovirhe ja peittely tai tosissaan sairaalaan katoaminen on ainoat realistiset vaihtoehdot tässä hyvin erikoisessa casessa! Jopa henkirikos ennen maastoon katoamista.

Solmu kirjoitti:Ja osastojen ovista/ulko-ovista: Toki niistä ulos pääsi öisinkin (paitsi lastenosastolla oli erikoisovi jossa ovenkahva oli noin 1,70m korkeudessa jottei lapset pääse livahtamaan osastolta.. se jäänyt mieleen), mutta myös sisällekin.. ei toki "tuosta vaan", vaan piti soittaa osastojen ovikelloa, jolloin yöhoitsu tuli avaamaan oven.
Ulko-ovella (ovilla) taas oli ns. ovipuhelin. Piti soittaa ensin siis ovikelloa ja hetkenpäästä joku henkilökunnan edustaja kyseli kuka olet ja miltä osastolta jne.

Näin siis ollut jo silloin kun Aili katosi vai nykyään? Jos on ollut jo silloin tuollainen käytäntö niin paljonhan se kertoo siitä onko Aili päässyt ulos vai ei.
Mulle tulee tästä tapauksesta mieleen aina Kingin sairaala pitkine maanalaisine käytävineen.

Clyde kirjoitti:

Solmu kirjoitti:Ja osastojen ovista/ulko-ovista: Toki niistä ulos pääsi öisinkin (paitsi lastenosastolla oli erikoisovi jossa ovenkahva oli noin 1,70m korkeudessa jottei lapset pääse livahtamaan osastolta.. se jäänyt mieleen), mutta myös sisällekin.. ei toki "tuosta vaan", vaan piti soittaa osastojen ovikelloa, jolloin yöhoitsu tuli avaamaan oven.
Ulko-ovella (ovilla) taas oli ns. ovipuhelin. Piti soittaa ensin siis ovikelloa ja hetkenpäästä joku henkilökunnan edustaja kyseli kuka olet ja miltä osastolta jne.

Näin siis ollut jo silloin kun Aili katosi vai nykyään? Jos on ollut jo silloin tuollainen käytäntö niin paljonhan se kertoo siitä onko Aili päässyt ulos vai ei.
Mulle tulee tästä tapauksesta mieleen aina Kingin sairaala pitkine maanalaisine käytävineen.

Millainen "tyttöystävä sillä Nokian myrkyttäjällä oli eikös se ollut vanhempi nainen olisko sama joka oli yöhoitajana Reumalla?

Se nyt on ihan täysi fakta että yksikään hoitaja tai lääkäri ei ala ruumista hävittämään epäillyn hoitovirheen vuoksi. Vähän rajaa noihin spekulaatioihin, kyseiset epäilyt ja väittämät saattavat olla niin vakavia että tämän kyseisen sairaalan henkilökunta voi nostaa näistä keskusteluista syytteen.

mineraalimies kirjoitti:Se nyt on ihan täysi fakta että yksikään hoitaja tai lääkäri ei ala ruumista hävittämään epäillyn hoitovirheen vuoksi. Vähän rajaa noihin spekulaatioihin, kyseiset epäilyt ja väittämät saattavat olla niin vakavia että tämän kyseisen sairaalan henkilökunta voi nostaa näistä keskusteluista syytteen.

Ja millä todistat tämän väitteesi ? Tunnetko koko Suomen terveydenhoitohenkilöstön? Itse olen joutunut seuraamaan läheltä lääkäreiden tekemää hoitovirhettä, josta jää potilaalle ikuiset vauriot sekä kerran estänyt syöttämästä ko. potilaalle vielä vääriä lääkkeitä! Hoitajan kommentti siihen, miksi tuntemalleni potilaalle yritettiin antaa toisen ihmisen lääkkeet oli se, että hoitaja oli erehtynyt potilashuoneesta! Tuo aikaisemmin mainittu hoitovirhe on sellaiseksi faktisesti todettu ja vastuulääkäri kielsi viimeiseen asti asian. Kyse ei ole itsestäni, vaan läheisestäni. Ihme, että ko. potilas on edelleen hengissä (Leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli kev.).

Miksi Suomessa on esim. hoitajissa ns. kuolemanenkeleitä, jos hoitohenkilöstö on noin eettistä kuin väität. Parempi olla puhumatta faktoista, jos on hallusinaatioiden vallassa.

MARSALKKA! KACKELSBERGIÄ! HÄLYTYS!

Edit: muutettu tekstiä selkeämmäksi

Clyde kirjoitti:

Solmu kirjoitti:Ja osastojen ovista/ulko-ovista: Toki niistä ulos pääsi öisinkin (paitsi lastenosastolla oli erikoisovi jossa ovenkahva oli noin 1,70m korkeudessa jottei lapset pääse livahtamaan osastolta.. se jäänyt mieleen), mutta myös sisällekin.. ei toki "tuosta vaan", vaan piti soittaa osastojen ovikelloa, jolloin yöhoitsu tuli avaamaan oven.
Ulko-ovella (ovilla) taas oli ns. ovipuhelin. Piti soittaa ensin siis ovikelloa ja hetkenpäästä joku henkilökunnan edustaja kyseli kuka olet ja miltä osastolta jne.

Näin siis ollut jo silloin kun Aili katosi vai nykyään? Jos on ollut jo silloin tuollainen käytäntö niin paljonhan se kertoo siitä onko Aili päässyt ulos vai ei.
Mulle tulee tästä tapauksesta mieleen aina Kingin sairaala pitkine maanalaisine käytävineen.

Noin oli siis jo tuolloin.
Nykyäänkin aika sama systeemi siellä on, tosin paljon uudemmilla ja hienommilla laitteilla toteutettuna. Lisäksi on kunnon kamerat ulko-ovilla joiden ohi ei huomaamatta pääse.
Lisäksi nykyään itsenäisesti liikkuvat potilaat saavat halutessaa käyttöönsä "lakun", eli sellaisen mustan muoviläpyskän jolla pääsee kulkemaan ulko-ovista vilauttamalla sitä lakua sellaiseen tunnistimeen niin ovi aukeaa.

Edit: Tarkennan nyt vielä, että ulko-ovista pääsi tulloinkin ulospäin ihan tuosta vaan.
Eikai niitä edes saa lukita? Paloturvallisuus asia tms.

Millaiset olivat hätäpoistumisjärjestelyt Sarpion katoamisen aikaan?

Sijaltainen kirjoitti:Millaiset olivat hätäpoistumisjärjestelyt Sarpion katoamisen aikaan?

Tuohon en nyt tarkkaan osaa varmuudella vastata, mutta ainakin muistan että joka osastolla oli parveke, joista sai jotenkin hätätikkaat laskettua aina alemmalle parvekkeelle.
En tiedä miten ne käytännössä toimi, kun en koskaan käytössä niitä nähnyt.

Jonkinverran terveydenhuoltoa tuntevana pitäisin teoriaa hoitovirheen peittelemistä potilaan kadottamisella aivan absurdina. Eihän Sarpio edes ollut yöllä minkään aktiivisten hoitotoimien kohteena, jossa olisi voinut sattua pahempi hazardi.

Joku esitti, että Sarpio olisi voinut saada väärät lääkkeet. Terveydenhuollon volyymit on niin suuret, että väärän potilaan lääkkeitä menee normaali hoitoannoksina potilaille (vanhuksille) aika useinkin. Harvemmin niistä mitään relistista riskiä siltikään aiheutuu ja vahingossa väärät lääkkeet antaneen hoitohenkilön on helppo pestä omat kätensä ilmoittamalla tapahtuneesta vain päivystävälle lääkärille. Eikä lekuri siinä sitten yleensä tee muuta kuin rauhoittelee hoitajaa ja pyytelee seurailemaan tilannetta. Ainakaan sellaista mahdollisuutta ei ole, että potilas heti väärän pillerin nieltyä saisi äkkikuoleman ja hoitaja ilman minkäänlaisia elvytysyrityksiä alkaisi kenenkään huomaamatta piilottelemaan ruumista. Toki terveydenhuollossakin työskentelee pahansuopia ihmisiä (kuten viime aikoina on nähty), mutta hoitovirheen (onnistunut) peittely-yritys on täysin poissuljettu vaihtoehto. Vaikka ennemmin harkittu murha henkilökunnan, naapurin, sukulaisen tai potilastoverin toimesta, jotka nekin vaikuttavat äärimmäisen epätodennäköisilta vaihtoehdoilta katoamisolosuhteet huomioiden.

Poliisi arveli, että Sarpio olisi hoiperrellut johonkin lähialueen vesistöistä. Se toki vaikuttaa sikäli järkeenkäypältä, että lähistöllä on vesistöä, maastoetsinnöissä häntä ei löydetty ja että ruumis jäi kateisiin pysyvästi. Itse kuitenkin pitäisin mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että Sarpion ruumis olisi jäänyt kateisiin maastoon etsinnöistä huolimatta. Tämä siksi, että pitkään kadonneiden kohtaloita seuranneena olen havainnut, että kylmällä vähissä vaatteissa kadonneet vanhukset kuolevat paljon yleisemmin paleltumalla maastoon kuin hukkumalla vesistöön. Maastostakin ruumis jää yllättävän helposti löytymättä.

Canaris kirjoitti:

mineraalimies kirjoitti:Se nyt on ihan täysi fakta että yksikään hoitaja tai lääkäri ei ala ruumista hävittämään epäillyn hoitovirheen vuoksi.

Ja millä todistat tämän väitteesi ?

Canaris kirjoitti:Miksi Suomessa on esim. hoitajissa ns. kuolemanenkeleitä, jos hoitohenkilöstö on noin eettistä kuin väität.

Havaituista hoitovirheistä on hoitajille ja lääkäreille niin vähäiset seuraamukset, ettei kannata ryhtyä mihinkään massiiviseen peittelyoperaatioon. Ei niistä yleensä saa kuin huomautuksen, vaikka potilas kuolisi. Ei siinä mistään eettisyydestä tavitse olla kysymys vaan ihan laskelmoinnista: Ruumiin hävittäminen on työläs homma josta voinee jäädä helposti kiinni, ja sitten onkin vähän isompi kakku jo tiedossa kuin mitä pelkästä hoitovirheestä tulisi. Sitä paitsi ei niitä ruumiita niin vain nostella, kyllä siinä melkein pitää kaveri olla. Hyvältäkin kaverilta voi olla vähän vaikea kysyä, että "hei mulle sattui pikku kämmi joten tuolla makaa yksi tyyppi kylmänä, tulisitko vähän jelppimään jotta pääsen sitä eroon?"