Tässä Länsi-Suomi-lehdessä 8.12.2022 julkaistu verkkouutinen koskien valetunnustuksia
"Postinjakajan surman tutkimuksia sotki ällistyttävä tunnustus tekijäksi epäillyltä – Psykiatri Lauerma: Valetunnustaja voi uskoa tehneensä rikoksen
Postin varhaisjakajana Vantaalla työskennelleen nuoren naisen surma järkytti marraskuussa koko Suomea. Surmaajaa etsitään edelleen.
Postinjakajan kuolemaan johtaneen vakavan väkivallanteon tekijäksi ilmoittautui tapahtumien jälkeen 19-vuotias mies. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus vangitsi miehen todennäköisin syin murhasta epäiltynä. Pian tämän jälkeen epäilty perui tunnustuksensa ja hänet vapautettiin. Poliisin kuulusteluissa mies kertoi ainoastaan mediassa toisteltuja asioita. Todisteeksi ne eivät riittäneet.
Valetunnustus herättää kysymyksen siitä, miksi kukaan haluaisi vapaaehtoisesti ottaa kontolleen raskaan henkirikoksen, johon ei ole syyllistynyt. Millainen henkilö tekee väärän tunnustuksen?
Psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkärin, psykiatri Hannu Lauerman mukaan selvää on, ettei ainakaan psyykkisesti tasapainoinen, mieleltään terve henkilö niin toimi.
– He ovat henkilöitä, joiden todellisuudentaju horjuu. He näkevät itsensä mielellään suuriksi koetuissa yhteyksissä, Lauerma sanoo.
– Joskus kysymyksessä saattaa olla vakavasti pakko-oireinen henkilö, jolla on tarve tunnustaa. Hän tietää, ettei ole syyllinen, mutta hänellä on pakonomainen tarve ripittäytyä ja ilmoittaa syyllisyydestään. Yleensä tunnustukset liittyvät hyvin vakaviin psykiatrisiin häiriöihin, sikäli kun kyseessä ei ole pilanteko.
Väärän tunnustuksen tekijät voivat myös aidosti kuvitella syyllistyneensä tekoon.
– Psyykkisesti poikkeuksellisen ongelmallinen henkilö voi olla vaikkapa sammuneena alkoholista tai muista päihteistä. Tapahtumista kuultuaan hän pelästyy ja uskoo, että se olen varmasti ollut minä, ja käy tarkistuttamassa asiaa.
Vantaan Myyrmäen tapausta Lauerma ei kommentoi.
Sarjatunnustajiakin tunnetaan
Joskus valetunnustukseen voi johtaa pyrkimys peitellä toista rikosta tai suojella todellista rikoksentekijää. Taustalla voivat harvinaisissa tilanteissa olla myös rikoksentekijöiden keskinäiset sopimukset.
– Joskus rikollisten kesken sovitaan vähän ovelammalla tavalla siitä, että joku ottaa tietyn homman kontolleen esimerkiksi velanperintää vastaan. Tunnustaja saa huumevelkansa anteeksi, jos tunnustaa teon, josta jää muuten joku toinen kiinni. Yleensä väärän tunnustuksen takana ovat kuitenkin psykoositasoiset tai poikkeuksellisen vakavat, pakko-oireiset häiriöt.
Totuuteen perustumattomat perättömät tunnustukset rikosasioissa ja jopa sarjatunnustukset eivät ole Lauerman mukaan Suomen oikeushistoriassa mitenkään harvinaisia.
– Ne ovat yleisiä. Jotkut ovat poliisin tuttuja. He tunnustavat ihan kaiken julkisuuteen tulevan, mutta heidät osataan karsia epäiltyjen joukosta jo valmiiksi pois. Ne eivät johda kovin pitkällisiin harhapolkuihin. Eräs tällainen henkilö tunnettiin tarinan mukaan poliisipiireissä lempinimellä Edvard Tunnustaja, koska sen niminen kuningas on joskus elänyt Britanniassa.
Valetunnustus, jolla halutaan pelastaa pinteestä rikokseen syyllistynyt läheinen, on kuitenkin yleisempi fiktiivisissä draamasarjoissa kuin todellisuudessa.
– Ei sekään tyystin mahdotonta ole, mutta ei myöskään yleistä, Lauerma sanoo.
Huomiohakuisuus ja halu saada julkisuutta voivat toimia valetunnustajien kimmokkeina, vaikka ne ovatkin vain osa totuutta. Valetunnustukset liittyvät useimmiten paljon julkisuudessa olleisiin tapauksiin. Esimerkiksi Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhalle vuonna 1986 on ilmoittautunut tekijäksi yli sata henkilöä.
Pelkkä tunnustus riittää harvoin
Tunnustuksella on rikosasioissa suurin merkitys todisteena. Oikean tunnustuksen näyttöarvo on korkea.
Tuomioistuimessa rikoksen tunnustaminen ei yleensä riitä. Pelkkä tunnustus voi riittää tuomioon korkeintaan kaikkein lievimmissä, vähäisiksi katsotuissa rikosasioissa. Yleensä tuomioistuin vaatii ratkaisunsa tueksi myös muuta tunnustusta tukevaa näyttöä. Muiden kuin vähäisten rikosten kohdalla muutakin näyttöä tarvitaan.
Selvästi väärät tunnustukset luokitellaan rikosasioissa niin sanotuiksi tehottomiksi tunnustuksiksi. Tehottoman tunnustuksen mahdollisuuden katsotaan kasvavan siinä tapauksessa, ettei muuta näyttöä ei ole.
Vapaaehtoisesti tehtyjä vääriä tunnustuksia tehdään tilanteissa, joissa rikoksesta on tiedotettu näyttävästi ja tutkinta on vasta alussa.
Tunnustuksen merkittävyyden ja totuudenmukaisuuden arviointi on aina tapauskohtaista. Esitutkintakertomuksesta pitäisi ilmetä vähintään tekotapa ja -paikka sekä asiat, jotka voivat olla ainoastaan tekijän tiedossa.
Esitutkinnassa kiinnitetään huomiota tarinan johdonmukaisuuteen ja yksityiskohtaisuuteen. Useimmiten kertomuksiin, jotka perustuvat todellisiin havaintoihin, liittyy enemmän aistimuksia ja merkityksellisiä yksityiskohtia kuin valheellisiin kertomuksiin. Epäluottamusta herättää kertomuksen muuttuminen eri kuulusteluissa.
Yleisiä väärälle tunnustukselle altistavia riskitekijöitä voivat olla myös uunenpuute, heikko älykkyys, nuori ikä, johdateltavuus personallisuuden piirteenä ja alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen tapahtuma-aikana.
Lähde: Peppi Paakkonen: Tunnustuksen merkitys rikosprosessissa (Polamk, 2017).
Myyrmäen postinjakajan surma
Postin varhaisjakaja kuoli jouduttuaan vakavan väkivallan uhriksi 17. marraskuuta Vantaan Myyrmäessä sijaitsevan taloyhtiön edustalla. Helsingin Sanomien varhaisjakajaan kohdistunut väkivallanteko tapahtui noin kolmen ja puoli neljän välillä aamuyöllä. Postilla työskennellyt nuori nainen menehtyi saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa. Tapausta tutkitaan murhana.
Poliisi otti yhden, 23-vuotiaan epäillyn kiinni jo surma-aamuyön aikana. Tutkintavankeudessa pidettyä miestä ei enää epäillä teosta, ja hänet on vapautettu.
Pian tapahtumien jälkeen postinjakajan surmaajaksi ilmoittautui itse 19-vuotias mies. Muutaman päivän kuluttua 21. marraskuuta Itä-Uudenmaan käräjäoikeus vangitsi kiinniotetun todennäköisin syin murhasta epäiltynä.
Pari päivää myöhemmin poliisi vapautti vangitsemansa 19-vuotiaan. Poliisin tutkinnan ja kuulusteluiden perusteella mies ei liity tapaukseen.
Poliisi on pyytänyt silminnäkijähavaintoja miehestä, joka on liikkunut alueella tummiin vaatteisiin pukeutuneena."
https://ls24.fi/uutiset/postinjakajan-s ... a-rikoksen
Väliotsikot tummennettu, linkki lisätty
-NILS-