Jos ajatellaan, että pitäisi istua lopunikäänsä vankilassa, tai paskoa parit kerrat housuihinsa, niin minkähän valinnan konsta tai Sariola tekisivät, ettei tarvitsisi lusimaan lähteä.
Itse kyllä tiedän, mikä oma ratkaisuni olisi, mutta se jääköön minun tietooni.
Niin, tietenkään en ole koskaan surmannut ketään, kuten tuskin konsta, tai Sariolakaan, joten tuo on oikeastaan omalla kohdallani vain teoriaa.
En myöskään väitä Gustafssonin näytelleen, silläkysymys on todellakin teoreettinen, sillä Gustafssonin kertoman mukaan, hän oli tuettuna kävellyt sairaalassa silloin tiistain ja torstain välillä.
Kyllä siitä on lausuntokin olemassa ja muistaakseni jonkun muun, kuin Gustafssonin oma kertomus, joten papillon, älä edes vaivaudu provoiluun.
Gustafssonin vammat
Tässä taas Hessu esittää perättömiä niinkuin hyvin usein aikaisemminkin. Olen välttänyt käyttämästä sanaa valehtelee, mutta sitähän se on minun mielestäni. Hessu siis valehtelee ja tekee sitä usein!Hessu52 kirjoitti:On myös ollut puhetta Gussen liikkumisesta sairaalassa niiden mutamien päivien aikana, joina hän on väittänyt olleensa taju.... ei vaan alentuneessa tajunnan tilassa ja suuressa muistiaukossa.
Tällöin Gustafsson väitti kävelleensä tuettuna, kun oli sairaalassa.
Ja tämä taisi vieläpä olla tiistain ja torstain välisenä aikana, josta hänen ei olisi pitänyt muistaa periaatteessa mitään, vaikka Sariolan muistiaukkoteorian mukaan, ihminen voi muistiaukossa muistaa, vaikka ei sitten oikeasti muistaisikaan, että joo.
Tuo asia perustuu tosiaan kuulusteluun, joka on tehty yli 40 vuotta tapauksen jälkeen. Tuominen kuulustelee, ja esittää, että NG olisi kävellyt muutaman päivän kuluttua sairaalaan tulosta. Tuo aikamäärite on erittäin epämääräinen. Ja tosiaan NG vastaa, että tuettuna. Ei ole siis mitään tietoa siitä, että tuo mahdollinen kävely olisi tapahtunut nimenomaan ennen torstaita. Ottaen huomioon tapauksesta kuluneen ajan, on todellinen tapahtuma-aika (jolloin potilas käveli) täysin hämärän peitossa. Tosiaan sitäkään ei tiedetä, että oliko tuo "koepallo", jonka Tuominen heitti koemielessä. Myöskään Tuominen ei määritellyt aikaa tarkasti. Hessu sensijaan pyrkii määrittelemään tuon ajankohdan tarkemmin. Useimpien mielestä voidaan sanoa, että Hessu valehtelee, kuten usein aikaisemminkin on tapahtunut.
Nilsin aivovammassa ei kyllä ole mitään selvää, ei ulkoisissa eikä sisäisissä tunnusmerkeissä. Psyykkinen trauma voi saada ihmisen uneliaaksi, sekavaksi, jne. Tässä yksi lainaus:konsta kirjoitti:Teksti vaikuttaa myös objektiiviselta. ...
Tarina Nilsin aivovammasta on niin ehjä ja ristiriidaton, että ihmettelen miksei lääkärit kommentoineet asiaa.
Kiihtymystä ja yliaktiivisuutta ei kai ole ollut, mutta moni asia tuossa listassa täsmää. Tämä vain esimerkkinä, että edes ulkoisesti arvioiden ei Nilsin tilanteesta voi mihinkään selvyyteen päästä.Oirekuva on monimuotoinen ja siihen kuuluu alussa mm. huumaantunut olo, tietoisuuden ja huomiokyvyn kaventuminen, kyvyttömyys ymmärtää ärsykkeitä ja ajan ja paikan tajun häiriytyminen. Tilaa voi seurata lisääntyvä vetäytyminen ympäröivästä tilanteesta sekä kiihtymys ja yliaktiivisuus. - - Tapahtumaan saattaa liittyä osittainen tai täydellinen muistinmenetys.
Siinä aikaisemmassa arviossani muuten aivovammaa koskeva osuus oli tarkoitettu lähinnä vitsiksi. Siis haloo, aivovamma on päätelty sen perusteella, että ennen luokituksia oli vähemmän ja nyt enemmän, valitaanpa siitä välistä joku sopiva. "Siten Nilsillä on täytynyt olla pahin aivovamma, joka ei näkyisi uusilla kuvantamismenetelmissä, - -" Eikö ketään muuta naurata?
Tosiasiassahan voidaan sanoa vain, että aivoruhjetta ei ole ollut 99,9 %:n todennäköisyydellä, onko siis ollut aivoruhje 0,01 %:n todennäköisyydellä, diffuusiaivovamma, onko ollut mitään - tätä ei tulla koskaan saamaan selville. Siispä nettiarveluissa jää tilaa spekuloida asiaa vaikka tuomiopäivään asti...
Tämä on mielenkiintoinen tieto. Tiedätkö, korjautuuko tällainen sakan aiheuttama tasapainoelimen häiriö itsestään, vai vaatiiko hoitotoimia?kujala kirjoitti:Nilsillä on ollut tasapainoelimen vaurio. Vaurio ei ole syntynyt välittömästi iskuista vaan siitä, että murtuneesta nivelnastasta ja korvakäytävän luusta on kulkeutunut hienojakoista murtuma-ainesta sisäkorvan suuntaan. Tämä on tyypillinen tasapainoelimen vaurion syntymekanismi: tasapainoelimen kaarikäytävään kulkeutuu sakkaa, joka vaikeuttaa elimen toimintaa. Tasapainoelimen vaurio on syntynyt pienellä viiveellä tapahtumista, kun murtuma-ainesta on esimerkiksi sairaalassa maatessa kulkeutunut tasapainoelimeen.
NG:n kuvailemat tasapainohäiriöt, joita hoidettiin fysioterapialla (oma tulkintani kävelyn uudelleenopettelusta), sopivat myös ilmakallokuvauksen tunnetuksi komplikaatioksi. Tässä tutkimuksessa mainittu komplikaatio oli 34 %:lla potilaista (s. 587, vasen palsta).
kujala kirjoitti: "Siten Nilsillä on täytynyt olla pahin aivovamma, joka ei näkyisi uusilla kuvantamismenetelmissä, - -" Eikö ketään muuta naurata?
Ehkä huumorintajusi on sillä lailla erikoinen, että sinä joutuisit merkitsemään vitsiksi tarkoitetut kohdat tietyllä tunnuksella, jotta ne ymmärrettäisiin vitsiksi.
Tuo sinun lauseesi on muuten ymmärettynä ihan normaali ehdollinen oletus, joka kuuluu normaaliin kielenkäyttöön ja joka yleensä ymmärretään: jos siis Nilsillä on ollut aivovamma, sen on täytynyt olla pahin sellainen, joka ei näy nykyaikaisissa kuvantamismenetelmissä.
Ja juuri tämä on ollut esimerkiksi se lähtöoletus, jos siis aivovammaa ylipäätänsä on ollut. Tai toisaalta, se selitys, että vaikka aivovamma on ollut todennäköinen, niin syy siihen, miksi sitä ei näy nykyaikaisilla.....
KO:Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa...
Tenovuo esitti oikeudessa tutkimuksen, jonka mukaan tietyt kallon alueella olevat vammat indikoivat aivovammasta tietyllä todonnäköisyydellä. Valitettavasti tuota tutkimusta emme ole löytäneet, mutta muistaakseni oli jokin melko suuri todennäköisyys, että Nilsin vammat olisivat aiheuttaneet myös aivovamman.kujala kirjoitti:Tosiasiassahan voidaan sanoa vain, että aivoruhjetta ei ole ollut 99,9 %:n todennäköisyydellä, onko siis ollut aivoruhje 0,01 %:n todennäköisyydellä, diffuusiaivovamma, onko ollut mitään - tätä ei tulla koskaan saamaan selville. Siispä nettiarveluissa jää tilaa spekuloida asiaa vaikka tuomiopäivään asti...
Miten sinä pääsit tuohon 0,1 prosenttiin?
KO:Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa...
Sakka täytyy saada liikkeelle päätä liikuttelemalla. En tiedä, onko tätä mielletty hoidoksi vielä v. 1960, mutta jos Nilsiä on tarpeeksi kävelytetty/pyöritetty ympäriinsä, niin se on tavallaan ollut hoitoa, vaikka sitä ei olisi sellaiseksi mielletty.pasi kirjoitti:Tämä on mielenkiintoinen tieto. Tiedätkö, korjautuuko tällainen sakan aiheuttama tasapainoelimen häiriö itsestään, vai vaatiiko hoitotoimia?
Oikeuden päätöksessä s. 23 Öhman on esittänyt:konsta kirjoitti:Miten sinä pääsit tuohon 0,1 prosenttiin?
Öhman ei tässä puhu edes todennäköisyydestä kuten Tenovuo arvioidessaan Nilsin toimintakykyä vaan mielestäni kyseessä on Öhmanin mukaan ollut fakta. Jätän kuitenkin tuon 0,01 %:n marginaalin, jos Öhman sittenkin olisi väärässä.Gustafssonille v. 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke.
Eikös Tenovuo juuri tämän tutkimuksen perusteella ollut pakotettu lisäämään omaan kommentointiinsa sen lisäyksen, etteivät Nilsin murtumat (sijaintiensa perusteella) välttämättä osoita aivovammaa? Luultavasti mikään näistä Nilsin murtumista ei siis ollut ihan keskeisellä paikalla. Oma arvaukseni on, että lista menee näin: kasvovammat, ohimovammat, sitten esim. takaraivo, otsa, päälaki. Tämä sen perusteella, että Tenovuo on tehnyt selvän eron kallonpohjan etuosan murtuman ja ohimomurtuman välille. Ilman oletettua ohimomurtumaa tilanne olisi ollut vielä heikompi.Tenovuo esitti oikeudessa tutkimuksen, jonka mukaan tietyt kallon alueella olevat vammat indikoivat aivovammasta tietyllä todonnäköisyydellä.
Vitsi oli "siten"- ja "pahin"-sanoissa. Ymmärrän, jos kukaan ei ymmärrä, minulla on kiero huumorintaju.jos siis Nilsillä on ollut aivovamma, sen on täytynyt olla pahin sellainen, joka ei näy nykyaikaisissa kuvantamismenetelmissä.
Jos ollaan vakavia, niin voidaan todeta: aikoinaan määriteltiin aivoruhje, jota ei ole 99,99 % todennäköisyydellä ollut (perustelu yllä). Tästä seuraa:
1. on ollut 0,01 %:n todennäköisyydellä aivoruhje (oma arvioni Öhmanin arviosta)
2. ei ole ollut mitään
3. on ollut aivotärähdys
4. on ollut diffuusivamma tms. joka ei näy uusissa kuvauksissa (näitäkin on varmaan eriasteisia lievästä vaikeaan)
Siitä, mikä tilanne on ollut, ei voida oikeasti sanoa tämän enempää, mutta lääkärit voivat esittää valistuneita arvauksia.
Jotkut luokittelevat aivotärähdyksen lieväksi diffuusivammaksi:kujala kirjoitti: 3. on ollut aivotärähdys
4. on ollut diffuusivamma tms. joka ei näy uusissa kuvauksissa (näitäkin on varmaan eriasteisia lievästä vaikeaan)
http://www.theacc.com/genrel/100104aac.html
Tenovuo on vuonna 2004 halunnut luopua aivotärähdys-nimityksestä:
http://yle.fi/akuutti/arkisto2004/170204_c.htm
Tietenkin kyseessä on fakta. Jos ruhjepesäke olisi ollut, niin sellainen olisi myös Tenovuon mielstä löytynyt uusissa kuvauksissa. Sensijaan diffusiotasoista vammaa ei olisi näkynyt.kujala kirjoitti: Oikeuden päätöksessä s. 23 Öhman on esittänyt:Öhman ei tässä puhu edes todennäköisyydestä kuten Tenovuo arvioidessaan Nilsin toimintakykyä vaan mielestäni kyseessä on Öhmanin mukaan ollut fakta. Jätän kuitenkin tuon 0,01 %:n marginaalin, jos Öhman sittenkin olisi väärässä.Gustafssonille v. 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke.
Öhman piti ainakin kliinisten löydösten perusteella Nilsin aivoruhjetta todennäköisenä, eli hän päätyi ilmeisesti samaan kuin Tenovuokin, eli vammaan, joka ei näy kuvissa.
Eli tarkoitat siis tuolla 0,1% todennäköisyydellä ilmeisesti sellaista ruhjetta, joka olisi näkynyt kuvissa. Varjostumasta jotakin mainittiin, joten onkohan tuokaan nyt ihan noin epätodennäköistä?
Totta kai Tenovuo asiantuntijana esittää asiat objektiivisesti. Eli jos asialla on vain todennäköisyys, niin silloin ei voida puhua varmuudesta. Mutta et kait sinäkin tartu näihin, kuten Awa ja Hessu, jotka tekevät juuri näistä lauseista päänumeron ja suurimman kohun. Hirvensalohan sai suurimman suosion juuri sillä, että esitti varmúudella asioita, joista hän ei voinut tietää.
KO:Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa...
Aivotärähdyksestä vuoden 1992? (kannet irronneet) Therapia Fennicasta:
Aivoruhjeesta:Aikaisemmin pidettiin kommootiopotilaan tärkeimpänä hoitona vuodelepoa, mutta nykyisin rohkaistaan potilasta lähtemään liikkeelle mahdollisimman varhain. Kommootioon liittyvä päänsärky ja huimaus eivät ole merkkejä vakavammasta häiriöstä keskushermostossa, ja ne häipyvät nopeimmin, jos potilas palaa mahdollisimman nopeasti normaaleihin elämäntapoihinsa.
Kursivoinnit olen lisännyt.Tajuttomuus kestää tunneista useisiin vuorokausiin. Kun tajunta palaa, kuluu vielä useita tunteja tai vuorokausia ilman, että potilaan mieleen jäisi siitä mitään muistikuvia (posttraumaattinen amnesia). Myös vammautumista edeltäneet tapahtumat ovat häipyneet muistista (pre-traumaattinen amnesia) aluksi tavallisesti usean vuorokauden ajalta. Myöhemmin tämä ajanjakso saattaa lyhentyä, mutta tietyn kestoinen pretraumaattinen amnesia jää aina. Se on tavallisesti sitä pitempi, mitä vakavammasta aivoruhjeesta on kysymys.
No ei pitänyt vaan aivovammaa, eli diffuusiaivovammaa. Kiitos kun kiertelet.konsta kirjoitti:Öhman piti ainakin kliinisten löydösten perusteella Nilsin aivoruhjetta todennäköisenä, eli hän päätyi ilmeisesti samaan kuin Tenovuokin, eli vammaan, joka ei näy kuvissa.
Öhman on pitänyt kliinisten löydösten perusteella aivoruhjetta epätodennäköisenä:
ETP sivulla 32: "- - asettaa tämä kyseenalaiseksi sen, että potilaalla olisi aivoruhjetasoinen vamma."
Öhman on pitänyt kuvausten perusteella aivoruhjetta mahdottomana:
Oikeuden päätös s. 23: "Gustafssonilla v. 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä."
Öhman on pitänyt aivovammaa - siis diffuusiaivovammaa - mahdollisena, ei todennäköisenä:
Oikeuden päätös, s. 24: "On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma - -"
Miten yhdessä lausessa voi sekoilla noin moneen kertaan?
En todellakaan vaan sitä, että Nilsillä olisi ollut aivoruhje ylipäätään. Siis samaa kuin Öhman, paitsi että Öhmanille asia on 100 % varma, itselläni 99,99 %. Käyttääkseni Sariolan taktiikkaa, Konsta kiertelee erittäin yksinkertaisessa asiassa.Eli tarkoitat siis tuolla 0,1% todennäköisyydellä ilmeisesti sellaista ruhjetta, joka olisi näkynyt kuvissa.
Viimeksi muokannut kujala, Ke Marras 05, 2008 7:20 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Mitä ihmettä sekoilet Skoone? Olen puhunut 0,01 %:n todennäköisyydestä (en 0,1 %:n, niin kuin Konsta virheellisesti esitti), mikä tarkoittaa ilman prosentteja todennäköisyyttä 0,0001 eli 1 / 10 000. Siis juuri sitä, mitä tarkoitin.skoone kirjoitti:Eikö todennäköisyys 0,1 olekaan 10 prosenttia? Voi, voi. Koska sekin on muutettu?kujala kirjoitti: 1. on ollut 0,01 %:n todennäköisyydellä aivoruhje (oma arvioni Öhmanin arviosta
Voi voi, jos linjat Ruotsiin päin on huonossa kunnossa.