MURHA.INFO

Todistajat: Breivik leikkautti itselleen "arjalaisemman nenän"


Ulkomaat 29.05.2012 Kirjoittanut STT (Verkkouutiset)


Norjan joukkosurmaaja Anders Behring Breivik oli pitkään melko tavallinen nuori, tosin vahvasti keskittynyt ulkonäköönsä ja rahaan. Jossain vaiheessa hän alkoi uppoutua tietokonepeleihin ja politiikkaan ja eristäytyi kavereistaan.

Muun muassa näin Breivikiä kuvailivat Oslon terrorioikeudenkäynnissä tiistaina todistaneet neljä entistä tuttavaa.

Todistajat halusivat pysyä nimettöminä eivätkä halunneet Breivikin istuvan samanaikaisesti oikeussalissa. Breivik sai seurata oikeudenkäyntiä toisessa huoneessa tv-ruudun kautta.

Kaveripiiriin kuuluneet totesivat Breivikin olleen tavallinen, älykäs, hyvä koulussa, sosiaalinen ja keskittyneen nuorempana myös vahvasti ulkonäköönsä. Yksi totesi Breivikin olleen "hieman erikoinen" – hän käytti esimerkiksi aurinkolaseja iltaisin baareissa.

Lapsuudenystävän mukaan Breivik käytti myös puuteria, halusi "arjalaisemman nenän" ja kävi tätä varten leikkauksessa. Breivik itse on sanonut, että hän päätyi leikkaukseen nenän murruttua tappelussa maahanmuuttajanuoren kanssa. Väitetystä tappelusta kukaan kavereista ei ollut kuullut.

Breivik alkoi eristäytyä

Breivikin nähtiin alkaneen muuttua vuoden 2006 paikkeilla, ja hän muutti takaisin äitinsä luo. Vähitellen hän uppoutui politiikkaan, varsinkin maahanmuuttokysymyksiin.

Todistajat kertoivat Breivikin jauhaneen politiikasta ja uskonnosta, vaikka muut kaverit eivät olleet kiinnostuneita ja yrittivät vaihtaa puheenaihetta.

–Hän ei ollut koskaan aggressiivinen keskusteluissa, vain intensiivinen, yksi todistajista kuvaili.

Näihin aikoihin Breivik eristäytyi lopulta kavereistaan. Osa epäili hänen olleen masentunut. Osa oli myös huolissaan hänen peliharrastuksestaan.

Viime vuosina Breivik alkoi jälleen aktivoitua sosiaalisesti. Noin kolme kuukautta ennen iskupäivää kaveriporukka tapasi grillijuhlissa. Tuolloin Breivikin lapsuudenystävä ei huomannut kaverinsa käyttäytymisessä mitään poikkeuksellista.

Todistajat kertoivat suhtautuneensa lähinnä positiivisesti tietoon, että Breivik muutti itsekseen vuokramaatilalleen keväällä 2011. Maatilalla Breivik lopulta valmistautui heinäkuun 22. päivän iskuihin, jotka vaativat 77 ihmisen hengen.

...siis mitä *ittua? Ja minä kun luulin, että vaan suomessa lellitään vankeja....


Breivikille vankilaan palkattuja vieraita


Lauantai 2.6.2012 klo 05.46

Anders Behring Breivikiä varten aiotaan palkata vankilaan ihmisiä, jotka muun muassa pelaisivat hänen kanssaan shakkia.

Norjalainen Verdens Gang -lehti kertoi torstaina, että Norjan massamurhaaja Anders Behring Breivikiä varten tullaan luultavasti palkkaamaan ihmisiä, jotka vierailevat hänen luonaan.

Jos Breivik tuomitaan vankeusrangaistukseen, ei hänellä voi olla vankilanjohtaja Knut Bjarkeidin mukaan normaaleja sosiaalisia kontakteja vankilan sisällä. Kontaktit saattaisivat mahdollistaa panttivankitilanteen.

- Siksi on mahdotonta sallia hänelle normaalia kosketusta toisten kanssa, Bjarkeid sanoi.

- Suunnittelemme, että hänen ympärilleen tulisi ammattilaisista, henkilökunnasta ja palkatuista työntekijöistä koostuva yhteisö.

Vankilanjohtajan mukaan Breivik voisi esimerkiksi urheilla vartijoiden kanssa tai hänelle voitaisiin palkata kaveri pelaamaan shakkia.

Norjan laki kieltää pitämästä vankeja täysin eristyksissä pitkiä aikoja.

IL

TIEDE.Fi sivuston ,"Historia, yhteiskunta y.m." keskustelussa on laajasti, suomennettua ABB oikeudenkäynti selostusta ; m.m. asiantuntijoiden lausuntoja ja vastauksia valamiesten kysymyksiin.

Nimimerkki "Donna" (Tukholma) http://www.tiede.fi/keskustelut/histori ... 0-375.html

http://www.vg.no/nyheter/innenriks/22-j ... d=10054047 (1.6.2012)
http://static.vg.no/pdf/2895_001.pdf (31.5.2012)
____________________________________________________________________________________________

31. MAI. 2012 14:02 . . . . . AS TELEFONI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . NR. 401 . . . s. 2

. . . . . . DEN RETTSMEDISINSKE KOMMISJON [3 s., Vedlegg 4 s.]

Oslo tingrett Postboks 8023 Dep, 0030 Oslo

Deres ref. 11-188627MED-OTIR/05 | Deres dato 24. mai 2012 |Vår referanse 2012-0192
Vår dato 31. mai 2012

KIargjøring om vesentlige mangler i de sakkyndige Agnar Aspaas og Terje Tørrissens
skriftlige erklæringer

Den rettsmedisinske kommisjon (DRK) viser til brev fra Oslo tingrett av 24. mai 2012 der
retten ber kommisjonen klargjøre om den har funnet vesentlige mangler i de sakkyndige
Agnar Aspaas og Terje Tørrissens skriftlige erklæringer.

DRK beklager at formuleringen "til etterretning" angitt i kommisjonens uttalelse av 21. mai
2012, har ført til usikkerhet om hva som er resultatet av konunisjonens gjennomgang av den
rettspsykiatriske erklæringen av l O. april2012 ved de sakkyndige Aspaas og Tørrissen.

Innledningsvis finner DRK grunn til å presisere at det over tid har vært en etablert praksis å
benytte formuleringen "å ta en erklæring til etterretning''. Denne benyttes i psykiatrisk gruppe
hvor det er en klar uenighet med de sakkyndige om vurderingen av premissgrunnlaget, også
etter at de sakkyndige har avgitt en tilleggserklæring. Ved å ta en erklæring "til etterretning"
fastslås at det er en uenighet, men at saken, slik konunisjonen ser det, er tilstrekkelig belyst til
at retten på selvstendig grunnlag kan vurdere erklæringen. I nyhets brev nr. 18, august 2007,
fra psykiatrisk gruppe i DRK, omtales kommisjonens saksbehandling. Nyhets brevet
vedlegges til orientering og det vises særlig til ':Vurderingen" side 3 flg.

DRK ba i nælVærende sak om en tilleggserklæring som følge av at kommisjonen hadde
vesentlige bemerkninger til erklæringen fra Aspaas og T ørrissen. I sin tilleggserklæring av 30.
apri12012 har de sakkyndige etter DRK.s oppfatning ikke svart tilfredsstillende på
kommisjonens bemerkninger. I uttalelse av 21. mai 2012 ber DRK følgelig de sakkyndige
presisere følgende for retten (sitat):

- Det mønster de mener observanden har vist for opplevelsesmåte og atferdsforstyrrelse
som har skapt konflikt med omgivelsene i ungdomsår og som er videreført inn i
voksen alder og som kun er uttrykk for observandens personlighet.

- En begrunnelse for hvordan de har vektet motstridende opplysninger ved skåring av
SCID-I og SCID-II, dvs. hvilket skjønn de har brukt for å underkjenne enkelte
opplysninger og vektlegge andre.
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S. 3
- Andre moment de mener har fremkommet i retten som ikke er en del av
premissgrunnlaget i erklæringen som styrker eller svekker de sakkyndiges
konklusjoner.

Idet retten har bedt om en redegjørelse for vesentlige mangler vil kommisjonen bemerke:

DRK kan ikke se at de sakkyndige i tilstrekkelig grad har tatt forbehold i sine drøftelser
hvorvidt de generelle kriteriene for personlighetsforstyrrelser er til stede, eller ikke. Dersom
de generelle kriteriene ikke er oppfylt kan man etter ICD-10 heller ikke diagnostisere
spesifikke personlighetsforstyrrelser, I følge ICD-l O skiller personlighetsforstyrrelser seg fra
personlighetsforandringer både når det gjelder tidspunkt for debut og utviklingsmåte.
Personlighetsforstyrrelser er utviklingstilstander som starter i barne- og ungdomsalder og som
vedvarer inn i voksen alder. DRK kan ikke se at det i premissene er redegjort godt nok for om
observanden fra barne- oweller ungdomsalder har hatt dypt innarbeidede og vedvarende
atferdsmønstre som er kommet till.lttxykk gjennom rigide reaksjoner på et bredt spekter av
personlige og sosiale situasjoner. (Ref: ICD-10 Psykiske lidelser og atferdsforstyrrelser.
Kliniske beskrivelser og diagnostiske retningslinjer, Gyldendal Norsk Forlag AS 2000).
{"Bue book"]

De sakkyndige har ved skåring av SCID-I ikke benyttet all kjent informasjon om
observanden, som for eksempel opplysninger fra observandens mor som er gjengitt fra
avhørene av henne, samt opplysninger fremkommet i samtale mellom moren og de
sakkyndige Torgeir Husby og Synne Sørheim. Til bemerkningen om komparentopplysninger,
jf. DRKs uttalelse av 23. april2012 fjerde avsnitt, har mor i avhør, men spesielt i samtale med
de sakkyndige Husby og Sørheinl gjort rede for endringer i observandens atferd fra 2006, bl.
a. hans tilbaketrekking og endringer i kontaktform, med forverring fra 2010. Mor gir gjennom
sine observasjoner et perspektiv som kan ha diagnostisk betydning. DRK. mener at de
sakkyndige ikke i tilstrekkelig grad begrunner hvorfor slike mulig viktige opplysninger ikke
er tatt hensyn tiL V ed den generelle vurdering cm av om o bservanden kan ha hatt en
psykoselidelse på handlingstiden er de samme opplysningene også utelatt. De sakkyndige
burde ha drøftet hvorvidt medtagning av slike opplysninger kunne ha ført til en annen
konklusjon eller ikke, både med hensyn til den kliniske diagnostiske vurderingen og videre i
forhold til vurderingen av de rettspsykiatriske begrepene i henhold til mandatet.

I forlengelsen av dette ønsker DRK å presisere følgende:
Det foreligger allerede en rettspsykiatrisk erklæring med motsatt konklusjon som bygger på
mye av det samme premissgrunnlaget. Det vil være opp til retten å avgjøre hva som skal
legges til grunn der de sakkyndige vurderer premissene ulikt.

DRK vil også presisere at spørsmålene som er stilt de sakkyndige, jf. kommisjonens uttalelser
av 23. april og 21. mai 2012 ikke er rettet mot de sakkyndiges konklusjon per se. DRK mener
at det er drøftingene de sakkyndige legger til grunn for sin konklusjon som har vesentlige
mangler.

Videre presiseres at DRK. er inneforstått med at kommisjonen kun skal vurdere skriftlige
erklæringer, jf. straffeprosessloven § 147 og forskrift om Den rettsmedisinske kommisjon § 3
bokstav a. Det å be de sakkyndige, i forbindelse med sitt vitneprov, gi utdypende
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S. 4
opplysninger om enkelte forhold, jf. DRKs uttalelse av 21. mai 2012, var ment for rettens
opplysning og ikke for å utfylle kommisjonens vurderingsgrunnlag. DRK skal ikke vurdere
det s.om fremkommer under bevisførselen. Det vises til merknadene til forskriften § 5 hvorav
det fremgår at dersom retten ønsker det skal medlemmer av kommisjonen som hat deltatt i
behandlingen av en sak, møte i retten, ikke for å vurdere de sakkyndiges erklæringer eller
uttalelser i retten, men for å redegjøre for sin forståelse av rettsmedisinske begreper,
kommisjonens saksbehandling og kor.nm.isjonens forutgående faglige vurderinger av
erklæringene.

Leder av DRK, Tarjei Rygnestad, og leder av psykiatrisk gruppe, Karl Heinrik Melle, er
begge innkalt til å møte som vitner under hovedforhandlingen. De er bedt om å være tilstede
under de sakkyndiges forklaringer før de selv skal avgi sine forklaringer, foreløpig angitt
tidspunkt er den 18. juni 2012, Melle vil i sin forklaring for retten lrunne gi utdypende
opplysninger om de forutg!ende faglige vurderingene som er gjort av de sakkyndige
erklæringene i saken. Under henvisning til at medlemmer av DRK møter etter ønske fra
retten, jf hva som er gjengitt fra merknadene til forskriften ovenfor, overlater DRK til retten å
vurdere hvorvidt det kan være hensiktsmessi g at medlemmene fra DRK avgir sine
forklaringer forut for de rettsoppnevnte sakkyndige i saken.

Den rettsmedisinske kommisjons psykiatriske gruppe er samlet om denne uttalelsen.

Tarjei Rygnestad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Karl Heinrik Melle
leder, Den rettsmedisinske kommisjon . . . . . . . . . . leder, psykiatrisk gruppe

Vedlegg:
Nyhetsbrev nr 18 fra Den rettsmedisinske kommisjons psykiatriske gruppe} august 2007 om
kommisjonens saksbehandling [4 s.]
(- -)
__________________________________________________________________________________

Norjassa tuomari köllötteli ja pelaili pasianssia todistajien todistaessa:

http://www.vg.no/nyheter/innenriks/22-j ... d=10065901

Filmingen av den kaballeggende meddommeren har fått retten til å reagere overfor NRK.

- Det er en forutsetning for kringkastingen at man ikke filmer dommerbordet. Der ligger det notater og dokumenter som inneholder sensitive opplysninger, sier Ramm.

Hun har allerede tatt opp dette med NRK under lunsjpausen.

- Vi bruker skjønn når vi velger hvilke bilder vi sender ut. Dette viser ikke notater eller annet som ikke bør vises, sier produsent Aksel Helgheim i NRK.

Eikös tuossa tuomarien osalta vikistä, ettei tuomarien pöytää saisi kuvata. NRK puolustautuu, että sieltä ei näytetä muistiinpanoja tms. juttuun liittyvää. Oikeinhan tällaista kansallista häpeäjätkää ja jäteläjää onkin kuvata - se on osa sananvapautta parhaimmillaan. Joukkomurhan uhrien muistoa halveksitaan.

Toivottavasti tuo roskatuomari hakee ensi kerralla oikein pakan ja pelaa pasianssia sitten rehdisti ja avoimesti, jos se kerran on OK.

Vituttaa tuollaiset keskittymiskyvyttömät pellet. Jos sen perseensä vetää tuollaiseen oikeudenkäyntiin, niin kyllä täytyy pystyä seuraamaan jokaista tapahtumaa. Jos kunto ei riitä, niin löysä vetelys voi lähteä kälppimään. - Vai pitääkö olla niin ylpeä jääräpää, että tunkee itsensä kaikkiin kansakunnalle tärkeisiin tapahtumiin ihan tittelin pohjalta?

VG: http://www.vg.no/nyheter/innenriks/22-j ... vurdering/ (284 s.)

Toivottavasti saataisiin nyt joku kääntämään tämä raportti. Dokument.no ei välttämättä halua, koska he tykkäävät paremmin, että breivik olisi syyntakeeton.(näin ajattelen dokument.no:ssa julkaistujen blogien perusteella)

http://www.document.no/2012/06/protokol ... ssemorder/

Siltä vaikuttaa. Veikkaan kuitenkin, että osa (yhteenveto yms.) käännetään.

Ulrik Fredrik Maltin todistuksen yhteenvedot document.no:ssa. Malt käy läpi breivikin mahdollisia diagnooseja.
http://www.document.no/2012/06/ulrik-fr ... orste-del/
http://www.document.no/2012/06/malt-del-ii/

Dagbladetin raportti breivikin viidestä diagnoosista:
http://www.dagbladet.no/2012/06/09/nyhe ... /21997495/

Malt torjui ainakin 1. raportin diagnoosin. En ole varma mitä mieltä hän oli 2. raportin diagnoosista, koska käännös on hieman epätarkka.

Malt mainitsi myös paranoidisen psykoosin:

The first expert has some good reviews, if not paranoid schizophrenia, we can throw psychosis diagnosed? no, we can not, for there may be a paranoid psychosis

what is it? It is then a few delusions, not of the same type as the schizo, here is grandiose delusions, and if these have been present for several months, then you can set the diagnosis.

Here we are out and sail in the sense that this is an area that is poorly defined in our system.

the big question: is the grandiose delusions?

Think of what he says about himself:

Commander of the major European networks
biggest champion of Cultural Conservatism europe has ever witnessed since 1950
a hero of Europe, a savior of our people, and European Christendom -
a perfect example, a perfect knight, who should be copied by everyone

grandeur delusions

titles, medals, uniforms,
special abilities, can infiltrate anything
vokterråd, regent
right to judge the living and the dead (executed)

which is moving towards greatness performances and perhaps delusions?

some of these conceptions of saving Europe is known from the ideological literature. What is important is that he is not fighting as much for it in the interrogation and trial, he lets himself be correct. If I have understood correctly, he will first go to court in uniform, but in March he said: it is no longer so important, for he had a comment that he looked ridiculous.

fits neither with delusions that he is concerned that other nationalists can frown as he has done
, "I knew it was wrong"
, he says he is afraid to break down if he takes into account the fact that he has done
will not understand the relatives of then he could not live on
regrets "civilian" loss

is not entirely convinced that there is a paranoid psychosis, room for interpretation, can not be ruled out, my task is not to decide, but consider this pro et contra,
perhaps not entirely convinced, but it can not be excluded.

http://www.document.no/2012/06/ulrik-fr ... orste-del/

Monet maltin yllä mainitsemista esimerkeistä pätevät, jos uskoo 1. raportin sisällön kirjaimellisesti. Jos taas näkee breivikin temppeliherra puheet pyrkimyksenä synnyttää järjestö/liike, joka ajaa muslimit pois europasta(tämän on breivik itse sanonut olleen hänen tarkoituksensa), niin tällöin mainituilta suuruudenhulluilta harhoilta putoaa pohja pois.

Maltin myös mainitsema "special abilities", voi esimerkiksi viitata 1. raportissa esitettyyn väitteeseen, että breivik uskoo pystyvänsä lukemaan toisten ajatuksia... Kun 1. raporttia lukee tarkasti, niin on kyllä selvää, että kyseessä on husbyn ja sørheimin tulkintavirheestä.

Malt listaa myös asioita, jotka puhuvat paranoidista psykoosia vastaan kertoessaan miten breivik on korjannut käytöstään myöhemmin. Malt sanookin, että ei ole vakuuttunut, että breivikillä on paranoidinen psykoosi, mutta ei voi sitä täysin sulkea poiskaan.

Maltin oma lisä on, että breivik voi kärsiä asbergerin ja/tai touretten syndroomista.

- Therefore, he has Asperger's:

In his statement in court yesterday put forward a list Malt symptoms which he believes shows that Breivik has Asperger's.

He listed:

• Deviant behavior as a child.
Breivik was the observation of a psychologist, which among other things, concluded that he had problems with samlek.

• Falling out of school / malfunction.
- Breivik believes he has provided explanations for why he dropped out of high school. But in light of his later career, it can be seen as a failure, said Malt.

• Extreme specialization in a subject.
- He immersed himself in the very weapons and bomb technology. Most of us would have fallen through the cracks, said Malt.

• Targeted work over several years.

• Strange expression.

• always returns to his "theme".
- He has a strange way of talking, said Malt.

• Concerned with numbers and percentages.
- He is extremely concerned about numbers. This is so striking that one must ask if there are diseases or disorders in which this is one of the manifestations, said Malt.

• "ULEV utrettferdighet."
Breivik has described that he has experienced this both in court and his manifesto. Malt said it was typical for people with Aspberger.

http://www.dagbladet.no/2012/06/09/nyhe ... /21997495/

En tiedä tekeekö norjassa aspergerin syndrooma ihmisestä syyntakeettoman, toivon että ei, mutta norjalaisista ei koskaan tiedä. Kuitenkin on muistettava, että mikäli breivikillä on asperger, niin hän ei tehnyt iskujaan, koska asperger teki hänestä kyvyttömän ymmärtämään tekojensa seurauksia, vaan koska hän halusi kostaa maailmalle oman kyvyttömyytensä toimia siinä.

Oma fantasiani on, että breivikin päämotiivi on kosto, kuten esimerkiksi kouluampujilla. Anti-jihadismi on vain lisäsyy.(sinänsä tietysti ihan pätevä syy, kyllä breivikin esittämät ajatukset maahanmuutosta ovat huomionarvoisia) Asperger sopisi hyvin tähän skenaarioon siinä mielessä, että juuri se osaltaan aiheuttaa breivikissä vieraantuneisuutta jne... mitkä olivat syynä tekoon.

Asperger kuulostaa kyllä sopivalta. Olen kovasti miettinyt viimeisen vuoden aikana, että mikä ajoi nuorena kilttinä ja tunnollisena pidetyn pojan tekemään massamurhan ja nyt ehkä vihdoinkin kuulin yhden ihan järkevän ehdotuksen syyksi. Jännä, ettei Aspergeria ollut kukaan aiemmin maininnut (?). Asperger ei tietenkään tee Breivikistä syyntakeetonta.

En usko, että Breivikillä on mitään "kostoa" (paitsi marxilaisille yms). Kaveri vaan uppoutui ihan liian syvälle maahanmuuttokeskusteluun ja uskoi kaikki yksinkertaiset selitykset monimutkaisiin ongelmiin. Mielestäni mm. se oikeudessa esitetty hänen propagandavideonsa oli suorastaan lapsellinen... Ennen sen näkemistä olin ajatellut, että Breivikillä riittäisi kyvyt olla jopa vakavasti otettava maahanmuuttokeskustelija. Häntä on kuvailtu älykkääksi, mutta jotenkin tuntuu, että maahanmuuttokeskustelussa hänellä tunteet ylittää järjen. On muuten melko yleinen ilmiö, molemmin puolin...

Malt piti narsistinen persoonallisuus -häiriötä oikeana mutta
epäsosiaalinen persoonallisuus ("psykopatia") -diagnoosia vääränä.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201206 ... 9_ul.shtml

Norjan massamurhaajaa Anders Behring Breivikiä vankilassa haastatellut psykologi kertoi näkemyksistään oikeudessa.

Maanantaina kuultu Eirik Johannesen vietti yhteensä 26 tuntia keskustellen Breivikin kanssa vankilassa.

- Breivikin tapaaminen tuntui siltä kuin olisin tavannut Hannibalin, Johannesen sanoi viitaten Uhrilampaat-kauhuelokuvan päähenkilöön Hannibal Lecteriin.

Breivikin puolustus kutsui Johannesenin todistamaan sen puolesta, että Breivik ei ollut syyntakeeton, kun hän tappoi 77 ihmistä Norjassa viime vuonna.

Breivikin syyntakeisuus on yksi oikeudenkäynnin ydinkysymyksistä.

Johannesen kertoi oikeudessa olevansa täysin vakuuttunut siitä, että Breivik ei ollut psykoottinen tai mieleltään sairas. Psykologi ei usko, että Breivikiä voitaisiin hoitaa terapialla tai lääkkeillä.

Johannesenin mielestä Breivik on kyllä luonut itselleen identiteetin vakuuttaakseen seuraajansa, eikä identiteetti vastaa sitä, kuka hän todella on.

- Mutta ei psykoottisessa mielessä, Johannesen lisäsi.

Asiantuntijat ovat esittäneet hyvin eriäviä näkemyksiä Breivikin mielentilasta. Oikeuden määräämät kaksi tutkimusta päätyivät eri tuloksiin.

Ensimmäisen mielentilatutkimuksen mukaan Breivik kärsisi paranoidisesta skitsofreniasta eikä näin olisi vastuussa teoistaan. Toisen tutkimuksen mukaan Breivik oli syyntakeinen.

Myös oikeudenkäynnin aikana asiasta on esitetty erilaisia arvioita.

Maanantaina psykiatrian professori Einar Kringlen kertoi olleensa pitkään sitä mieltä, että Breivik oli mieleltään sairas, mutta muuttaneensa nyt näkemyksensä nähtyään, miten Breivik on käyttäytynyt oikeudessa.

- Pahuutta ei voi aina selittää sairaudella, hän sanoi ja käytti esimerkkinä holokaustia.

Breivikin käyttäytymistä seurattiin aiemmin tänä vuonna vankilassa myös monitorien kautta kolmen viikon ajan lähes kellon ympäri. Tutkimusryhmän vetäjä kertoi oikeudessa, että he eivät havainneet Breivikin käyttäytymisessä merkkiäkään psykoosista.

- On erittäin epätodennäköistä, että hän pystyisi piilottamaan sen kolmen viikon ajan, sanoi psykiatri Maria Sigurjonsdottir.

Jos Breivik todetaan syyntakeiseksi, hänellä on edessään vankeustuomio, jos syyntakeettomaksi, hän joutuu mahdollisesti jopa loppuelämäkseen psykiatriseen hoitoon.

Tuomio annetaan heinä- tai elokuussa.

Kumma juttu, että niin kovasti yritettiin tehdä Breivikistä sairasta, jolla sitten saataisiin selitettyä pahat teot.
Eihän kukaan koskaan ole kyseenalaistanut Hitlerin, Gaddafin tai Husseinin kuupan terveyttä.
Auta armias jos tavallinen tallaaja tekee tuollaista, niin heti ollaan varmoja, että takana on mielisairaus. Miksiköhän? Ei vaan pystytä hyväksymään sitä, että joku voi olla noin erimieltä asioista ja sitten toimia sillä äärimmäisellä tavalla.
Tarpeeksi vaan kun rupeaa keittämään niin kyllähän ihminen voi tuollaiseen ryhtyä. Esimerkkinä koulukiusaamiset ja kouluammuskelut.
Breivikin kiusaajat on nyt sitten vaan olleet maahanmuuttajat. Näin minä tämän ajattelen.

Randi Rosenqvistin todistajalausunto suorana feedinä
http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks ... 848224.ece

Kannattaa katella chromella ja kääntää norjasta englanniksi.