Estonia

[Spekultantti]

Kiitos NancyDrewille hienosta artikkelista. Huomasin tuosta, että Caritan puoliso Peter menehtyi myöhemmin syöpään. HS:n jutussa Estonialla soittaneesta bandistä kerrottiin myös toisesta pelastuneesta muusikosta, että kuoli muutaman vuoden kuluessa syöpään. Tulee mieleen vanha hokema, että ihminen voi sairastua surusta, kun molemmat olivat vasta keski-ikäisiä, jos sitäkään. Puolalaisia muuten kumpikin.

[NancyDrew]

Kiitos NancyDrewille hienosta artikkelista. Huomasin tuosta, että Caritan puoliso Peter menehtyi myöhemmin syöpään. HS:n jutussa Estonialla soittaneesta bandistä kerrottiin myös toisesta pelastuneesta muusikosta, että kuoli muutaman vuoden kuluessa syöpään. Tulee mieleen vanha hokema, että ihminen voi sairastua surusta, kun molemmat olivat vasta keski-ikäisiä, jos sitäkään. Puolalaisia muuten kumpikin.

Kiitos kiittämisestä. Eihän sitä tiedä, mitä suru voi aiheuttaa, mutta ainakin tunnetuimmat oireet liittyvät sydämeen. Joskus puhutaan särkyneen sydämen syndroomasta.

Suomensin tuon Caritan tarinan täältä. Sieltä löytyy monta muutakin kohtaloa ja näköjään ne täydentyvät joka päivä. Toivottavasti en saa kauheasti sapiskaa suomennoksesta. Minulla ei ole tapana suomentaa sanasta sanaan, koska englanti ei käänny sillä tavalla luontevasti.

[TiiaStiina]

Olipa vaikuttava tapaus! Harmi vain että se on Huu haa -otsikon alla.

[RBW]

Mietin juuri, että onkohan tuo Baltic Storm-elokuva katsomisen arvoinen...?

En varsinaisesti suosittele katsomaan.
Pätkä voisi toimia jonain mappi-ö luokan trillerinä jos Estonian tapausta olisi käytetty vain inspiraationa, tämmöisenään tuntuu jopa tapahtumia halventavalta.

[Spekultantti]

Kiitos NancyDrewille hienosta artikkelista. Huomasin tuosta, että Caritan puoliso Peter menehtyi myöhemmin syöpään. HS:n jutussa Estonialla soittaneesta bandistä kerrottiin myös toisesta pelastuneesta muusikosta, että kuoli muutaman vuoden kuluessa syöpään. Tulee mieleen vanha hokema, että ihminen voi sairastua surusta, kun molemmat olivat vasta keski-ikäisiä, jos sitäkään. Puolalaisia muuten kumpikin.

Kiitos kiittämisestä. Eihän sitä tiedä, mitä suru voi aiheuttaa, mutta ainakin tunnetuimmat oireet liittyvät sydämeen. Joskus puhutaan särkyneen sydämen syndroomasta.

Suomensin tuon Caritan tarinan täältä. Sieltä löytyy monta muutakin kohtaloa ja näköjään ne täydentyvät joka päivä. Toivottavasti en saa kauheasti sapiskaa suomennoksesta. Minulla ei ole tapana suomentaa sanasta sanaan, koska englanti ei käänny sillä tavalla luontevasti.

Mielenkiintoinen linkki. Aika monesta kuitenkin tiedetään missä he olivat laivan upotessa, että voi kuvitella huuhtoutuiko mereen tai onko hylyssä edelleen. Hyvin olet, NancyDrew kääntänyt, että asia on säilynyt kielen kärsimättä.

Hylyn nostosta luin jostakin, että se ei ole mahdollista mm. siksi, että kaikki koneet, lastina olleet rekat ja muu raskas tavara on valunut laivan kaaduttua sinne oikean kyljen päälle, niin metalli ei kestäisi niiden painoa nostettaessa, vaan laiva rosahtaisi rikki.

Surku sinänsä, että sukeltajat näkivät ruumiita hylyssä, mutta ketään ei lähdetty nostamaan, kun kaikkia ei kuitenkaan olisi saatu ylös. Ruotsalaisille asia on ollut vaikea hyväksyä, mutta virolaiset ovat tyytyneet kohtaloonsa, kun niin monta maanmiestä on jäänyt neuvostovuosina Siperiaankin.

Noiden salaliittoteorioitten takia Estonia nyt on Huuhaa-osastossa, vaikka tuntuukin pahalta uhrien kannalta, mutta eipä täällä taida muutakaan paikkaa oikein olla.

[NancyDrew]

No niin. Täältä pesee vielä yksi tarina.



Magnus Lindström

Ikä: 23 (s. 30.11.1970)
Ammatti: Yliopisto-opiskelija
Asuinpaikka: Borlänge, Ruotsi

Magnus Lindström oli lähtenyt huvimatkalle vanhempiensa Kjell ja Margareta Lindströmin, sekä kihlattunsa Katarina Nordqvistin kanssa. He olivat menneet laivalla Tallinnaan, käyneet ostoksilla ja katselleet nähtävyyksiä.

He palasivat Estonialla. Heillä oli kaksi vierekkäistä hyttiä kannelta neljä. Magnus ja Katarina yöpyivät toisessa ja Magnuksen vanhemmat toisessa.

Perhe söi illallisen yhdessä laivan seisovasta pöydästä ja sen jälkeen he istuivat baarissa puoli yhteentoista asti. Sitten he menivät nukkumaan.

Magnus ei saanut unta. Laiva huojui ja keinui raskaasti myrskyävällä merellä. Unet karkasivat vielä kauemmas, kun heidän hyttinsä alapuolella olevalta autokannelta rupesi kuulumaan vieriviä ääniä. Katarina oli jo nukahtanut, mutta Magnus makasi sängyssään hereillä ja hänestä tuntui, että kaikki ei ollut kunnossa. Hän arveli kuulleensa rekan liikkuneen autokannella. Hänen mieleensä tuli puolalainen autolautta Jan Heweliusz, joka upposi tammikuussa 1993 vieden mukanaan 54 ihmistä.

Puolen yön aikaan vessassa olleet hammasharjat lennähtivät vesilaseista altaaseen ja hyllyillä ja pöydillä olleet tavarat vierivät lattialle. Magnus oli vakuuttunut, että jotain tapahtuisi.

Yhtäkkiä Magnus kuuli metallisen pamahduksen ja laiva kallistui. Hän hyppäsi sängystään ylös ja herätti Katarinan kiskoen housuja jalkaansa.

Magnus juoksi koputtamaan vanhempiensa ovelle ja herätti heidätkin. He tulivat käytävälle.

Käytävällä oli paljon ihmisiä. Kallistumisesta huolimatta siellä pystyi liikkumaan, valot toimivat, eivätkä ihmiset olleet paniikissa. Kaiuttimista ei tullut tietoa tilanteesta, eikä missään oltu kerrottu hätäuloskäynneistä tai siitä, mitä onnettomuustilanteessa tulisi tehdä. Magnus kuitenkin tiesi, että laivasta pitäisi päästä pois.

He lähestyivät laivan keskiosaa, jossa oli pääportaat sekä alas- että ylöspäin.


Ei tietoa, mutta ehkä nämä portaat?

Laiva oli kallistunut, mutta he pystyivät etenemään. Portaille menevä käytävä oli kuitenkin tukossa loukkaantuneista tai jopa kuolleista ihmisistä. Magnus pääsi käytävän läpi, mutta portaille tullessaan hän kääntyi katsomaan taakseen ja huomasi, että hänen vanhempansa tai Katarina eivät olleet hänen perässään. Magnus huomasi heidän seisovan neljännen kannen sisäänkäynnin kohdalla, joka oli täynnä loukkaantuneita ihmisiä, jotka joko seisoivat tai makasivat.

Laiva kallistui entisestään ja Magnus huusi, että heidän täytyy päästä portaille ja ulos laivasta. Hän sai vastauksen, joka oli joko hänen isältään, äidiltään, Katarinalta tai heiltä kaikilta.

"Juokse sinä!"

Magnus luuli, että he lähtivät hänen peräänsä ja hän juoksi sisäänkäynnin ohi kaltevaa lattiaa pitkin portaisiin ja kiipesi niitä yhden tai kahden kerroksen verran. Sen jälkeen hän huomasi, ettei häntä oltu seurattu ja hän kääntyi takaisin.

Hän huomasi vanhempiensa ja Katarinan pitelevän portaikon kaiteesta kiinni, kun asiat myllersivät heidän ympärillään. Jotkut tappoivat itsensä.

Katarina oli paniikissa. Hänen isänsä vaikutti apaattiselta. Magnus huusi uudelleen, että heidän täytyy tulla ylös ja ulos laivasta.

"Emme pääse. Juokse sinä!"

Magnus kääntyi ja juoksi portaat ylös uudelleen. Myöhemmin hän on kertonut, ettei hänellä ollut sillä hetkellä tunteita. Ihan kuin vain osa aivoista olisi toiminut. Hän oli keskittynyt eloonjäämiseen.

Magnus saavutti kuudennen kannen, mutta portaat rupesivat käymään ahtaiksi. Ne olivat täynnä ihmisiä. Monet olivat pyrkimässä ylöspäin, mutta jotkut olivat lamaantuneita järkytyksestä ja jotkut eivät jaksaneet kiivetä kallistuman takia. He seisoivat paikallaan ja pitelivät kaiteista kiinni. Joku ojensi Magnukselle käden ja kiskoi hänet seitsemännelle kannelle.

Siellä hän huomasi, että vastakkainen puoli laivasta oli kallistunut jo vesirajaan. Hän näki laivan henkilökunnan yrittävän irrottaa pelastusveneitä, mutta se ei onnistunut kallistuman takia. Yksi miehistön jäsenistä sai irrotettua useita pelastuslauttoja.

Magnus yritti keskittyä pelastautumiseen, eikä pelkäämiseen.

Joku ojensi hänelle pelastusliivin, mutta se oli liian löysä ja hän menetti sen jo veteen pudotessaan. Magnus onnistui tarttumaan yhdestä pelastuslautasta roikkuneeseen köyteen.

Hän kävi monta kertaa upoksissa, mutta hän ui joka kerta takaisin pintaan.

Magnus näki Estonian uppoavan ja oli vakuuttunut, että sen kyljessä oli iso reikä. Samalla hän ymmärsi menettäneensä perheensä.

Laivan uppoaminen aiheutti kovan imun ja hän upposi entistä syvemmälle. Hän sai kuitenkin uitua taas pintaan.

"Ota kiinni!"

Magnus kääntyi ympäri ja näki toisen lähestyvän pelastuslautan. Hänet nostettiin sen kyytiin. Siellä oli 12 muutakin ihmistä. Heistä kaksi menehtyi ennen pelastumista. Toisella miehistä oli ollut sydänvika ja toinen heistä oli ollut pelkissä alushousuissa.

Pelastuslautalla olleessaan he olivat ampuneet kolme hätärakettia. Joku oli luovuttanut Magnukselle omat pelastusliivinsä. Vanhemmat ihmiset istuivat hiljaisina ja välinpitämätön katse silmissään.

He olivat lautalla noin viisi ja puoli tuntia. Lähistöllä oli laivoja, mutta yksikään niistä ei pystynyt pudottamaan pelastusveneitä aallokon takia. Laivat vastasivat kuitenkin taskulampun väläytyksiin.

Kymmenen eloonjäänyttä pelasti lopulta suomalainen helikopteri. Pintapelastajana toimi Risto Leino, joka nosti heidät kaksi kerrallaan kyytiin. Heidät lennätettiin Silja Symphonyn kannelle, jonka henkilökunta huolehti heistä Helsinkiin asti.

Wikipediassa kerrotaan, että Silja Symphonylle lennätettiin kaiken kaikkiaan 21 eloonjäänyttä. Yksi heistä kuoli matkalla Helsinkiin.

Helsingissä Magnus kuljetettiin Töölön sairaalaan, jossa hän oli pari tuntia. Sieltä hänet siirrettiin Hotelli Haagaan, jossa pelastuneilla oli mahdollista saada kriisiapua.

Magnuksen setä oli järjestänyt lentolipun Ruotsiin ja hän pääsi lähtemään kotiin muita aikaisemmin.

Magnus vietti viikon tätinsä luona Tukholmassa ja viikon päästä siitä hän palasi yliopistoon suorittamaan viimeistä vuottaan.

Onnettomuuden jälkeen Magnus kärsi suljetun paikan kammosta ja ahdistui hisseistä, lentämisestä ja tietysti laivalla matkustamisesta. Kahden viikon kuluttua hän astui Silja Symphonyn kannelle voittaaksen pelkonsa ja istui siellä katsellen merta. Hän matkusti sillä kolme kertaa ja tuli tutuiksi niiden miehistön jäsenten kanssa, jotka olivat huolehtineet hänestä onnettomuusyönä.

Puoli vuotta myöhemmin keväällä 1995 Magnus myi perheensä ainoana lapsena vanhempiensa talon Grängesbergistä ja osti uuden Klenshyttanista. Hän ajatteli, että hänen perheensä olisi halunnut hänen jatkavan elämäänsä, eikä hautaavan itseään heidän mukanaan Estoniaan.

Heidän perheessään kuolemaa ei oltu käsitelty koskaan pahana asiana. Magnuksen äiti Margareta työskenteli vanhusten parissa ja hän joutui usein huolehtimaan kuolleista ihmisistä.

Tammikuussa 1995 Magnus tapasi uuden naisen, Saran. He rakastuivat, menivät naimisiin ja saivat kolme lasta. Magnus työskenteli ensin ohjelmoijana ja sitten hänestä tuli konsultantti.


Magnus Lindström lastensa ja vaimonsa Saran kanssa vuonna 1999.

Magnuksen kanssa samalla pelastuslautalla olleet pitivät yhteyttä toisiinsa vuosien ajan, mutta vähitellen yhteydenpito harveni, vaikka ei loppunutkaan kokonaan. Vuonna 1997 sama porukka kokoontui Tukholmaan Estonian vuosipäivänä.

Magnus on kertonut, että onnettomuus opetti häntä rauhallisemmaksi. Hän ei ole enää yhtä kiireinen tai stressaannu samalla tavalla.

Vuonna 2004 Aasian tsunamin yhteydessä Magnus otti yhteyttä Emergency Management Agencyyn ja toivoi, ettei uhreja kohdeltaisi samalla tavalla kuin Estoniassa olleita, vaan heidän toivomuksiaan kuunneltaisiin. Magnus oli pakotettu tapaamaan psykiatria kaksi päivää pelastumisensa jälkeen Karoliinisessa yliopistosairaalassa Tukholmassa. Hän ajoi tapaamiseen ja odotti odotushuoneessa tunnin. Sinä aikana hän välitti henkilökunnalle tiedon, että hän oli menettänyt onnettomuudessa koko perheensä. Psykiatri kysyi ensimmäiseksi, että onko hän tiedottanut perhettään pelastumisestaan. Magnus nousi, lähti ja palasi takaisin kotiinsa Borlängeen.


Magnus Lindström tänä vuonna.

[NancyDrew]

Vielä sen verran, että tässä oli vasta kaksi tarinaa. Ajatelkaa, että Estonialla oli kaiken kaikkiaan 989 matkustajaa ja jokaisella heistä on tarinansa. Siitä voi päätellä, että miten mittaamattoman paljon pelkoa, hätäännystä ja surua tällaisiin onnettomuuksiin liittyy.

[Jack the Ripper]

Edelleenkin askarruttavia kysymyksiä:

Jos Estonian tapaukseen ei liity mitään outoa, miksi alus upposi alle tunnissa? Simulaatioiden mukaan M/S Estonian olisi pitänyt keikahtaa ympäri ja kellua tuntikausia.

Mihin hävisi Kalev Vahtras? Hän oli todistajien (miehistötovereiden) mukaan suomalaisessa sairaalassa ja hyvissä voimissa. Hän hävisi ja myöhemmin kerrottiin ruumiin löytyneen merestä, pahoin aaltojen hakkaamana vasten rantakiviä...

Miksei uhreja nostettu? Estonia lepää noin 60 metrin syvyydessä eikä tuo ole ammattilaisille syvyys eikä mikään. Varsinkin ruotsalaiset omaiset ovat olleet käärmeissään viranomaisten päätöksestä olla nostamatta vainajia. Keulavisiiri kyllä etsittiin ja nostettiin muttei vainajia...Puhuttiin hylyn betonoimisesta eräänlaiseksi sarkofagiksi mutta hylky on edelleen sukeltajien saavutettavissa. Lisäksi sanottiin uhrien olevan siististi hylyn sisällä vaikka merivoimien sukeltajat syksyllä -94 totesivat merenpohjan olevan täynnä hylkytavaraa ja ruumiita.

Entä matruusi Silver Linde?

[CCC]

Mihin hävisi Kalev Vahtras? Hän oli todistajien (miehistötovereiden) mukaan suomalaisessa sairaalassa ja hyvissä voimissa. Hän hävisi ja myöhemmin kerrottiin ruumiin löytyneen merestä, pahoin aaltojen hakkaamana vasten rantakiviä...

Omaisten mukaan poliisi Suomesta vielä ilmoitti Vahtrasin selviämisestä. taisi poliisi asian Spiegel-tv:lle vielä varmistaa, mutta selittivät tutulla "nimet meni sekaisin".

Joo mietitään, selviät onnettomuudesta, sinulta tiedustellaan nimeä n. 5-10, kertaa tarvittaessa varmuudeksi, kuten Huddingen johtava lääkäri totesi.

Pitää olla aika donitseissa, jos saa väärän nimen ja ilmoittaa sen vielä omaisille. Kukaan ei varmaan valehtelisi nimeään. Ja jos valehtelisi, se selviäisi.

Vahtras lienee se ruotsalaiseen helikopteriin kuljetettu, se on asiakirjoin todistettu juttu, että joku kuskattiin (Jääskeläinen). JAIC mainitsee 1 pelastetun kuolleen, kukaan muu omainen ei ole tällaisesta mitään puhunut, kuka se 1 siis on ellei Vahtras, mutta Kaleviahan ei JAIC:n tai poliisin mukaan enää pelastettukaan...?

[-Nixu-]

Onko kellään tietoa mistä Kalev Vahtras löytyi? Tuskin avomereltä, jos rantakivikko oli hänen ruumistaan kolhinut.
Entä onko noita syöpään sairastuneita paikallaolleita muitakin? Tuli vaan ajatus että olisiko ydinpommi tms materiaali aiheuttanut sellaista, ja siksi myös hylky piti nopeasti haudata betoniin/hiekkaan.

[CCC]

Saksalaiset ammattiselvittäjät laivajuridiikan tohtori Hoeltappels ja ammattihaveriselvittäjä Hummel selvitti yhdeltää suomalaisvangilta, joka oli ennen ollut tekemisissä oliko nyt estlinen vai rahtaajien kanssa, että plutonium-kuljetukset oli "arkipäivää" Estonialla.

Turmayönä yksi ruotsalaisrahtari (suoma. nimi) kuulemma kuljetti plutojniumia, USA:n sotilassaattue turvasi.

"Kaiken tutkinut" demarikumileimasin Lehtola tutki samaan aikaan meriveden lämpötiloja jne.

Estonia ja Tsernobyl ovat paikat Euroopaassa, jotka on haluttu betonoida, MIKSIHÄN?

Lopulta hiekka riitti.

Käviköhän JAIC:n "alaiset" "tutkimussukeltajat", siis ne, jotka Lehtolan uusimman haastattelun mukaan EIVÄT TOTELLEET JAICIA, siis sotalordi Dick Cheneyn Halliburtonin tytäryhtiön salasukeltajat hakemassa muutakin kuin asesalakuljettaja Voroninin, siis sen, jonka nuori poika ja vanha isä pelastui, vaikka nuoria ja vanhuksia kuoli eniten, salkun Avo Pihtin kabiinista, JAIC:in "tutkimussukellusten" aikana.

Siis niiden sukellusten, jonka aikana sukeltajat ei totelleet JAICIA, Börje Stenström heitti tärkeimmän todisteen, atlaslukon pultin takaisin mereen, ja jotka olivat sukellusjohtaja Johan Franssonin mukaan täysin luokattomat "sukellustutkimukset", joissa tutkittiin vain USA:Sta huippuviran saaneen ja nykyisin Bilderbergissä massamurhaaja Henry Kissingerin oikeana kätenä toimivan Carl Bildtin 24h sisällä keksimän turmasyyn oikeellisuus...

[Kateellinen]

Harmi, että kaikki yksityiskohdat unohtuvat, kun näitä juttuja ei ole miettinyt vähään aikaan. Pitäisi lukea uudelleen kaikki Estonia-kirjat. Tuolta estline.ee-nettisivuilta löytyi joku lista Estonian työntekijöistä. Siinä listassa ei ollut Avo Pihtiä. Lista siis oli maaliskuulta 1994. Onko Piht siis siirtynyt Estonialle vasta vähän ennen onnettomuutta? Vai olikohan kyseessä vain jonkin tietyn päivän lista...? Näistä listoista siis puhun:

http://estline.ee/en/crew/estonia-crew

Hieno nimikirjoitus muuten Arvo Anderssonilla.

No mutta kuitenkin. Minä luulen, että näille kaikille "oudoille" jutuille löytyy ihan luonnollinen selitys, ja kyseessä oli oikeasti vain onnettomuus.

[Crankypants]

Piti ihan vartavasten rekkautua et pääsin kirjoittaa tän viestin

Siis ambulanssin kyydissä ollut mies, jota arvellaan Avo Pihtiksi. Niin siis, jos hän ei ole Piht niin kukas se sitten on? Luulisi, että ko. mies olisi itse ilmoittanut olevansa ambulanssin kyydissä oleva mies, jos kerran se onkin jonkun random-tyyppi.
Silloinhan oli paljonkin julkisuudessa spekulaatiota siitä, oliko Piht kyydissä ollut mies

[Spekultantti]

Piti ihan vartavasten rekkautua et pääsin kirjoittaa tän viestin

Siis ambulanssin kyydissä ollut mies, jota arvellaan Avo Pihtiksi. Niin siis, jos hän ei ole Piht niin kukas se sitten on? Luulisi, että ko. mies olisi itse ilmoittanut olevansa ambulanssin kyydissä oleva mies, jos kerran se onkin jonkun random-tyyppi.
Silloinhan oli paljonkin julkisuudessa spekulaatiota siitä, oliko Piht kyydissä ollut mies

Kuva on feikki. Ei pimeän ambulanssin ikkunasta näy tuollaista isoa mustavalkoista päätä oikeasti. Ambulanssissa viedään yleensä petipotilaita, mutta kuvan mies näyttää istuvan pää katossa.

[Crankypants]

Piti ihan vartavasten rekkautua et pääsin kirjoittaa tän viestin

Siis ambulanssin kyydissä ollut mies, jota arvellaan Avo Pihtiksi. Niin siis, jos hän ei ole Piht niin kukas se sitten on? Luulisi, että ko. mies olisi itse ilmoittanut olevansa ambulanssin kyydissä oleva mies, jos kerran se onkin jonkun random-tyyppi.
Silloinhan oli paljonkin julkisuudessa spekulaatiota siitä, oliko Piht kyydissä ollut mies

Kuva on feikki. Ei pimeän ambulanssin ikkunasta näy tuollaista isoa mustavalkoista päätä oikeasti. Ambulanssissa viedään yleensä petipotilaita, mutta kuvan mies näyttää istuvan pää katossa.

Minusta näyttää siltä, että ambulanssissa on valot siellä takana päällä ja mies istuu siinä penkillä, missä hoitaja/lääkäri istuu kun matkustaa takana potilaan kanssa.