Korpisoturi kirjoitti: Pe Kesä 21, 2024 8:17 pm
Todella hyvä kirjoitus!
....
Nissen syyttömyyden puolesta puhuu se, että hän on viettänyt lähes nuhteetonta elämää tekojen jälkeen. Tosin kai olisi mahdollista, että olisi ottanut opikseen kerrasta ja potenut huonoa omaatuntoa, mikä selittäisi nuhteettomuuden tapahtuman jälkeen? Lisäksi silminnäkijähavainnot puoltavat syyttömyyttä.
Kiitos!
Tosiaan Nils on elänyt käsittääkseni nuhteetonta elämää murhien jälkeen, mutta onko tämä ollut asian laita ennen murhia?
HS: Todistajat: Gustafsson oli monissa tappeluissa
Ikätoverit kuvailevat todistajanlausunnoissaan Nils Gustafssonia luonteeltaan kiivaaksi nokkamieheksi.
"Nisse oli aina riitaa haastava. Aina tavattaessa Nisse esiintyi aggressiivisesti - hän otti sellaisen nyrkkeilyasennon ja hoki 'Otetaanko erä, otetaanko erä'. Näin Nisse käyttäytyi selvänä. En nähnyt, miten hänen käytöksensä muuttui humalassa", eräs todistaja kertoo.
Kuukautta ennen murhia Gustafsson oli myös lyönyt erästä poliisin todistajana kuulemaa "yllättäen ja aiheettomasti nyrkillä silmään".
Hän on kuitenkin itse kertonut saaneensa käteensä rystysvamman tapeltuaan ennen Bodominjärven tapahtumia keväällä 1959. Myös murhien jälkeen syksyllä 1960 hän on kertonut tapelleensa ja muun muassa lyöneensä naapuriaan.
Tämän jutun mukaan Nils on omien sanojensa mukaan ollut mukaan yhdessä tappelussa ennen murhia v.1959 sekä murhien jälkeen syksyllä. Todistajan mukaan hän on kuitenkin kuukautta ennen murhia ollut osallisena kolmannessa välikohtauksessa, jossa hän on lyönyt toista nyrkillä silmään. Ja muutenkin häntä on kuvailtu olleen selvinpäin aggressiivinen.
Asiaan liittyen henkirikostutkimusten katsauksesta liittyen nuorisohenkirikollisuuteen:
Valtaosaa oli muun häiriökäyttäytymisen ohella luonnehtinut
viimeistään teini-iästä lähtien myös ympäristön huomion herättänyt poikkeuksellinen aggressiivisuus
Muita kriminologian tutkimuslöytöjä:
- Meta-analyysi: alhainen itsekontrolli ennusti rikoskäyttäytymistä riippumatta mittaustavasta
- Muita meta-analyyseja: kohtalaisen vahva yhteys alhaisen itsekontrollin ja lisääntyneen rikoskäyttäytymisen välillä
- Suomessa: alhainen itsekontrolli ennusti kohonnutta riskia rikoskäyttäytymiseen aikuisiässä (Pulkkinen & Hämäläinen)
- Nuorisorikollisuuskysely: oppilaat joilla heikko itsekontrolli (itsearvionti) osallistuneet rikoksiin muita enemmän
Esimerkiksi tuossa nuorisorikollisuuskyselyssä heikko itsekontrolli on yhdistetty siihen, että nämä ovat tehneet graffitteja, varastaneet kaupasta tai tapelleet julkisella paikalla eniten.
Mielestäni on kohtuullista sanoa tutkimusnäytön perusteella, että tappelut nuoruudessa indikoivat heikkoa itsekontrollia ja näin ollen on kohonnut riski rikosten suorittamiseen myöhemmin elämässä.
Nämä ovat muistiinpanojani kriminologian kurssilta yhdestä kurssikirjasta, joten tästä syystä en ole kaikkiin löydöksiin merkannut lähteitä. Jos joku haluaa lähteet, niin voin ne tänne laittaa sillä saan kirjan aika vaivattomasti itselleni.
Luin nyt tuon käräjäoikeuden tuomion, joka toiseen ketjuun on postattu @JasseHames :in toimesta. Kiitos hänelle tähän käytetystä työstä!
Otan kantaa muutamiin aiemmassa viestissäni esiintyviin kohtiin ja asiavirheisiin.
Eli aluksi niin kirjoitin väärin Sepolla ja Björklundilla olleen sutinaa. Tämä oli epähuomiossa tehty kirjoitusvirhe ja tarkoitin siis Nilsiä ja Björklundia.
Sitten tuo mainitsemani Sahakankaan todistus siitä, että oli nähnyt Gustafssonin humalassa heidän "leirissään" on mielestäni myös epäluotettava kuten käräjäoikeuskin toteaa. Tähän oli muitakin syitä kuin vain se, että todistus oli esitetty vasta 2000-luvulla eikä heti murhien jälkeen.
Mitä tulee noihin veriroiskeisiin ja puukoniskuihin, niin siis syyttäjän väitehän oli se, että Nils olisi tehnyt teot teltan ulkopuolelta. Itse tulkitsin aiemmin noista syyttäjän mainitsemista pistojälkien puutteesta jotenkin väärin tuon. Ja myös puolustus nähdäkseni oli sitä mieltä, että ulkopuolinen tekijä olisi tehnyt teot teltan ulkopuolelta. Olen siis tästä samaa mieltä eli teot on nähdäkseni alkaneet niin, että telttaan on ensin tehty viilto ulkopuolelta ja sitten aloitettu hyökkäys.
Nilsin verijälkiä siis kyllä löytyi hänen väitetyltä nukkumapaikaltaan pään kohdalta, mutta mielestäni jäi vähän vähemmälle huomiolle se seikkä, mikä oli ilmeisesti syyttäjiäkin jossain lehtiartikkelissa mietityttänyt, että Nilsin vaatteet eivät olleet pahemmin vereentyneet hänen maatessaan Boismanin ja Björklundin välillä. Tätä käräjäoikeus kommentoi niin, että Nilsin tyynynään käyttämä nahkatakki olisi estänyt veren valumista. Mielestäni ei kuitenkaan uskottavasti esitetty veren puutetta Nilsin vaatteissa. Olihan hän kuitenkin oletetusti maannut kahden verta vuotaneen henkilön keskellä.
Jää myös vähän epäselväksi, että olivatko Nilsin kengät olleet jollain jalassa vai eivät. Tästä ei voitu oikein sanoa juuta eikä jaata. Itselle jää kuitenkin se kuva, että ei tuo kovin todennäköiseltä kuulosta, että niitä Mäen veriroiskeita ei olisi sisemmäs juuri päätynyt vaikka ulkopuolelle päätyi. Tästäkään ei ole voitu käräjäoikeuden näkökulmasta päätellä mitään sen tarkempaa kenkien sijainnin suhteen.
Sitten mitä tulee näihin kuvauksiin Nilsin vammoista. Neurokirurgi
Öhman ja ortopedi
Hirvensalo pitävät merkittävää aivovammaa tai sellaista aivovammaa joka olisi aiheuttanut neljän päivän muistinmenetyksen epätodennäköisenä. Kumpikaan ei kuitenkaan poissulje tälläisen vamman olemassaoloa.
Leukakirurgi
Kontio:
Kaikki on tietysti mahdollista, mutta tämän kaltaisia vammoja
saaneet potilaat tulevat usein omin voimiin vastaanotolle
Ainoastaan neurologi
Tenovuo on suhtautunut asiaan varmemmin niin, että väitteet muistinmenetyksestä voivat hänen mukaansa pitää näytön perusteella loogisesti paikkansa ja, että Gustafssonilla olisi ollut keskivaikea aivovamma.
Psyktrian professori
Lauerma pitää psyykkisestä traumasta riippuvaan ja orgaanisesta traumasta riippumattomaan psykogeenista muistinmenetystä epätodennäköisenä, mutta ei mahdottomana.
Nähdäkseni näissä lausunnoissa ei mielestäni päästy puusta pitkälle. Useampi asiantuntija toi esiin väitettyjen vammojen/oireiden epätodennäköisyyden, mutta jätti tilaa mahdollisuudelle. Ja vain yksi asiantuntija oli enemmän varma kuvatunkaltaisten vammojen ja oireiden paikkaansapitävyydestä. Näkisin siis, että käräjäoikeuden päätös perustuu lähinnä sille, että oireet ja vammat on voineet olla mahdollisia, mutta (minun tulkintani) edelleenkin voidaan perustellusti puhua epätodennäköisyydestä.
Sitten se kohta joka minusta herättää eniten kysmysmerkkejä on nämä Nilsin väärin muistamiset tai väärin kertomiset.
Eli siis Nils ei ole tuosta mainitusta raahaamisesta puhunut v. 1960 esitutkinnasta, mutta kertoi tästä v. 2004 kuulusteluissa. Hän sitten toteaa myös, että poliisi olisi tuolloin asiasta hänelle kertonut ja, että Nils olisi itse nähnyt raahausjäljet tuolloin.
Toinen merkittävä väärin muistaminen/kertominen on vammojen kuvailu. Gustafson on sanonut saaneensa puukoniskuja päähänsä kymmenen tai yksitoista. Hän kertoo kuulleensa tämän vanhemmiltaan.
Tenovuo ja Lauerma molemmat toteavat, että on mahdollista, että muistot vääristyvät ja myös uutisointi aiheesta voi vääristää muistoja. En kuitenkaan pidä tätä selitystä uskottavana. Ihan sama mitä olet kuullut muilta, mutta kymmenestä puukoniskusta päähän ei voi erehtyä. Niistä jäisi arpi tai muita jälkiä, jotka olisi olleet havaittavissa myös muistinmenetyksen jälkeen. Taaskin nähdäkseni käräjäoikeuden päätös nojaa siihen, että on mahdollista, että traumaattinen kokemus ja uutisointi ovat vääristäneet muistoja. Kuitenkin en mitenkään näe, että voit puhua kymmenestä puukoniskusta päähäsi ilman, että tälläisistä on sinulla ollut mitään jälkiä. Ei tuo ole uskottavaa.
Sitten mitä tulee tähän alkoholinkäyttöön, niin Nils on sanonut käräjäoikeudessa, että hän ja Boisman olivat nauttineet viinaa muttei muistanut ottivatko tytöt niitä. Mukana saattoi olla myös likööripullo. Keneltäkään uhreista ei löydetty alkoholia verestä ja Nilsiltä tätä mittausta ei tehty. Tässä vaiheessa voisi huomioida, että vaikka Sahakankaan todistusta Nilsin kännissä olemisesta voi pitää epäluotettavana, niin Björklund on merkinnyt muistikirjaansa, että Nils ja Boisman olivat olleet kännissä. Paikalta löytyi myös tyhjä likööripullo. Mielestäni jää siis epäilys siitä, että olisiko Nils itse juonut tuon likööripullon sen lisäksi, että olivat Boismanin kanssa maistelleet viinaa.
Ja viimeisenä niin tuo tutkija
Tuomisen kuulema tunnustus on mielestäni myös hieman epäluotettava ja tässä kohtaa on helppo yhtyä käräjäoikeuden näkemykseen siitä. Väitettyä tunnustusta ei ole siis kirjattu mihinkään eikä ilmeisesti otettu esille Gustafsonin paikalla ollessa kuin vasta käräjäoikeudessa. Tämä tuntuu vähän oudolta. Ei kuitenkaan ole luotettavasti voitu osoittaa, että Tuominen olisi keksinyt tämän päästään, mutta sillä ei tässä vaiheessa ollut merkitystä sillä muut seikat vähensivät väitteen uskottavuutta.
Loppupohdintaa:
Kaiken kaikkiaan käräjäoikeuden tuomio Nilsin syyttömyydestä varmasti kestää oikeudellisen tarkastelun. Se ei kuitenkaan vakuuta syyttömyydestä ja jättää monia kysymyksiä auki kuten: miksi Björklund ylitapettiin? Miksi ulkopuolinen murhaaja olisi jättänyt Nilsin eloon vaikka selvästi vähäisimmillä vammoilla makasi ns. "kasan" päälimmäisenä? kuinka humalassa Nils oli ja liittyikö tyhjänä löydetty likööripullo tähän? Miksi hänen kenkänsä löytyivät 600m päästä (ei kuulosta ulkopuolisen tekijän näkökulmasta järkevältä toiminnalta)? Mihin hänen puukkonsa katosi? Miten hän voi muistaa väärin puukoniskuja päähänsä olleen kymmenen ilman, että olisi itse todistanut niistä luonnollisesti jääneitä jälkiä?
Mielestäni on myös hieman kyseenalaista, että muistikuvia raahauksesta ja näkemyksiä puukoniskuista päähän perustellaan muiden kertomalla. Etenkin jälkimmäisessä asiassa siinä ei ole oikein järkeä, että päästä ei löydy mitään arpia, mutta joku on kertonut, että kyllä niitä kymmenen tuli. Tähän ei saatu selvyyttä, että ovatko Nilsin vanhemmat tai aikalaiset poliisit näin Nilsille kertoneet.
Myös tulkinnat veriroiskeiden osalta ovat ristiriitaisia eikä tähänkään mielestäni saatu selvää näyttöä, että Nils olisi ollut nukkumapaikallaan hyökkäyksen sattuessa.
Kaikenkaikkiaan näiden epäselvyyksien ja kysymysmerkkien lisäksi pidän epäilyksiä lisäävänä myös sitä, että Nilsin taustasta löytyi aggressiivisuutta ja väkivaltaisuutta sekä, että kriminologian löydökset osoittavat tekijään liittyvien todennäköisyyksien puolesta uhreille tuttuun nuoreen mieheen. Uskottavaa vaihtoehtoista tekijää saati motiviia ei mielestäni ole esitetty. Mahdollistahan kaikki on ja se taisi olla käräjäoikeuden tuomionkin keskiössä.
