MURHA.INFO

Aftonbladet uutisoi vuonna 2007, että Christer Pettersson tunsi ainakin yhden Mockfjärdin ryöstössä mukana olleista henkilöistä. Aftonbladetin tietojen mukaan Pettersson tutustui tuolloin 33-vuotiaaseen mieheen, kun tämä siirrettiin Båtshagensista Kumlan vankilaan, jossa myös CP kärsi tuomiotaan. Kumlassa istui samaan aikaan myös "Bombmannen" Lars Tingström. Pettersson, Tingström, ja "33-vuotias" tunsivat siis toisensa.

Tingström ja Pettersson tunsivat tietenkin myös huumekauppias Sigge Cedergrenin, joka väitti antaneensa CP:lle Magnumin juuri ennen Palmen murhaa. Mielenkiintoinen tieto on, että Cedergrenin asunnosta löydettiin syksyllä 1985 kotietsinnän yhteydessä Winchesterin .357 Magnum Metal Piercing -ammuksia. Se, olivatko kyseiset patruunat samasta valuerästä kuin Mockfjärd- ja Palme-ammukset, jätettiin tutkimatta.
Joka tapauksessa yhteyksiä Palme-jutun ja Mockfjärdin ryöstön väliltä löytyy.

Lähde: http://www.aftonbladet.se/nyheter/article11001543.ab

Jutussa "Kari" kertoo uskovansa, että järven pohjasta sukellettu ase päätyi sittemmin Christer Petterssonin käsiin. Mutkia oikomalla saa siis käsityksen, että Sigge Cedergrenin väitetysti Christer Petterssonille luovuttama ase oli sama, jota käytettiin Mockfjärdin postiryöstössä! Onhan tämä kiinnostava teoria, vaikkakin kaiken keskellä helposti unohtuu, ettei Pettersson osannut käsitellä aseita.

Kaleva on muuten listannut ansiokkaasti Mockfjärd-aseen vaiheet:

http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/m ... et/116493/

Kaleva kirjoitti:19. 6.1979 Haaparantalainen urheiluampuja ostaa Smith & Wesson .357 Magnum -revolverin rauta- ja urheiluliikkeestä Luulajassa. Samalla hän ostaa metal piercing -patruunoita.

6.9.1983 Revolveri ja kaksi patruunapakettia (91 patruunaa, metal piercing .357) varastetaan urheiluampujan kesäasunnolle tehdyn murron yhteydessä Nikkalassa Haaparannassa. Neljä miestä tunnustavat sittemmin murron, mutta ase on kateissa.

8.9.1983 Yksi murtomiehistä myy aseen 37-vuotiaalle, joka saa myöhemmin tuomion varastetun tavaran kätkemisestä.

12.9.1983 Kemiläissyntyinen tänään 46-vuotias suomalaisrikollinen ostaa aseen 700 markalla Suomen Rytikarissa.

27.10.1983 Revolveria käytetään Mockfjärdin postiryöstön yhteydessä. 61-vuotias miestä, joka yritti estellä kolmea ryöstäjää, ammuttiin jalkaan. Ryöstäjät ajavat erään järven rannalle 10 kilometrin päähän ryöstöpaikalta ja heittävät aseen järveen.

1984 Ryöstäjät saatetaan tuomioistuimen eteen. He eivät paljasta, missä ase on. Suomalaisrikollista vastaan ei löydy näyttöä.

1989 Suomalaisrikollinen vangitaan jälleen epäiltynä Mockfjärdin postiryöstöstä. Todellinen syy ovat kuitenkin Palme-murhan tutkimukset. Rahakaan ei avaa suomalaisrikollisen suuta, joka pysyy kiinni pelosta jäädä kiikkiin Mockfjärdin postiryöstöstä.

1994 Suomalaisrikollinen saa erään toimittajan välityksellä tietää, että Mockfjärdin laukauksen luoti ja Ruotsin pääministerin Olof Palmen surmannut luoti ovat peräisin samasta patruunapaketista.

Nyt suomalaisrikollinen alkaa epäillä, että toinen hänen ryöstökumppaneistaan on saattanut palata aseen hukkaamispaikalle ja etsiä sen käsiinsä saadakseen taas rahaa huumeita varten. Suomalaisrikollinen ohjaa poliisit paikalle, mutta revolveria ei löydy.

1998 Mockfjärdin postiryöstö vanhenee. Kolme ryöstäjää osoittavat poliisille paikkoja, mistä ase voisi löytyä - turhaan.

20.11.2006 Tukholmalaisen iltapäivälehden Expressenin ohjaama sukeltajatiimi löytää aseen, jonka poliisi vahvistaa aseen luettavissa olevan sarjanumeron mukaan kuumimmaksi etsimäkseen Mockfjärd-revolveriksi.

Mockfjärd-aseen osti 70-luvun lopussa haaparantalainen mies. Ase oli vuosien varrella myös eräällä kemiläisellä miehellä. Kemissä 1991 muuan Esa Rano, joka sittemmin pääsi otsikoihin tekemisillää myös Ruotsissa, ampui nakkikioskilla riidan päätteeksi erään miehen. Hän käytti teossaan .357 Smith & Wessonia - siis samanlaista asetta, jota poliisi on epäillyt Palmen murha-aseeksi. Rano itse väitti ostaneensa aseen Kemissä eräältä mustalaiselta. Rano asui vuosien ajan myös Haaparannassa, jossa hänellä oli median käsittelyynkin nousseita riitoja romaninaapuriensa kanssa. Summa summarum, Esa Rano siis vaikutti Kemissä ja Haaparannassa eli paikkakunnilla joilta löytyy yhteys myös Mockfjärd-aseeseen. Rano teki henkirikoksen aseella, joka on samanlainen kuin Palmen murhassa todennäköisesti käytetty. Ranolla oli rikollinen tausta ja varmasti yhteyksiä alamaailmaan niin Ruotsissa kuin Pohjois-Suomessakin. Ei liene kaukaa hauettua ajatella, että Rano saattoi hyvinkin tuntea Mockfjärdin porukan.

Nämä ovat todennäköisesti vain sattumia, mutta kiinnostavaa olisi silti tietää, suoritettiinko Ranon aseella koskaan minkäänlaisia koeammuntoja, tai onko sitä edes tutkittu Palme-ryhmän taholta.

Kiitos tiedosta Strangelove!

Nyt täytyy ajatuksen kanssa pohtia tuossa linkkissä olevaa tietoa kuinka yksi Mockfjärdin rosmoista olisi ollut linnassa samaan aikaan kuin CP.

Noista Kalevan tiedoista saanee taas sen ymmärryksen, että ''Kari'' oli kemiläissyntyinen ja ampui sillä Mockfjärdissä. 'Kari' auttaa -94 poliisia ja epäilee ruotsalaisnarkkarin hakeneen aseen järvestä saadakseen huumeita. Ymmärtääkseni toista suomalaista 'Kari' ei ole missään lehtijutussa epäillyt huumeitten käytöstä. Järvi on ollut n. 10 km päässä Mockfärdistä eli Flosjön ja sen yksi lahdenpohjukka jota 'Kari' eräässä netin kuvassa näyttää. Sieltä asetta ei löydy. Sitten mennään jo Kalevan ulkopuolelle, sillä kun ase ja patruunat oli viskattu ryöstön jälkeen niin siinä oli 5 ampumatonta patruunaa. Nostettu jossain vaiheessa ylös ja tiputettu myöhemmin muistaakseni yli 50 km pohjoisemmaksi toiseen järveen jonka nimeä en nyt ulkoa muista. Kun se löydettiin 2006 niin siinä oli 3 ampumatonta patruunaa. Patruunalaatikoita tai muita patruunoita ei löytynyt.

Kari siis epäilee ruotsalaisen narkkarin nostaneen aseen ja hyvin mahdollista, että näin on tapahtunut. Siitä on kylläkin sitten melko pitkälle oletettua, että ase ja patruunat tai osa patruunoista on päätynyt CP:lle. Jonnekin ne kylläkin ovat päätyneet.

Ranon ase mielenkiintoinen. Jos olisi tiedossa milloin on saanut aseen ja/tai milloin Ranon ase on valmistettu (sarjanumero) niin se antaisi lisää ymmärrystä olisiko sitä voitu käyttää tavalla tai toisella Palmen murhassa. Rano on nyt jo vainaa. Ammuttu 2012. Alla linkki.
http://rahmispossu.net/2012/04/25/esa-r ... a-kotoaan/

Linkistä suoraan lainaus: ''Uumajassa tehdyssä ruumiinavauksessa vainajan päästä löytyi luoti, mikä on saanut poliisin epäilemään, ettei Rano ehkä ole kokenut luonnollista kuolemaa.''

strangelove kirjoitti:Nämä ovat todennäköisesti vain sattumia, mutta kiinnostavaa olisi silti tietää, suoritettiinko Ranon aseella koskaan minkäänlaisia koeammuntoja, tai onko sitä edes tutkittu Palme-ryhmän taholta.

Vihdoinkin myös joku toinen yhdistää nämä, tosin todennäköisesti irralliset, tapaukset toisiinsa. Voin tässä nyt paljastaa, että ilmoitin pitkän harkinnan (yksityisyys) jälkeen juuri tämän saman yksityiskohdan Palme-ryhmälle helmikuussa. Mainitsin samalla myös, että Ranosta on keskusteltu tässä foorumissa, joten jos Ruotsin poliisista löytyy suomenkielen taitoisia, niin voisi käydä vilaisemassa täälläkin.

Vinkki otettiin kohteliaasti vastaan, mutta ei kommentoitu mitenkään enkä ole kuullut Palme-tutkinnasta (vähemmän yllättävästi) yhtään mitään sen jälkeen. Vinkki hautautui ilmeisesti 10 000 muun samaan aikaan tulleiden joukkoon. Ranosta itsestään löytynee poliisilta aivan riittävästi sisäpiirin tietoa.

Toisaalta, vaikka tuntuu kovin oudolta, niin aseiden tutkintaan/etsintään/selvittämiseen ei enää kovin paljon panosteta, koska kuten aikaisemminon on käynyt ilmi, luotien perusteella tehtävä aseen tunnistus jää kovin vaillinaiseksi, lieneekö varsinaisesti edes mahdollista.

Tämän osion Ranoon liittyvässä ketjussa selviää myös se, että tämä asui 80-90-luvun vaihteessa Tukholman lähettyvillä.

Tämäpä sattui, olen ollut nimittäin itsekin aikeissa ilmoittaa asiasta Palme-ryhmälle. Se on vain jostain syystä jäänyt tekemättä. Vaikka - kuten todettua - asioilla ei välttämättä yhteyttä olekaan, on tämäkin kivi mielestäni kääntämisen arvoinen.

Tässä englanninkielisessä The Localin jutussa kerrotaan hieman lisää Mockfjärd & Pettersson -yhteyksistä:
http://www.thelocal.se/20061123/5587

Mockfjärdin pakoautoa ajanut "Pekka" on siis kertonut myyneensä postiryöstössä käytetyn aseen Christer Petterssonille vuonna 1985 Tukholman keskustassa. Jos näin todella on, tarkoittaa se sitä, että ase on Palmen murhan jälkeen käyty heittämässä uudelleen järveen. Mutta milloin tarkalleen ottaen?

Laitan tähän koko jutun siltä varalta, että linkki lakkaa joskus toimimasta.

The Local kirjoitti:Pettersson linked to Mockfjärd gun

Published: 23 Nov 2006 10:49 GMT+01:00
Updated: 23 Nov 2006 10:49 GMT+01:00


Christer Pettersson, prime suspect for the assassination of Olof Palme, may have got his hands on the ‘Mockfjärd weapon’ in 1985, Expressen reports.

The gun used in a 1983 robbery in the small town of Mockfjärd was finally found and handed over to the police on Monday.

The special investigative unit charged with unravelling the Palme murder mystery has long considered this particular revolver one of the most likely murder weapons.

In 1997 police spoke to Pekka, 57, who drove the getaway car from Mockfjärd in 1983.

Pekka spent time behind bars in the high security Kumla prison in 1982. At that time Christer Pettersson was also holed up in Kumla. Pekka claims to have come into contact with the man whose name later became synonymous with the Palme murder investigation.

One of the Mockfjärd robbers told police he had thrown the revolver into a lake called Flosjön in 1983. But Expressen’s divers eventually found the weapon this week in a different lake, known as Djursjön.

According to Pekka’s version of the story, he sold the weapon to Christer Petterson in 1985, one year before the murder of Olof Palme in central Stockholm.

“The big question now is whether the revolver has been lying in the water since the 1983 robbery, or whether it was used after that,” former chief investigator Lars Nylén told Expressen.

The main priority for police now is to restore the revolver to a point where it becomes usable. The weapon has been sent to the National Laboratory of Forensic Science, where experts are attempting to stop the rusting process and make it possible to fire test shots.

“We want to look at the bullets and compare them with bullets from the Olof Palme crime scene,” Sabine Rütten, spokeswoman for the National Laboratory of Forensic Science, told The Local.

“Firing a shot from a weapon provides useful details. When a shot is fired it passes through the barrel and leaves marks on the bullet which can be compared with other bullets fired from the same gun,” said Rütten.

Paul O'Mahony ([email protected])

Esa Rano siis asui Tukholmassa 1980-90-luvun vaihteessa. Liekö syyllistynyt tänä aikana rikoksiin tai ollut muuten tekemisissä Tukholman alamaailman kanssa. Kuten tiedämme, CP oli Tukholman rikollispiireissä kova tekijä. Ei ole ehkä ihan mahdoton ajatus, että Rano olisi ollut jotenkin tekemisissä CP:n kanssa. Toisaalta Ranon Kemin surmassa käyttämä ase ei voi olla Mockfjärdin revolveri, sillä oletettavasti Ranon ase meni teon jälkeen valtiolle.

Ilta-Sanomat kirjoitti:Suomalainen "Kari": Se ei ole Palmen murha-ase
Palmen murhaa tutkivat poliisit ovat etsineet asetta yli 20 vuoden ajan.

Julkaistu: 23.11.2006 7:06

Rikollisen elämän taakseen jättänyt " Kari ", 46, on helpottunut kuultuaan, että Mockfjärdin postiryöstössä Ruotsissa 1983 käytetty revolveri löytyi toissa päivänä taalainmaalaisen järven pohjasta.

- Tämä on erittäin iloinen käänne minulle. Nyt poliisi voi sulkea aseen pois Olof Palmen murhatutkimuksista. Tekniset tutkimukset tulevat osoittamaan, ettei kyse ole Palmen murha-aseesta, Kari vakuuttaa.

Palmen murhaa tutkivat poliisit ovat etsineet asetta yli 20 vuoden ajan, sillä revolveri on kuulunut murhatutkimuksissa ns. "kuumien aseiden" -listalle.

Kari, 57-vuotias suomalaismies ja 52-vuotias ruotsalaismies ryöstivät lokakuussa 1983 taalainmaalaisen Mockfjärdin postin Smith & Wesson.357 Magnum -revolverilla. Kari ampui ryöstön yhteydessä yhden luodin asiakasta jalkaan.

Tunti ryöstön jälkeen Kari ja ruotsalaisryöstäjä "Erik" hävittivät aseen ja jäljellä olleet panokset. Vain Kari ja Erik tiesivät mihin ase ja patruunat heitettiin.

- Sukeltajat löysivät aseen nyt varmasti Erikin avulla. Minä en asiaan osallistunut. Olen kylläkin auttanut Ruotsin poliisia vuosien varrella puolenkymmentä kertaa aseen etsinnöissä, Kari mainitsee.

Olof Palme ammuttiin kadulle Tukholmassa helmikuussa 1986. Murhatutkijat keksivät pian, että Mockfjärdin ryöstössä oli käytetty samanlaisia patruunoita, jotka kuuluivat samaan muutaman tuhannen patruunan valmistuserään.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 51107.html

Kari siis sanoo, ettei Mockfjärdin asetta käytetty Palmen murhassa, kun taas Pekan mukaan hän myi aseen Christer Petterssonille. Kari sanoo myös, että vain hän ja Erik (eli tämä "ruotsalainen narkkari") tiesivät aseen sijainnin. Valehteleeko Pekka? Ja miksi?

Polisman A
Polisman B
Polisman C
Polisman D
Polisman E
Polisman F

A = Carl Gustaf Östling, s. 1952

Östling oli suomenruotsalainen ja suomea taitava poliisi (Norrmalmspolisen A-vuoro ja pesäpalloliigan jäsen), joka työnsä ohella pyöritti asekauppaa. Natsismi oli kovasti miehen mieleen, kuului mm. järjestöön Sveriges Nationella Förbund (SNF). Kotoa löytyi valokuvia, joissa mm. Östling teki natsitervehdyksiä juutalaisten hautausmaalla. Tutkittiin myös yhteyksistään Etelä-Afrikkaan.

Muutamaa päivää ennen Palmen murhaa Östling oli ollut umpisuolileikkauksessa, mutta poistui sairaalasta vastoin lääkärien suositusta murhapäivänä (perjantaina). Miehellä ei ollut alibia murhaillaksi, mutta väitti olleensa kotonaan perjantaina ja että hänen luonaan vieaili joukko ihmisiä mm. Göran Sund, Per Arvidsson, Thord Axelsson, Göran Stigson ja Per Hall. Kaksi viime mainittua olivat tulevia Holmérin henkivartijoita. Östling'in luona vierrailleita kuulusteltiin vasta vuonna 1993.

Kuulusteltiin osallisuudestaan murhaan elokuussa 1986, kun ensimmäiset vihjeet miehen taustasta ja Palme-vihasta tulivat tutkinnan tietoon.

Kesäkuun 1988 alussa Östling (tuossa vaiheessa jo entinen poliisi ja päätoiminen asekauppias) ja Per Ola Karlsson olivat käyneet ostoksilla Länsi-Saksassa ja palasivat Ruotsiin Tanskan kautta. Östling jäi varmuuden vuoksi pois Tanskan puolella Helsingör'issä, mutta Karlsson jatkoi lautalla yli Ruotsin puolelle Helsingborg'iin. Tulli vinkin saatuaan kuitenkin pysäytti Karlssonin ja tarkasti tämän auton, josta löytyikin tuolloin laittomia salakuuntelulaitteistoa. Tämä johti myöhemmin ns. Ebbe Carlsson-kriisiin, jonka seurauksena mm. Ruotsin oikeusministeri joutui eroamaan.

• Karlsson puolestaan oli toiminut yhdessä Per Jörlin'in (molemmat Norrmalmspolisen B-vuorosta ja entisiä pesäpalloliigan jäseniä) Holmérin henkivartijoina yhdessä muutaman muun kanssa vuonna 1986 (ilman muodollista koulutusta). Jörlin oli tunnettu äärioikeistolaisista mielipiteistään ja yhteyksistään.
  
  16.3.2000 Per Jörlin pidätettiin epäiltynä avopuolisonsa, 40-vuotiaan filippiiniläisen Haydee Sandström'in surmasta. Hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden antaman viiden vuoden tuomion törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta, mutta ei voinut tuomita Jörlin'iä murhasta elinkautiseen, sillä ruumista ei koskaan löydetty. Hovioikeuden päätöksen jälkeen Jörlin yllättäen tunnusti surmanneensa uhrin ja haudanneensa ruumiin Kolmårdenin metsiin. Tämä siksi, että uhrin lapset tietäisivät, mitä äidille tapahtui.

19.7.1988 Östling'iä kuulusteltiin uudestaan, koska kotietsinnän yhteydessä tämän asunnosta oli mm. löytynyt saman kaliiperin ja tyypin ammuksia (Winchester Metal Piercing, Tungsten Carbide), kuin mitä Palmen murhassa oli käytetty. Östling'iä kuulustellaan vielä kerran samana syksynä, 17.10.1988.

Carl Gustaf Östling’illä oli käytössään asunto tai liiketila Regeringsgatan 85 ja David Bagaresgatanin kulmauksessa. Claes Djurfeldt’illä oli asunto suoraan vastapäätä, molemmat siis ilmaan hävinneen murhaajan pakoreitin varrella. Claes Djurfeldt, s. 1957 oli mukana toisessa murhapaikalle tulleessa partioautossa, ja osallistui tekijän etsintään.

Muutama minuutti (4 - 5 min) murhan jälkeen Östling astui yhdessä toisen miehen kanssa Malmskillnadsgatan/Mäster Samuelsgatan'in kulmauksessa olleeseen taksiin.

Östling oli myös Stay behind-toiminnan nimissä eräs Aktionsgruppen Arla Gryning (AGAG) ryhmittymän johtohahmoja ja sen Tukholman osaston vetäjä.

Edelleen Östling on kiinnostava myös siinä mielessä, että tämä pääsi poliisin jätettyään töihin Televerket'ille, siis Telian edeltäjään. Televerketissä työskenteli myös majuri Ingvar Grundborg (Försvars- och Säkerhetsgruppen på Televerket Östra i Liljeholmen), jolla oli Östling'in kanssa yhteisiä turvallisuusalan yrityksiä (Strateg Defendor, Strateg Protector AB ja Inoco AB). Televerket on sikäli kiinnostava yhteys, jos spekuloidaan sillä, että Palmen liikkeitä seurattiin salakuuntelemalla tämän puhelinta.

Muutti myöhemmin Saksaan, jossa tiettävästi kuoli syöpään 9.9.2010.

---

B = Stellan Åkebring, s. 1947

Mainittu jo aikaisemmin ketjussa. Pääsi eläkkeelle rikostarkastajan virasta parisen vuotta sitten. Uskoo vuorenvarmasti CP:n syyllisyyteen.

---

C = Stefan Svensson, s. 1958

Pesäpalloliigan jäsen ja tunnettu äärioikeistolaisista mielipiteistään ja yhteyksistään. Tuomittiin syksyllä 2011 16-vuotiaan tytön raiskauksesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä huumausainerikoksista yhdeksi vuodeksi vankeuteen. Svean hovioikeus korotti syksyllä 2012 rangaistusta vuoteen ja 10 kuukauteen. Svensson sai langettavan tuomion saatuaan potkut poliisista.

Oli Palmen murhan aikaan suorittamassa asevelvollisuutta Pohjois-Ruotsissa, Överkalix'issa. Omisti Smith & Wesson .357 Magnum- aseen, joka koeammuttiin vasta vuonna 1990. Yksi kuudesta poliisista, joiden matkoja ja yhteyksiä Etelä-Afrikkaan tutkittiin tarkemmin.

---

D = Thomas Plitz, s. 1956

Pesäpalloliigan kovakourainen jäsen. Yhdessä kollegan Leif Tell'in kanssa epäiltynä Rolf Machnow’in kuolemasta. Machnow’in kuolema ei aiheuttanut oikeudellisia seuramuuksia, ja 18.6.1984 Tukholman läänin poliisijohto päätti Hans Holmérin johdolla, ettei tapahtunut myöskään aiheuta kurinpidollisia toimia.

Toimittaja ja TV-tuottaja Lars Krantz väitti nähneensä oudosti käyttäytyneen Plitz'in linja-autovuoron 43 pysäkillä Birger Jarlsgatan'illa muutama minuutti Palmen murhan jälkeen.

Krantz'in (oletetuista) havainnoista alkaa koko poliisi-teoria muodostua. Myöhemmin Krantz hylkäsi alulle panemansa teorian ja siirtyi kertaluokkaa oudompien tarinoiden pariin.

Krantz'in tunnistuksia pidetään nykyään vähintäänkin epäillyttävinä, mutta itse tapahtunut lienee totta.

---

E = Leif Tell, s. 1956

Pesäpalloliigan kovakourainen jäsen. Yhdessä kollegan Thomas Plitz'in kanssa epäiltynä Rolf Machnow’in kuolemasta.

Vesivahingon takia vuokraisäntä meni käymään Tell'in asunnossa, josta löytyi mm. SS-kypärä, pari radiopuhelinta, muuta radiolaitteistoa ja kymmenkunta natsilippua.

---

F = Thomas Ekesäter, s. 1956

Pesäpalloliigan kovakourainen jäsen. Yhdessä kollegan Thomas Plitz'in kanssa epäiltynä 15-vuotiaan pojan pahoinpitelystä vain pari päivää ennen Palmen murhaa. Tunsi suurta Palme-vihaa.

Oli mukana kuljettajana ensimmäisessä partioautossa (päällikkönä Christian Dalsgaard), joka murhapaikalle saapui, ja osallistui myös tekijän etsintään. Paikalle oli siis jo ehtinyt ensimmäisenä poiisiautona komissario Gösta Söderström kuljettajansa Ingvar Windén'in kanssa.

Saattaa tänä päivänä tuntua oudolta, mutta 1970- ja 1980-luvun Ruotsi oli poliittisesti kovin erilainen kuin nykyään, vaikka sama puolue (SDP, tai oik. SAP) yhä edelleen on suurin puolue. 70-luku oli kylmän sodan kulta-aikaa, ja mielipiteet ja kannanotot aika polarisoituneita. Uhkia, kuviteltuja tai todellisia, nähtiin joka puolella, ja niitä vastaan piti valmistautua tai peräti taistella. Poliittisen kentän kummallakin äärilaidalla toimittiin aktiivisesti, ja kaiken pahan alku ja juuri oli valtaapitävä, Palmen johtama sosiaalidemokraattinen puolue (ja maan hallitus), jota pommitettiin surutta kummaltakin laidalta. 70-luku oli Ruotsissa poliittisesti kovin rauhatonta aikaa.

Olen tässä ketjussa maininnut Karl N. Alvar Nilsson’in kirjoittamasta kirjasta Ondskan, hatet, mordet. Utrett och outrett - mordet i ett politiskt sammanhang. Sama mies on kirjoittanut vuonna 2010 kirjan Kris i folkhemmet - Svensk politisk historia 1900 – 2010, jossa käydään läpi Ruotsin poliittista historiaa, kehitystä ja kriisejä viimeisen runsaan sadan vuoden aikana. Sivutaanpa siinä(kin) tietenkin lyhyesti Palmen murhaa, mutta mielenkiintoisempaa antia lienee kuitenkin äärioikeistoon liittyvä osuus. Se paljastaa kokonaiskuvan siitä, millaisessa ilmapiirissä vielä 70- ja 80-luvulla elettiin. Jos tämä vielä lisäksi liitetään Palmen murhaan, on selvää, että osia tuon aikakauden paitsi Tukholman poliisivoimista, myös muista yhteiskuntaluokista oli rankasti suuntaunut ääriaineistoon. Puhuttiin jopa elitistien liikkeestä.

Toinen klassinen (vaikkakin hyvin asenteellinen (värittynyt?) ja osittain virheellinen) teos tähän samaan suuntaan on ns. Vitboken l. Mordet på Palme och polisspåret, jonka vuonna 1989 julkaisija KPML(r) toimittajinaan Teddy-John Frank, Roger Gross, Christer Ternrud, Olle Minell, Frank Baude ja Anders Carlsson, joista kaksi viimemainittua ovat myös kommunistisen puolueen viimeisimmät puoluejohtajat.

• KPML(r) on lyhenne kommunistisen puolueen aikaisemmalle nimelle Kommunistiska Partiet Marxist-Leninisterna (revolutionärerna). Puolue on kovin pieni, eikä sillä ole edustajia eduskunnassa, mutta sentään joitain edustajia kunnanvaltuutoissa. Vuoden 2010 kunnallisvaaleissa puolue sai yhteensä vajaat 7 500 ääntä, ja edustajia kolmeen kuntaan.
  
  Puolueen tunnetuin jäsen lienee näyttelijä Sven Wolter. Näyttelijä-koomikko Claes Malmberg’illä, samoin kuin juuri ajankohtaisessa Ruotsin ”Vain elämää”-sarjassa (Så mycket bättre) esiintyvällä ja viikonlopun isännällä rap-artisti Ken Ring’illä on kiinteät suhteet puolueeseen (tästä artistista voisi kenties jopa Suomen kulttuuriministerikin pitää). Lähes tasan kaksi vuotta sitten kuollut näyttelijä-koomikko Lasse Brandeby ei kuulunut puolueeseen, mutta liikkui ja toimi poliittisesti samalla äärilaidalla.
  
  Puolueen tai ainakin saman aatemailman kannattajia 1970-luvulla olivat myös mm. toimittajat ja kirjailijat Jan Guillou ja Peter Bratt. Puolueen yksi suurimmista vihollisista oli tietenkin valtaa pitävä sosisaalidemokraattinen puolue / hallinto, ei niinkään oikeisto tai edes äärioikeisto.

Vitboken kuvannee ainakin sitä, millaisista lähtökohdista kirja on kirjoitettu. Äärivasemmisto kirjoittaa äärioikeistoon kuuluvien poliisien tekemisistä, eli eipä juuri välitetä peitellä henkilöitä tai siloitella näiden taustoja.

Kirja siis asettuu täysin ns. poliisiteorian kannattajaksi. Samoin kuin puolueen pää-äänenkannattaja, Proletären-lehti, joka omilla verkkosivuillaan on tapausta pitkään käsitellyt.

Kolmas hyvä lähde on myöskin vanha tuttu, l. Granskningskommissionens betänkande i anledning av Brottsutredningen efter mordet på statsminister Olof Palme (Statens offentliga utredningar (SOU) 1999:88 ).

Siinäkin siis käydään läpi tätä poliisiteoriaa, kappaleessa 4 alkaen sivulta 271. Jo aikaisemmin oli tehty ns. Norrmalmsutredningen, jossa pyrittiin selvittämään ko, poliisipiirin työntekijöiden yhteyksiä äärioikeistolaisiin piireihin. Myös Tukholman läänin ylin poliisijohto oli selvittänyt samaa asiaa.

Granskningskommissionen selvitys paljastaa yksikäsitteisesti sen, että Tukholman poliisivoimissa esiintyi organisoituja tahoja, jotka tunsivat suurta vastenmielisyyttä Palmea kohtaan. Eri asia on tietenkin se, että johtiko kyseinen asenne johonkin konkreettiseen toimintaan.

Päivää ennen Palmen murhaa kokoontui joukko poliiseja Tukholmassa ns. Södermötet’teen, jossa olisi käyty läpi tulevan murhan yksityiskohtia. Samoin joitain päiviä ennen murhaa kokoontui Norrköping’issä ns. Norrköpingsmötet’essä joukko tahoja, näiden joukossa poliiseja, keskustelemaan salaliitosta Palmea ja tämän hallitusta vastaan. Poliisien juhlassa Palmen murhaa seuranneena päivänä esintyneet ilon purkaukset ja maljan nostot tapahtuneelle on jo ketjussa aikaisemminkin mainittu.

Olen muistaakseni tästä jo aikaisemminkin kirjoittanut, mutta kerrataanpa kuitenkin. Ns. Norrmalmspolisen (Norrmalmin poliisi) on yleisesti käytetty nimitys Tukholman poliisipiirille 1 (VD1, Vaktdistrikt 1), joka muodostuu kaupunginosista Stockholms city, Norrmalm ja Vasastan. Kyse on siis aivan Tukholman ydinkeskustasta, vanhakaupunki tai Södermalm ei siihen kuitenkaan kuulu.

VD1 oli kuuluisa siitä GVG-ryhmästä, joka muodostettiin piirin kahdesta eri partiovuorosta. G-vuoron GVG-ryhmä sai myöhemmin haukkumanimen pesäpalloliiga.

Koska ko. ryhmä aiheutti kovilla otteillaan pahennusta, kaikki GVG-ryhmät lopetettiin ja Tukholman vt. poliisimestari Sune Sandström päätti joulukuussa 1983 teettää selvityksen Norrmalmin poliisin tilanteesta. Selvitys (ns.. Norrmalmsutredningen) valmistui syyskuussa 1984 (Norrmalmsutredningen. Slutrapport, Stockholms polisdistrikt, Ordningsavdelningen, Utredningen, Norrmalms VD, 1984-09-24.).

Itse selvitys käsittelee lähinnä pesäpalloliigan toimia, törkeimpänä esimerkkinä tietenkin yhteiskunnasta syrjäytyneen Rolf Machnow’in kuolema, jonka olettavasti aiheuttivat tämän kiinniottaneet poliisit Thomas Plitz ja Leif Tell.

Machnow’in kuolema ei aiheuttanut oikeudellisia seuramuuksia, ja 18.6.1984 Tukholman läänin poliisijohto päätti Hans Holmérin johdolla, ettei tapahtunut myöskään aiheuta kurinpidollisia toimia.

Varsinaisesta äärioikeistoyhteyksistä tehtiin poliisiylijohdon toimesta selvitys keväällä 1987, Holmérin saatua kenkää tutkinnan johdosta. Selvitys suunnattiin jälleen käsittelemään VD1:tä.

Kulttuurista kiinnostuneet voivat tutustua kirjaan Samhällsbärarna, jonka Leif G.W. Persson kirjoitti vuonna 1982. Kirja käsittelee juurikin tätä Machnow’in tapausta sekä poliisin harjoittamia kovia otteita. Persson on itse kiistänyt, että kirja kuvaisi varsinaisesti pesäpalloliigaa, koska kirja on kirjoitettu jo 70-luvulla, mutta jo tuolloin poliisin keskuudessa esiintyi kovia otteita.

Kirjaan perustuen tehtiin myös elokuva I lagens namn, jossa pääosaa, Norrmalmin poliisipiirin tarkastajaa esittää aikaisemmin mainittu Sven Wolter. Elokuva ilmestyi loppuvuodesta 1986, ja eräät poliisit ovatkin sitä mieltä, että kyseinen elokuva on yleisön mielessä suunnannut ajatukset tähän poliisteorian suuntaan.

Saman ohjaajan (Kjell Sundvall) vuonna 1998 ilmestynyt elokuva Sista kontraktet käsittelee fiktiivistä Ruotsin pääministerin murhaa. Pääosaa siinä näyttelee Mikael Persbrandt.

Suosittelen kummankin katsomista.

Myös Jan Guillou on kirjoittanut liigasta kirjassaan Reporter.

---

Jos palataan Tukholman poliisien oikeistoyhteyksiin, niin primus motorina on pidetty Kjell-Arne Karlssonia, s. 1947. Tämä oli perustamassa liikettä Demokratisk Allians'ia vuonna 1967, ja toimi myöhemmin sen varapuheenjohtajana. Samassa liikkeessä oli mukana myös aiemmin mainittu Åkebring. 60- ja 70-luvun mielenosoituksissa Vietnamin sotaa vastaan Karlsson käytti sellaisia otteita mielenosoittajia kohtaan, että tämä sai kutsumanimen "elake Karlsson" (ilkeä Karlsson).

Karlsson muodosti yhdessä Åkebring'in kanssa 1970-luvun lopussa tiiviin parivaljakon, joka paljolti pyöritti ja ohjasi Norrmalmspolisen'in toimintaa. Pitkälti nämä päättivät keskenään, ketkä kelpaavat mukaan ko. piiriin muiden tultua savustetuksi ulos.

Vuonna 1985 Åkebring painostetaan poliisijohdon toimesta lopettamaan järjestämänsä toverijuhlat, mutta nämä jatkuivat myöhemmin eri paikassa eri nimikkeellä, mm. kulttuuriyhdistys Suecia Avantus Gardie:n alla. Samoissa tapaamisissa vieraili myös edustajia järjestöistä kuten Sveriges Nationella Förbund (SNF), Framstegspartiet, Sverigepartiet, Bevara Sverige Svenskt (BSS) ja Ungsvenska klubben.

• Framstegspartiet (tai oik. siitä eronnut Tukholman siipi) ja Bevara Sverige Svenskt (BSS) muodostivat itse asiassa syksyllä 1986 Sverigepartiet'in, mutta sisäisten kiistojen jälkeen ko. puolue lopetettiin jo vuotta myöhemmin.
  
  Osa alkuperäisistä BBS-jäsenistä perusti uuden puolueen Sverigedemokraterna (SD), joka pitkään käytti iskulauseenaan juurikin ilmaisua "Bevara Sverige Svenskt" (Pidetään Ruotsi ruotsalaisena). Vuonna 2004 puoluejohtajaksi valittiin sen nykyinenkin puoluejohtaja Jimmie Åkesson (entinen kokomuusnuori). SD on viimeaikaisissa mielipidetutkimuksissa ollut pitkään Ruotsin kolmanneksi suurin puolue.
  
  Myös jäljelle jääneen Framstegspartiet'in toiminta päättyi viimeistään 90-luvun lopulla, varsinkin sen jälkeen kun uusi Ny demokrati (NyD)- puolue sai kannatusta 90-luvun alussa päästen jopa eduskuntaan 1991 - 1994. Ny demokrati-puoluetta rahoitti Carl Lundström, joka oli Wasa Bröd-yhtiön perustajan poika. Lundström oli aikaisemmin rahoittanut myös Framstegspartiet-puoluetta, mutta lopetti sen 90-luvun vaihteessa antaen näin kuoliniskun sen toiminnalle. Lundström oli muuten osallisena vuonna 1985 tapahtumassa, jossa joukko skinejä hakkasi maahanmuuttajia, ja joutui pidätetyksi. Poliisi, ylempänä mainittu Stefan Svensson järjesti kuitenkin Lundström'in vapaaksi, saaden itse itse syytteen toiminnastaan. Syyte johti vain Svenssonin saamaan huomautukseen. Myöhemmin selvisi, että skinit olivat saaneet tietoja maahanmuuttajista BBS-ryhmältä ja oletettavasti juuri Svenssonin välittämänä.
  
  Framstegspartiet'in tavoitteena oli yhdistyä Sverigedemokraterna-puolueeseen, mutta liittyivätkin vuonna 2001 perustettuun Nationaldemokraterna-puolueeseen. Nationaldemokraterna-puolue muodostettiin henkilöistä, jotka irtautuivat (tai erotettiin) Sverigedemokraterna-puolueesta.

Toinen primus motor on ollut Åke Johan Leonard Ek, (1925 - 2011), tuolloinen poliisikoulun psykologian opettaja. Ek kuului kansainväliseen järjestöön WACL (World Anti-Communist League), myöhemmin World League for Freedom and Democracy (WLFD).

• WACL'illa oli toimitila Viro-talossa (Estniska Huset) Tukholman Wallingatan 32-34:ssa. On esitetty väitteitä, että kyseinen rakennus, jonka omisti siis ulkovirolaisten (Neuvostoliiton miehittämästä Virosta paenneita) yhdistys, oli 1980-luvun alussa äärioikeiston ja antikommunistien mm. Baltiska kommittén tukikohta.
  
  Kuriositeettina mainittakoon, että olen itse vieraillut ko. talossa.

Ek oli taistellut toisessa maailmansodassa natsien (siis Suomen?) puolella, ja sodan jälkeen siirtyi Ruotsin puolustusvoimiin ja tiedustelupalvelun (T-kontoret, josta myöhemmin muodostui kuuluisa Birger Elmér'in johtama IB) palvelukseen toimien koko ajan aktiivisesti äärioikeistolaisissa ryhmittymissä siirtyen myöhemmin ensin vakuutusalalle ja 1970-luvun lopulla poliisikouluun.

Åke J Ek toimi myös Ruotsi-Etelä-Afrikka- ystävyysseuran Tukholman-osaston puheenjohtajana.

Ek'istä löytyy seuraava mainita Ruotsin radion suomenkielisistä uutisista:

Suomi korvaa sotainvalidien kotipalvelun
Yksi kotipalvelua toivova on 85-vuotias vapaaehtoisena Suomessa vuosina 1942-44 sotinut Åke Ek, joka haavoittui jatko-sodassa kolmeen otteeseen.

- Toivon sitä. Olen 50 prosentin sotainvalidi ja köyhä mies, joten apu on tervetullutta. Åke Ek sanoo, että kun kirje Suomen Valtionkonttorista tulee, hän aikoo kotipalvelua myös anoa. Hän sanoo myös että häntä on aina sotainvalidina kohdeltu Suomessa hyvin, sen sijaan Ruotsissa sotaveteraaneille ei heru yhtään mitään

Hieman myöhemmin myös Suomen Ruotsin suurlähetystö kertoo seuraavaa:

Försvarade sitt grannland frivilligt

Svenske krigsveteranen Åke J. Ek stred som frivillig i finska fortsättningskriget som 17-åring. Orsaken till att han tog värvning var enkel: ”Jag kom från en fattig bondefamilj, och min kropp var det enda jag hade att bidra med i kampen mot kommunismen” konstaterade Ek. Han sårades tre gånger i strid och blev 50 procentig krigsinvalid. Ek har deltagit i Veterandagsfirandet på ambassadens ett dussintal gånger och anser att det är mycket viktig dag. Ek har varit i Finland mer än 20 gånger på rehabiliteringscentret för krigsinvalider i Nådendal och berättar att han klarade sig utmärkt utan att kunna finska: "Alla talar svenska.

Ek kuolee vajaat puoli vuotta tuon haastattelun jälkeen.

---

Dan Klöfverskjöld ei työskennellyt yhdessäkään Holmér'in perustamissa GVG-ryhmissä. Klöfverskjöld ja vaimonsa ovat molemmat syntyneet vuonna 1954. Mies otti vanhempiensa avioeron jälkeen nykyisen (ja äitinsä) sukunimen, aikaisempi oli Öberg.

Dan Klöferskjöld on melko suurella varmuudella Per Ola Dan(iel) Karlsson. Per-Ola Karsson ilmestyi Palmemurhan yhteyteen kun hänestä tehtiin Hans Holmerin henkivartija yhdessä Per Jörlinin kanssa.
Murhailtaa seuraavana aamuna saapui Hans Holmer poliisilaitokselle ja siellä istui jo SÄK ( =rikospolisiin turvallisuusosasto) poliisi Alf Karlsson ja “johti tutkimuksia“. Alf Karsson oli SÄK:n terrorismi osastolta. Hän istui Hans Holmerin kanssa tutkimushuoneessa (=sambandcentralen) koko sen vuoden ajan kun Homer oli tutkimusjohtaja. Holmer sanoi ettei hän tarvitse turvamiehiä mutta SÄK antoi hänelle kaksi, Per-Ola Karssonin ja Per Jörlinin. Kerrotaan että nämä kaksi henkivartijaa eivät suinkaan vahtineen Holmerin henkeä vaan kyttäsivät hänen toimiaan, SÄK:n toimesta.

Seuraavan kerran kun nämä kaksi kaverusta ilmaantuivat kuvaan mukaan oli kun Hans Holmerin tutkimusryhmä hajosi sisäisiin ristiriitoihin Holmerin ja SÄK:n välillä ja tutkimukset pysähtyivät siihen. SÄK poliisit ottivat vastaan silminnäkijäiden kertomukset walkie-talkie poliiseista ja Holmer sai sitten loput tutkittavikseen.

Hans Holmer asui ystävänsä Ebbe Karlssonin luona ja he päättivät panna alulle yksityiset salaiset tutkimukset. He halusivat salakuunnella kurdeja jatkossakin. Ebbe otti Holmerin henkivartijat Per-Ola Kralssonin ja Per Jörlinin henkivartijoikseen ja avustajikseen. Ebbe Karlsson sai puhuttua ympäri oikeusministerin ja Ruotsin suurlähettilään Pariisissa, rikospoliisipäällikön ja ties ketä kaikkeea salaliittoon mukaan. Ebbe kertoi heille että he ei voi saada salaakuntelulaitteita SÄK’ltä koska SÄK vastusti jo aikaisemminkin että Hans Holmerin tutkimysryhmä salakuuntelee kurdeja.

Ebbe otti yhteyttä Hans Holmerin ystävään, poliisi Carl-Gustav Östlingiin. Östling oli entinen armeijan mies, joka oli kouluttanut itsensä poliisiksi. Holmer oli antanut Östlingille oikeudet hankkia aseita Tukholman läänin poliiseille. Hän myös opetti poliiseja ampumaan. Östling oli kovasti kiinnostunut aseista. Hän oli vuokrannut asunnon jo noin vajaa vuosi ennen Palmen murhaa David Bargarensgatanin ja Regeringsgatanin kulmasta ( portaitten yläpuolelta, sinne minne murhaaja hävisi) yhdessä erään toisen militäärin kanssa, Ingvar Grundborg. Carl-Gustav ja Ingvar olivat natseja ja pitivät erikoisia natsikokouksia joihin osallistui joukko Hans Holmerin ns baseball -liigaan kuuluneita poliiseja. Kaikkia näitä poliiseja yhdisti natsi-aate ja Palmeviha.

Ebbe lähetti Per-Ola Karlssonin Östlingin puheille. Karlsson sanoi ettei he voi hankkia salakuuntelulaitteita SÄK’ltä joten voisiko Östling hommata heille ne ulkomailta. Tuumasta toimeen. Östling matkusti Lontooseen, ja Per Jörlin myös. Per-Ola Karlsson tuli perästä vastaan SÄK:n autolla. Per Jörlin meni muina miehinä lautalle ja Per-Ola ajoi SÄK:n auton salakuuntelulaitteineen lautalle Helsingörissä. Mutta Per-Ola jäi Helsingborgin puolella tullissa kiinni. Ei edes SÄK:n auto, eikä oikeusministerin lupakirje kelvannut todisteiksi tullille, joten tulli soitti SÄK:lle Tukholmaan. SÄK:tä sanottiin ettei hellä ole mitään asian kanssa tekemistä. Per- Ola Karlssonia ei kuitenkaan pantu syytteeseen salakuljetuksesta vaan tapahtuma unohdettiin. Se on tunnettua Ruotsissa ettei kukaan syyttäjä ala haastamaan SÄK:n poliiseja oikeuteen ja sen tiesi Per-Ola Karssonkin.

Östling kielrtäytyi ksukaamsta salakuuntelulaitteita Ruotisnn tullin läpi. Per-Ola Kralsson ja Per Jörlin lupasivat hoitaa sen itse. Olen melko varma siitä että molemmat olivat SÄK:n poliiseja, ainakin Per-Ola Karlsson. Sehän oli SÄK joka antoi tai määräsi Hans Homerille nämä kaksi kaveria henkivartioiksi. Melko varmasti Per-Ola ja Per olivat kaksoisagentteja jotka olivat olevinaan lojaaleja Ebbe Karlssonille ja Hans Homerille mutta tavallan olivatkin kaiken aikaa SÄK:n kätyreitä. Näinhän turvallisuuspoliisit toimivat usein.

Hyvin monet ovat olleet sitä mieltä että se oli SÄK- josta murhaidea lähti ja SÄK joka käytti Homer’in poliiseja avoimella puolella hyväkseen murhan toteutuksessa.

SÄK (eikä Säpo’kaan) ole koskaan olleet hyvässä maineessa Ruotsissa. Palme ei luottanut SÄK:iin ja siksi hänellä oli harvoin henkivartijoita mukanaan. Juuri murhan aikoihin eduskunnassa oli aloitus uudesta turvallisuuspoliisiorganisaatiosta ja Palme vastusti sitä. Se voi olla yksi motiivi miksi Palmesta piti päästä eroon, monen muun motiivin lisäksi. Uusi turvallisuuspoliisiorganisatio tuli voimaan kolme vuotta Palmen murhan jälkeen ja sai nimekseen Säpo. Säposta tuli entistäkin suljetumpi ja salaisempi itsenäinen poliisiorganisatio.

Jos nyt oli niin että se oli SÄK:n pollisit, ja varsinkin SÄK-pomo P G Näss, jotka organisoivat Palmemurhan niin se selittään sen ettei SÄK halunnut edes selvittää murhaa. Myös Hans Holmerilla oli omat syynsä ettei Palme murhaajaa saatu selville. Hän epäili suuresti tai ehkä tiesi, ehkäpä itse oli juonessa mukana, että hänen omat poliisinsa ottivat Palmen hengiltä.

Per-Ola Kralsson ja Per Jörlin pelasivat kovaa peliä kahteen suuntaan. Kun salakujetusyritys tuli julkiseksi niin SÄK:n pomo P G Näss sanoi että ei ne kurdeja olisi salakuunnelleet vaan häntä.

Toisaalta Per-Ola Karlsson ja Per Jörlin taisivat olla mukana murhan suunnittelussa, ehkä alullepanijana, ehkä jopa paikanpäällä murha-alueella. Toisaalta he olivat aina Hans Holmerin mukana sen vuoden ajan tutkintohuoneessa. Huoneessa istui myös aina SÄK:n poliiseja jotka poimivat kakki poliiseja koskevat silminnäkijäilmoitukset itselleenja veivät ne P G Näss'ille.

Jos SÄK oli murhan toimeenpanija ja katupoliisit murhan toteuttaja, kuten hyvin moni uskoo Ruotsissa, niin onhan se selvääkin selvempi ettei SÄK edesaivan silmin nähden halunnut tutkia poliiseja. Kukaan ei välittänyt kymmeneen vuoteen edes kuulusella noita silminnäkijöitä. Vasta kymmenen vuotta myöhemmin, kun ruotsalaisille alkoi valjeta totuus ja kansalaiset ihmettelivät miksi ei poliiseja tutkittu vaikka reilut 30 silminnäkijää oli nähnyt walkie-talkie miehiä ja joitakin poliiseja oli tunnistetu, kaksi poliisiautoakin juuri ennen murhaa murha-alueella kytiksessä. Walkie-talkie miehiä oli paikalla nähty 13 kappaletta.

Ebbe Karlsson joutui kaksikin kertaa vastaamaan touhuistaan oikeudessa. Hänellä oli Aids ja hän oli “kuolemaisillaan” joten häntä ei tuomittu mistään. Per-Ola Karlsson muutti Australiaan ja käyttää äitinsä sukunimeä nykyään. Per Jörlin tuomittiin myöhemmin vuonna 2000 viideksi vuodeksi vankilaan vaimonsa murhasta.

Puoli vuotta sen jälkeen kun tuo salakuljetusskandaali paljastui matkustivat poliisit hakemaan Crister Petterssonin kuulusteluihin ja uusi show sai alkunsa. Tuskin löytyy montakaan henkilöä Ruotsista joka uskoo Crister Petterssonin olevan syyllinen murhaan.

Meni kymmenen vuotta ennen kuin ruotsalaisten kovan painostuksen jälkeen poliisit alkoivat kuulustella poliiseja. Siinä vaiheeessa oli jo useamman poliisin nimikin yleisessä tiedossa. Kolme erilaista tutkimuskomissiotakin perustettiin selvittämään tilannetta ja he totesivat että poliisit on tutkittava, mutta mitään ei vielä silloinkaan tapahtunut.

Tällä haava näyttää siltä että oli 15 maanpetturia ja entinen SÄK-pomo jotka ottivat Olof Palmen hengiltä.

Toisten lisää…

http://1.bp.blogspot.com/-WQ7lE3UaqYI/U ... et.jpg.png

http://www.ladda-upp.se/bilder/pczgogqeziwxdu/

http://tinypic.com/view.php?pic=ygj7s&s=5#.UoIPhvndfuh

strangelove kirjoitti:

Matti Mainio kirjoitti:1. Holmerin halu tulla tutkimuksen johtoon ja lähes tietoinen taitamattomuus ja ikäänkuin tietoinen tutkimuksen harhaanjohtaminen.

Hans Holmérin kohdalla en jaksa oikein uskoa tietoiseen tyrimiseen. Totuus oli, ettei hänellä Säpon miehenä ollut minkäänlaista kokemusta käytännön murhatutkinnasta, mutta sitäkin suurempi ego. Holmérhan järjesteli tämän tästä tiedotustilaisuuksia ja selvästi nautti olostaan salamavaloissa.

Ei Hans Holmer ollut Säpo-poliisi siihen aikaan vaan Tukholman läänin poliisimestari, siis virkamies ja korkein poliisi Tukholman läänissä. Hans Holmer on melkein kaiken aikaa istunut virastoissa ja toiminut syyttäjänä ja juristina. Hän oli Säpo-poliisi vuosina 1970-1976 kun Palmen taholta poistettiin Säpo-poliisipäällikkö P G Vinge virastaan ja sosiaalidemokraatit+Olof Palme halusivat "oman miehen" tilalle virkaan. Holmer oli sopiva heidän mielestään. Hans Holmer oli levoton mies eikä hän kauaa ollut missään virassa mutta hän oli erittin hyvin koulutettu mies.

Tiedä häntä, oliko se edes Holmerin oma idea, kuten väitetään joiltain tahoilta, ottaa Palmen murhatutkimus hoidettavakseen. Poliisitalollahan istui jo yöllä SÄK-poliisi ja odotti vain että lääninpoliisipäällikkö saapuu työpaikalleen. Taisi olla SÄK-poliisin idea tai SÄK-pomon P G Nässin idea panna Homer siihen hommaan.

Mielestäni on aivan ihmeellistä että Olof Plame sai sellaisenkin viran kuin pääminitseri. Tänä päivänä se ei olisi mahdollista Ruotsissa. Olof Palmella oli koulutukseltaan lakimies mutta toimi pääesikunnassa. Palme toimi myös aikansa Pariisissa militärattachè'na. En yhtään ihmettelisi sitäkään etteikö hän olisi voinut toimia vakoilijana tai agnettina. Palmella oli taipumusta paranoiaan. Hän ei luottanut keneenkään.

Lopuksi vielä tuosta Skandia talosta jonka nurkalla Palme murhattiin. Rakennuksen omisti ennen Skandiaa Palmen suku. Palmen isoisä perusti vakuutusyhtiön Thule jossa Palmen isä teki leipätyönsä. Palmen veljekset möivät sen Skandialle -60-luvulla.

Kiitokset Wincentiukselle kattavasta tietopaketista. Kaiken kaikkiaan on täysin selvää, että äärioikeistolaisilla poliiseilla oli sekä motiivi ja tilaisuus että myöskin mahdollinen tekoase hallussaan. Jengistä löytyi myös tyyppejä, jotka olivat epäilemättä valmiita moisen teon toteuttamaan. Poliisin salaliiton ollessa kyseessä jonkun on täytynyt teon toteuttajien on pitänyt tietää Palmen liikkeistä ja murha-illan suunnitelmista. Palmea siis joko salakuunneltiin, tai sitten hänen lähellään oli joku joka vuosi tietoja.

Plitzistä muistelisin sellaista, että joku laitapuolen kulkija väitti tunnistaneensa portaita ylös juosseen miehen Plitziksi. Sitten oli toinen tyyppi, joka näki hänet myös lähistöllä mustassa takissa. Plitzin nähneitä todistajia on myös tiettävästi uhkailtu.

edit. Thomas Plitzistä löytyy joitain kuvia.

Onpas tänne nyt tullut asiaa poliisien mahdollisesti tekemästä Palmen murhasta. LA-puhelimet olivat käytössä jo 1980 alussa metsästäjillä. Walkie talkiet ovat siten 99,99 % varmuudella näkyneet Palmen murhapaikan tienoilla. Jonkun turvallisuusorganisaation jäsenet niitä käyttivät, mutta minkä vai oliko kyse sekä turvallisuusorganisaation jäsenistä kuin myös ulkopuolisista.

Sellainen onni oli myötä, että sain yhteyden suomalaiseen 'Kariin'. Hän oli Mockfjärdin ryöstössä ja ampui väliin tullutta miestä jalkaan. Jahka lähiviikkoina tai lähikuukaisina ehdin hänen kanssaan keskustella niin laitan tänne 357:aan, ruotsalaiseen 'Erikiin', 'Pekkaan' ja mitä nyt koen oleelliseksi. Sinänsä nämä asiat ovat olleet poliisin tiedossa 1990 luvun alkupuolelta lähtien.

Kiinnsotaisi kovasti tietää että kuka tämä ns poliisi "Pekka" on oikealta nimeltään. Moni lulee ainakin että kyseessä on Anti Avsan, eestiläistä alkuperää oleva poliisi, joka nykyään istuu eduskunnassa.

http://www.youtube.com/watch?v=BKvn09kzn1c

Matti Mainio kirjoitti:Sellainen onni oli myötä, että sain yhteyden suomalaiseen 'Kariin'. Hän oli Mockfjärdin ryöstössä ja ampui väliin tullutta miestä jalkaan. Jahka lähiviikkoina tai lähikuukaisina ehdin hänen kanssaan keskustella niin laitan tänne 357:aan, ruotsalaiseen 'Erikiin', 'Pekkaan' ja mitä nyt koen oleelliseksi. Sinänsä nämä asiat ovat olleet poliisin tiedossa 1990 luvun alkupuolelta lähtien.

Hienoa, että sait kontaktin! Kiinnostaisi tietää myös, oliko Kari tekemisissä Christer Petterssonin tai Esa Ranon kanssa. Entä onko todella niin, että vain Kari ja Erik tiesivät aseen paikasta, ja miksi Pekka väittää myyneensä aseen Petterssonille? Mitä hän tietää Pekan Mockfjärdin jälkeisistä vaiheista - tutustuiko tämä CP:n ja Pommimiehen lisäksi esimerkiksi Sigge Cedergreniin? Tällaisia kysymyksiä tuli mieleen.

En ryhdy paljastmaan kuin korkeintaan joittenkin poliisien nimiä.

Kun on aikaa ja olen paremmin puhunut Karin kanssa niin kirjoitan kronologisesti alkaen ajasta ennen postiryöstöä. Tässä alla vain pintapölyä eli vastauksia esittyihin kysymyksiin.

Pekka on suomalainen kuten lehdistö on aivan oikein kirjoittanut.

Aseen heittopaikan on tiennyt pelkästää Kari ja Erik, ruotsalainen narkkasi. Pekka joka oli kuskina, oli istunut autossa sen aikaa kun olivat käyneet kahdestaan heittämässä aseen ja patruunat ICA:n muovipussissa Flosjön järven lännessä olevaan lahukkaan. Se paikka itse asiassa olikin jo pääteltävissä netissä olevan kuvan ja etäisyystiedon perusteella. Kari epäili jossain netin jutussa, että narkkari Erik on nostanut aseen ja saanut siitä rahaa huumeisiin. Tämä Karin epäily siksi, että vain Erik tiesi Karin lisäksi aseen heittopaikan.

Kari ei ole ollut tekemisissä CP:n kanssa. Ranosta tai Sigge Cedergrenistä tai muista en ole kysynyt. Mulle on sen verran vielä epäselvää nämä kuviot, että varmaankin mennee muutama kk ennen kuin kaikki asiaan liittyvät kuviot ovat jollain lailla hahmottuneet mitä Kari voi tuoda esille. Ajan kanssa niitä laitan joskin tuommoisiin selkeisiin kysymyksiin mitä edellä, voin vastailla elleivät ole sekoittamassa kokonaisuutta.

No sen verran olen saanut yleiskuvaa, että epäilyt aseen nostajaan kohdistuvat todella narkkari Erikiin. Tässä vielä se, että Pekka ja Kari molemmat ovat sanoneet poliisille aseen heitetyn Flosjön läntiseen lahukkaan. Sen sijaan Erik on väittänyt aseen heitetyn muualle. Kun hän on saamani ymmärrykseni mukaan hieman keskimääräsitä älykkyyttä alhaisemmalla tasolla niin ei ole ymmärtänyt kuinka hänen valehtelunsa on vahvistamassa epäilyä siitä kuinka juuri hän on nostanut aseen. Tosin hän ei ole valehdelleessaan tiennyt että ase löytyy myöhemmin ja ampumattomien patruunoitten perusteella pystytään todistamaan että ase on nostettu ensimmäisestä paikasta ja viskattu myöhemmin ilman patruunalaatikoita toiseen paikkaan.

Kari oli todella paljon ihmetellyt kun ase ei ollut löytynyt siitä mihin olivat sen Erikin kanssa viskanneet. Hänkin oli sitten näyttänyt muita paikkoja jossa olivat pysähtyneet ryöstön jälkeen. Yhteen järveen oli viskattu ryöstössä käytetyt kommandopipot tai vastaavat ja kolmanteen oli viskattu postin kassalipas tai miksi sitä sanotaan. Siksi näitä järviä on näytetty useita jos joku on sitä ihmetellyt. Erik on ehkä vielä näyttänyt valehtelunsa takia muitakin järviä kuin mihin on viskattu pipot tai kassalipas. Sitä en tiedä onko poliisille jossain vaiheessa kerrottu näistä pipojen ja kassalippaan viskaamisesta. Ei ole tullut näin alkuvaiheessa kysyttyä.

Se vielä lopuksi, että poliisi ei ole laittanut Karia, Pekkaa ja Erikiä samaan poliisiautoon tai eri autoihin ja olisivat yhdessä ajaneet ryöstön jälkeen ajamansa reitin läpi. Syytä tähän en osaa sanoa vai olisiko tämäkin osa sitä kuinka aivan kuin poliisit eivät olisi halunneetkaan saada totuutta selville tässäkään asiassa. Kari yksinään on ollut poliisien kanssa ajamassa pakoreitin ja poliiisit ovat videoineet matkaa.

Lars-Kristian Bergh kirjoittaa blogissaan ettei hän vain luule, vaan hän tietää että määrätyillä Tukholman poliiseilla oli salaliitto, koskien Palmea. He päättivät tappaa Plamen mutta hän sanoo ettei hän tiedä ehtivätkö he, vaiko joku muu ehti ennen heitä tapaa Palmen.

http://www.bergsblogg.se/2012/02/28/pal ... uppklarat/

Aivan kuten Lars-Kristian Bergh kirjoittaa että journalisti Gunnar Wall on luotettavin, asiallisin ja ahkerin kaikista jotka ovat seuranneet Palmen murhatutkimuksia ja kirjoittaneet aiheesta. Gunnar Wallin kirjat "Mordgåtan Olof Palme ", "Mörkläggningen: stasmakten och Palmemordet" ja "Mordgåtan Olof Plame: makten, lögnerna och tystnaden" ovat todellakin lukemisen arvoisia.

Gunnar Wallin blogi on myös asiallinen: http://gunnarwall.wordpress.com/

http://www.newsmill.se/user/gunnarwall