MURHA.INFO

sikakoira kirjoitti: To Loka 07, 2021 7:54 pm

hi3 kirjoitti: To Loka 07, 2021 6:33 pm Puhe ollut, että armeijan kuorma-autoja. Perustui ainakin silminnäkijöiden havaintoihin, mutta saattoi olla joitakin sataman kameratallenteitakin sen lisäksi.

Lisäys: luin alkuvuoden viestejänne. Ymmärrän miksi kallio ja reiän synty pohjassa ottaa osaa päähän kovasti. Sehän oli varma sukellusvene

Minusta tuo kallion ilmestyminen tarkkaan tutkitulle paikalle on hyvinkin mielenkiintoinen fyysinen tapahtuma

hi3 kirjoitti: To Loka 07, 2021 8:00 am

sikakoira kirjoitti: To Loka 07, 2021 1:29 am

Jori Puska kirjoitti: Ke Loka 06, 2021 8:43 pm
Ei ole tosiasia.

"Also speaking at the press conference, Sten Suuroja of the Geological Survey of Estonia (Eesti Geoloogiateenistus), added that: "The geological composition of the seabed is rather simple in the area of the wreck. It can be seen quite clearly that the middle part of the wreck rests on a hard bedrock.""

https://news.err.ee/1608284421/estonia- ... nificantly

Melkoisen mielenkiintoisia kommentteja jotka siis sotivat totaalisesti virallista totuutta vastaan. Nähtäväksi siis jää onko meille syötetty palturia ja kenenkä toimesta

Melkein voisin kuitenkin vannoa että vasta raportoitiin aluksen tosiaankin makaavan pehmeässä sedimentissä kuten virallisenkin raportin mukaan asian laita on. Vaikea sanoa kehenkä tässä nyt sitten uskoo

Pitäisi nyt ymmärtää niin monta asiaa. Esimerkiksi se, että onko alueella pintakerros mitä materiaalia ja mitä sen alla, koska yllättäen tuollainen matkustajalautta ei jää siihen ensimmäiseen 20 senttiin.

" Alus on pehmeän savikerroksen päällä. Veden syvyys on keulassa 85 m ja perässä 74 m. Savikerroksen
paksuus vaihtelee. Suunnilleen keskilaivan kohdalla kerroksen paksuus on 5 m,
perässä noin 15 m ja keulassa 25 m.
Pehmeän savikerroksen alla merenpohja
koostuu tiiviistä lustosavesta. Keskilaivan kohdalla alus on luultavasti kosketuksissa lustosaveen. Hylyn korkein kohta
on perässä, 58 metrin syvyydessä."

Tämä jo 90-luvulla havaittu. Nykyään tarkentunut tekniikka ja hylyn asennostakin voidaan tehdä arvioita paljonko muuttunut. Sen "penkan" muodosta voisi päätellä maallikkona kallistumisen määrää, sillä se penkka vaikuttaa lähinnä hylyn painaumalta.

sikakoira kirjoitti: To Loka 07, 2021 8:19 pm

hi3 kirjoitti: To Loka 07, 2021 8:00 am

sikakoira kirjoitti: To Loka 07, 2021 1:29 am
Melkoisen mielenkiintoisia kommentteja jotka siis sotivat totaalisesti virallista totuutta vastaan. Nähtäväksi siis jää onko meille syötetty palturia ja kenenkä toimesta

Melkein voisin kuitenkin vannoa että vasta raportoitiin aluksen tosiaankin makaavan pehmeässä sedimentissä kuten virallisenkin raportin mukaan asian laita on. Vaikea sanoa kehenkä tässä nyt sitten uskoo

Pitäisi nyt ymmärtää niin monta asiaa. Esimerkiksi se, että onko alueella pintakerros mitä materiaalia ja mitä sen alla, koska yllättäen tuollainen matkustajalautta ei jää siihen ensimmäiseen 20 senttiin.

" Alus on pehmeän savikerroksen päällä. Veden syvyys on keulassa 85 m ja perässä 74 m. Savikerroksen
paksuus vaihtelee. Suunnilleen keskilaivan kohdalla kerroksen paksuus on 5 m,
perässä noin 15 m ja keulassa 25 m.
Pehmeän savikerroksen alla merenpohja
koostuu tiiviistä lustosavesta. Keskilaivan kohdalla alus on luultavasti kosketuksissa lustosaveen. Hylyn korkein kohta
on perässä, 58 metrin syvyydessä."

Tämä jo 90-luvulla havaittu. Nykyään tarkentunut tekniikka ja hylyn asennostakin voidaan tehdä arvioita paljonko muuttunut. Sen "penkan" muodosta voisi päätellä maallikkona kallistumisen määrää, sillä se penkka vaikuttaa lähinnä hylyn painaumalta.

Juurikin näin pitäisi ymmärtää ja asia perinpohjin selvitettiinkin aikoinaan. Kerran vielä siis. Alus maka pehmeällä sedimentillä joka selittää myöskin aluksen liikkumisen vuosien saatossa.

Tutkimukset merenpohjasta myöskin löytyvät muistaakseni tältäkin palstalta.

MissMallard kirjoitti: To Loka 07, 2021 8:20 pm Joo, kiitti tarkennuksista sotilasajoneuvojen suhteen ja että kyseessä olisi ollut siis kuorma-autot.

Tuossa ohessa video sotilasjunasta jossa monenlaista sotilasajoneuvoa kyydissä niin siksi tarkennusta hain että millaisia sotilasajoneuvoja olisi Estoniaan mahdollisesti lastattu.

Panssarivaunuja voitaisiin kai kuljettaa junalautalla kuten esim. Sea Wind-alus taisi joskus olla. Näitä junalauttoja ei enää Suomessa ole.

https://youtu.be/rPvXeqgfpes

Mikke_ kirjoitti: To Loka 07, 2021 10:42 pm Nextorysta kuuntelen juuri uutta Estoniaan liittyvää kirjaa:

J.K. Tamminen - Estonian salaisuudet

Todella mielenkiintoisia ja uusia juttuja ainakin itselle heti alusta asti mm. Miehistön tarkkoja kertomuksia tapahtumien kulusta.

MissMallard kirjoitti: To Loka 07, 2021 8:20 pm Joo, kiitti tarkennuksista sotilasajoneuvojen suhteen ja että kyseessä olisi ollut siis kuorma-autot.

Tuossa ohessa video sotilasjunasta jossa monenlaista sotilasajoneuvoa kyydissä niin siksi tarkennusta hain että millaisia sotilasajoneuvoja olisi Estoniaan mahdollisesti lastattu.

Panssarivaunuja voitaisiin kai kuljettaa junalautalla kuten esim. Sea Wind-alus taisi joskus olla. Näitä junalauttoja ei enää Suomessa ole.

https://youtu.be/rPvXeqgfpes

hi3 kirjoitti: To Loka 07, 2021 9:14 pm

sikakoira kirjoitti: To Loka 07, 2021 8:19 pm

hi3 kirjoitti: To Loka 07, 2021 8:00 am

Pitäisi nyt ymmärtää niin monta asiaa. Esimerkiksi se, että onko alueella pintakerros mitä materiaalia ja mitä sen alla, koska yllättäen tuollainen matkustajalautta ei jää siihen ensimmäiseen 20 senttiin.

" Alus on pehmeän savikerroksen päällä. Veden syvyys on keulassa 85 m ja perässä 74 m. Savikerroksen
paksuus vaihtelee. Suunnilleen keskilaivan kohdalla kerroksen paksuus on 5 m,
perässä noin 15 m ja keulassa 25 m.
Pehmeän savikerroksen alla merenpohja
koostuu tiiviistä lustosavesta. Keskilaivan kohdalla alus on luultavasti kosketuksissa lustosaveen. Hylyn korkein kohta
on perässä, 58 metrin syvyydessä."

Tämä jo 90-luvulla havaittu. Nykyään tarkentunut tekniikka ja hylyn asennostakin voidaan tehdä arvioita paljonko muuttunut. Sen "penkan" muodosta voisi päätellä maallikkona kallistumisen määrää, sillä se penkka vaikuttaa lähinnä hylyn painaumalta.

Juurikin näin pitäisi ymmärtää ja asia perinpohjin selvitettiinkin aikoinaan. Kerran vielä siis. Alus maka pehmeällä sedimentillä joka selittää myöskin aluksen liikkumisen vuosien saatossa.

Tutkimukset merenpohjasta myöskin löytyvät muistaakseni tältäkin palstalta.

Joo kyllä ensin törmäsi sukellusvene ja sitten toinen sukellusvene kävi tekemässä lavasteet reiän lähelle, joita nyt VIRON tutkijat skannasivat ja luotasivat koko kesän eivätkä hölmöt tajunneet niitä lavastetuiksi.

35 minuuttia pelkkää ympäristön havainnointia kuvineen ja mittauksineen tältä kesältä:
https://www.ojk.ee/et/sisu/stockholmi-u ... -ettekanne

Murheli kirjoitti: To Loka 07, 2021 11:47 pm En tarkoittanut sitä panssarivaunu heittoa millään pahalla, MissMallard. Oli vaan niin hyvä kohta heittää se viestisi perään. Ja varmasti Estoniallakin olisi niitä voinut kuljettaa, jos joku sen olisi kokenut tarpeelliseksi. Tosin olisi varmaan aiheuttanut vielä enemmän keskustelua, kuin kuorma-autot

ammattiamatööri kirjoitti: Pe Loka 08, 2021 2:55 am ... möläyttämään jotta Estonian lastit olisi olleet jotain tutkateknologiaa.

Tuotakin vähän ihmettelen jos Estoniaa oli tarkoitus käyttää hämäyksenä ja bluffina tms. osana peiteoperaatioita niin mitä järkeä oli tuota kuormaa sitten tunnistettavilla sotilasajoneuvoilla sisään ajaa miksei sitäkin naamioitu tunkemalla lasti vaikka perinteisten kaljarekkojen uumeniin.

Ruotsalaisen Ericsson Microvawe Systemsin Giraffe-tutkaperhettä on kehitetty 1970-luvulta lähtien, ja sitä käytetään monipuolisesti ilmavalvonnan eri sovelluksissa ympäri maailman. Giraffeja on asennettu erilaisille tela- ja pyöräalustoille, ja siitä on olemassa myös pinta-aluksiin suunniteltu versio. Kuorma-autoalustalle asennettu Giraffe valittiin vuonna 1991 ilmavoimien valvontakykyä täydentäväksi tutkaksi, ja hankitut järjestelmät tulivat käyttöön vuosina 1993–95.

Giraffe-perheen erityyppisiä tutkia on puolustusvoimissa myös maavoimien ilmatorjunnan käytössä sekä Sisu-kuorma-autoon sijoitettuna että osana Pasi-ajoneuvoalustalle rakennettua Maalinosoitustutka 87 -järjestelmää. Tutkan ajoneuvoalustan lisäksi myös sen pyörityskoneisto on kotimaista valmistetta.

On Anoi Kaa kirjoitti: Pe Loka 08, 2021 3:49 am

ammattiamatööri kirjoitti: Pe Loka 08, 2021 2:55 am ... möläyttämään jotta Estonian lastit olisi olleet jotain tutkateknologiaa.

Tuotakin vähän ihmettelen jos Estoniaa oli tarkoitus käyttää hämäyksenä ja bluffina tms. osana peiteoperaatioita niin mitä järkeä oli tuota kuormaa sitten tunnistettavilla sotilasajoneuvoilla sisään ajaa miksei sitäkin naamioitu tunkemalla lasti vaikka perinteisten kaljarekkojen uumeniin.

Tähän ihan armotonta spekua, jossa on kuitenkin ankkurointipiste:
JOS itse arvotavara olisi ollut tutkateknologiaa, niin sotilasajoneuvo(t) voisivat selittyä silloin sillä, että tutkat olivat kiinteästi asennettuina maastokuorma-auton runkoihin?

Ei ole paljon hyötyä tutkasta, mille tulee olemaan tarve liikkua monenlaisessa maastossa, jos se lepää Saku-rekan pressujen uumenissa, oluthuuruissa tietty? Asia toki muuttuu, JOS olisi siirrelty jonnekin kiinteästi asennettavaa tutkaa ja tällöin alustan valintaa voisi ihmetellä.

JOS maastokuorma-auton tai kuorma-auton päälle asennetulla tutkaolettamalla mennään, niin Ruotsista Viroon olisi hyvinkin voinut luikahtaa ajoneuvoon asennettu Ericsson Giraffe 100 AAA -lähivalvontatutka, mikä on nimensä mukaan ruotsalainen.

Se puolustusvoimien aselaji, jolla on ylväs ja komea lippu, tietää kertoa meille Eeriksonin Kiharvista näin:

Ruotsalaisen Ericsson Microvawe Systemsin Giraffe-tutkaperhettä on kehitetty 1970-luvulta lähtien, ja sitä käytetään monipuolisesti ilmavalvonnan eri sovelluksissa ympäri maailman. Giraffeja on asennettu erilaisille tela- ja pyöräalustoille, ja siitä on olemassa myös pinta-aluksiin suunniteltu versio. Kuorma-autoalustalle asennettu Giraffe valittiin vuonna 1991 ilmavoimien valvontakykyä täydentäväksi tutkaksi, ja hankitut järjestelmät tulivat käyttöön vuosina 1993–95.

Giraffe-perheen erityyppisiä tutkia on puolustusvoimissa myös maavoimien ilmatorjunnan käytössä sekä Sisu-kuorma-autoon sijoitettuna että osana Pasi-ajoneuvoalustalle rakennettua Maalinosoitustutka 87 -järjestelmää. Tutkan ajoneuvoalustan lisäksi myös sen pyörityskoneisto on kotimaista valmistetta.

Ai miksikö nimenä joku ihmeen kirahvi, vaikka meillä on leijona? No siksi:

LÄVA-tutka Ericsson Giraffe 100 AAA ja SISU SK 242.

JOS kuvittelisi, että olis lähitutkajärjestelmä ja miettisi olisiko mahdollista, niin monen asian puolesta olisi mahdollista, oikeastaan jopa todennäköistä.

Tutkan ominaisuudet, tekninen toteutus (kuorma-auton päällä), jopa ikä, sopisivat hyvin siihen, että Viroon on haluttu hankkia sama tutkajärjestelmä kuin Suomella ja Ruotsilla. Erityisesti samassa tutkajärjestelmässä naapurimaiden kesken on tietysti erittäin paljon järkeä.

Vuonna -94 Suomi jo mm. koulutti virolaisupseerit, jotka tulivat vastaamaan maansa puolustuksesta ja teki muunlaista yhteistyötä auttaakseen Viron puolustusvoimat jaloilleen, koska se oli myös meidän etu.

sikakoira kirjoitti: Pe Loka 08, 2021 12:35 am
Yrititkö nyt kertoa kenties jotain oleellista.Tämän vuoden havainnointi siis vahvisti aikaisempien tutkimusten kertoman että alus makaa sedimentissä.